Digiarkiston keskustelufoorumi

Say tiedoissa vuosiluvun alla esiintyy tilan kohdalla kirjattuna Claes Calles f som är Johan Calle pomid. Näiden alle kirjattu :Johan Calles ja hänen alapuolelle v.b.f lyhenen .Hänen alle Hans Jorans ja hänen alle taasen Anna h.

Tuossa Claus Calle f tarkoittaisi filius eli poika .Kerrottaisiin siis Johan Callen olevan hänen poika, mutta mitä tarkoittaa tuo pomid.? ,Tuo on tullut eteen myös kokonais muodossaan pomiduar. Samoin epäselvää on tuo lyhenne v.B.f joka toistuu hänen kohdallaan SAY tiedoissa henkilöiden Johan Hanson ja Hans Jöransson.(v.B.f mahdollisesti Vidua .B bonde .filius eli leski tilallisen poika ?)

Say löytyy tuolta (kansallisarkisto sivulta jossa nuo maininnat)

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 3619841518

[Tässä tapauksessa arkoitus selvittää saada varmuus, tuossa esiintyvien Hans Jöranson:in ja Jöran Hanson:in suhde johan Callesiin eli Roskullan rälssin myöhempään haltijaan Steninge Galleen].

Say:n lyhenteitä löytyy täältä:
https://portti.kansallisarkisto.fi/say_opas.pdf

N.B. fr. = Norrköpings besluts frälse
Norrköpingin päätös 1604: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjoitusmaa

possedera/possidera = omistaa, hallita (Nyt Johan Gallen hallussa)

Galle-suku:
http://runeberg.org/frfinl/0143.html

Tilalla on todennäköisesti ollut paikallisia lampuoteja, jotka eivät olleet omistajalle sukua.

Mahdollisesti. Nuo maininnat herättivät kuitenkin kysymyksiä ,varsinkin kun nuo seuraavat vuodeta toiseen ja sukupolvia tilalla pitkin matkaa . Jälkipolvet siirtyvät Ruskulla aliskylä alistaloon ,jossa Rustholli eli heistä tulee tuolla rusthollareita :

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 3619924993
(Rustholli ja yksikkö tuossa mainittu).

Kuten tuossa aiemmassa SAY kirjassa huomannet on henkilöt kirjattu kymmenys luettelon mukaan ,johon kirjattiin vain isännät eli tosiaan kyse saattaisi olla aputilan isännistä, jotka maksavat veronsa rälssin haltijalle, eli siis vuokraajista. Todennäköisesti. Kokonaistilanteen selkeyttämiseksi näin sukututkimuksen puitteissa nuo lyhenteet oli/on kuitenkin avattava.

Tässä esiintyvästä aliskylän alatalosta on myös tiedossa tulevan polven osalta:
[ Aiemmassa SAY tiedoissa vuosilla 1634-1653 (tiedosto 92) samainen Alaskylän Alastalo on mainittu toimineen Kärdnäs säterin alla, eli Kärdniemen säterin ,joka on Sauvon Kärkiniemen säteri ja nykyisellään Kartano Karunassa Sauvon kunnassa ].Eli olisivat siten toimineet useamman säterin alla.

Myös heidän jälkeläisestään tulee rusthollari ,Sauvoon Kavaloon (Sigfred Johansson s.17.heinäkuuta sauvo Roskulla .1698 -k 25 tammikuuta 1765 ,Sauvo Kavaldo.

Palatakseni SAY tietoihin arvelujesi pohjata olen niistä kirjannut seuraavaa:[Kansallis arkisto Sauvo Suomen asutuksen yleisluettelosta löytyy Ruskulla seuraavasti: 1694-1713 ((Sigfred Hansson Alastalossa),tiedosto 97 Ylistalo ja tiedosto 165 Alastalo)),1674-1693 tiedosto 82 (Anna on merkitty ea eli enka =leski ja jäänyt siten talon emännäksi. Asiaa täsmennetty Juhan Callen kohdalla Pomiduar),1654-1673 tiedosto 89 (jossa mm Jöransson Hansson merkitty v.b.f eli käsittääksen vidua=latinaa ja tarkoittaa leski bonde=talollinen filius=poika eli johan Calles olisi siis tässä vaiheessa leski talollisen poika ),1634-1653 tiedosto 89(Tuossa nimetään jälleen Johan Calles Claus Callesin poikana ja u. Steninge maininnalla eli nuori isäntä Steningen ,1620-1639 tiedosto 68 (tuossa vuoden 1634 kohdalla maininta Hans Jakobs 1.11.18 Förlaut Claus Calle eli Roskulla aimmin Claus Callen ja tuosta ajankohdasta eteen päin 1618 Johan Jakobsonin),1600-1619 tiedosto 73,1580-1599 tiedosto 75,1560-1579 tiedosto 53].

Ja kiitän vastauksestasi, tuo selketyttää tuolta osin asiaa .Tässä kun opiskellaan pitkin matkaa näissä puitteissa. Tuota v.B.f kirjauksen katsot siis olevan merkintänä N.B. fr. = Norrköpings besluts frälse. Joitain talonhaltija luetteloita on tuolla ja siellä näkyy että Steningen Karuna säteri omistus pohja (Sauvo ):

https://users.utu.fi/isoi/talot/

Mutta näiden osalta olisi mukava varmistuttua että kyseessä on ollut lampuoti jota ovat pitäneet vaikka mistä muuta voisi näillä näkymin ollakkaan kysymys .Kuitenkin jos on tietoa mistä tuollainen tieto voisi löytyä niin lukisin siitä mielelläni?

En oikeastaan osaa ottaa kantaa muuhun kuin kysyttyihin lyhenteisiin. Rälssitilatkin ovat minulle melko outo juttu. Muistaakseni joissain tapauksissa, kun tila joutui aatelin omistukseen, saattoi talollisen sukuoikeus tilaan säilyä, mutta asia ei taida käy ilmi maa- tai henkikirjoista. Tuomiokirjat voisivat valaista asiaa. Olisiko pitäjänhistoriasta apua?

Hmmm.. Tuosta aiheesta /rälssi sätereitä itsessään kerrotaan jotain kyllä Läntisen Suomen kartanolaitos nimisessä teoksessa(Eino Jutikkala). Toki paikallis historia kirjasta tuo paikan omistus suhteet käy ainakin julki , mutta se on nyt selkeää. Olettaisi että nuo jonkin sopimuksen ovat tehneet ja johonkin kirjattu tuo mistä alueesta on tehty rälssisäteri ja maksettu veroa säteriin joka sinänsä vahvistaisi suhteen, jättämättä sitä pelkästään arvelujen varaan. No ehkäpä tuo avautuu ajan kanssa. Kiitoksia mielenkiinnosta asiaani kohtaan.(Ps. Kansallisarkistossa Varsinais Suomen vouti tilejä joissa näyttäisi olevan lampuoti luetteloja, mutta ei ole digitalisoitu)

marhaminta kirjoitti: ↑

18.07.2023 13:42

Say:n lyhenteitä löytyy täältä:
https://portti.kansallisarkisto.fi/say_opas.pdf

N.B. fr. = Norrköpings besluts frälse
Norrköpingin päätös 1604: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjoitusmaa

possedera/possidera = omistaa, hallita (Nyt Johan Gallen hallussa)

Galle-suku:
http://runeberg.org/frfinl/0143.html

Tilalla on todennäköisesti ollut paikallisia lampuoteja, jotka eivät olleet omistajalle sukua.

Eli hieman vielä kuitenkin lyhenteistä..
Tuossa on 1500 luvulta samaisesta tilasta asetettu vero Bertisonille ,joka on aiempia polvia. Tuossa hän on sinisellä että keltaisella, kyse saattaisi tällöin olla jonkin muun alla olevasta tilasta. Tuolloin olisi siis mahdollisesti muuttunut yksittäisestä tilasta mahd. kruunun alla Säterin alle lampetti tilaksi ? ja sitä kautta joutunut Säterin alle, jostakin syytä. Tuossa on SAY tiedostossa on kuitenkin asetettu käsittääkseni vero maksettavaksi tilasta . Siinä on maininta SAY vasemmassa yläkulmassa st.isp. Kun sinulla nuo lyhenteet hallussa uskaltaudun vielä kysymään asiasta tuolta osin sinulta tuon merkitystä ? Täytynee tässä hommata jokin opus jossa noita enemmälti.

Linkki Kansallisarkisto /SAY, josta kyse:

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 3619713741

Kiitos kysymästä, mutta mahdanko uskaltaa vastata, kun pitäisi nyt sitten olla 1600-luvun verotermit hallussa.
Tuota SAY:n lyhenneluetteloa apuna käyttäen tulkitsen nyt kuitenkin niin, että tankoa (st.) kohti laskettiin kylvettäväksi yksi panni (1 sp.) viljaa. Veroa perittiin 1 äyri 8 penninkiä tangolta, mikä pätisi ainakin alapuolella näkyvään harmaaseen merkintään, 8½ tankoa 11 äyriä 8 penninkiä.

Tuota st etsin ja isp:tä .Sitä tahtoo usko välillä mennä.. Paikkakunta kirjoja lueskellut ja kuten arvelit sieltä jotain voisi irrota ja irtosikin. Ennen tuota Callen sukua tuo tila on ollut perintö tila, paikkakunta historia kirjasta esiin nousseena. Varsinais Suomen kartano historian puitteissa esiin on tullut että sätereitä perustettiin varsinkin varsinais Suomeen kartanotaloutta pystyyn laittaen 1600 luvulla ja aatelisille asetettiin perintö tila tai joskus pari tuollaisien alustaksi. Tuo Ylistalo on annettu v.1620 Steningen Galleille rälssiksi .Selvitettävää on noussut asian tiimoilta melko lailla kiitettävästi, joten apuasi arvostan. Aina ei itse löydä ,eikä vain ymmärrä kaikkea, vaikka vastaus saattaisi olla "oven takana", tällöin apu on hieno juttu. Kiitos.