Digitointien lobbaaminen

[potkos]

Pistänyt merkille että sukututkijat ja kaikki muut historiantutkijat haluaisivat materiaalia mahdollisimman paljon diginä, mutta emme kuitenkaan juurikaan ole valmiita lobbaamaan asiaa että arkistoja digitoitaisiin kunnolla. Yksi syy miksi kaikki digitoinnit edistyvät niin hitaasti on juurikin se että kukaan ei lobbaa asiaa että digitointeihin löytyisi rahaa kunnolla.
Kaikkeen muuhun kulttuuriin löytyy pilvin pimein rahoitusta mutta arkistojen digitointeihin vain murusia. Tällä hetkellä sekä Kansallisarkiston että Kansalliskirjaston digitointeihin käyttämä julkinen raha on molemmilla noin 1 - 1,5 miljoonan euron luokkaa. Digitointeihin käytettävä summa on naurettavan pieni kun sitä vertaa vaikkapa yksittäisen elokuvan saamaan julkiseen tukeen joka voi olla satojatuhansia euroja tai Suomen Akatemian yksittäisille tutkijaryhmille jakamaan rahaan joka voi olla jopa puoli miljoonaa euroa ja joskus tutkijaryhmälle jaettu raha menee siihen että tutkitaan digitoimattomia arkistoja... Myöskään mitkään säätiöt eivät ole kovinkaan halukkaita rahoittamaan arkistojen digitointeja.

Edes evankelisluterilainen kirkko jolle maksamme kirkollisveroa ei ole kovinkaan kiinnostunut arkistojen digitoinnista, mutta rahaa löytyy kaiken maailman rockkijumalanpalveluksiin.

Meidän kaikkien tutkijoiden pitäisi ottaa itseämme niskasta kiinni ja olla myös valmiita edistämään asiaa jotta Suomessa panostettaisiin kunnolla digitointeihin.

[ajattiojriK]

Kansallisarkisto irtisanoi henkilökuntaa joskus keväällä. Sen ei ainakaan luulisi nopeuttavan digitointeja.

En osaa sanoa, voisiko Sshy saada jotenkin jotakin tukea (valtiolta), se kilpailisi jotenkin KA:n kanssa.

En tiedä, onko olemassa muita tahoja, jotka jakelisivat rahaa ..

[potkos]

En tiedä, onko olemassa muita tahoja, jotka jakelisivat rahaa ..

Tarkoitan ennemminkin että meidän pitäisi ehkä aktiivisemmin lobata että arkistojen digitointiin myös löytyisi julkista rahoitusta. Valtio tukee useilla miljoonilla tiedettä mutta jostain kumman syystä arkistojen digitointiin ei rahaa löydy vaikka digitoimalla arkistoja edistettäisiin kaikenlaista tutkimusta. Jos meillä Suomessa olisi vaikkapa Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston kokoelmat kokonaan digitaalisessa muodossa niin tästä valtavasta tiedonmäärästä olisi kyllä hyötyä jokaiseen tutkimukseen. Oli se sitten sukututkimusta tai vaikka lääketiedettä. Jostain kumman syystä kuitenkin valtio mielumin tukee muun muassa Suomen Akatemian kautta puolilla miljoonilla yksittäisiä tutkimusryhmiä kun sijoittaisi sen rahan arkistojen digitointiin josta olisi hyötyä suuremmalle joukolle. Olisihan se fiksumpaa pistää arkistot kerralla digimuotoon kuin maksaa erikseen monelle apurahaa siihen että menevät arkistoon samoja papereita tai mikrofilmejä pyörittelemään yhä uudelleen ja uudelleen.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2024 ollaan varaamassa Kansallisarkistolle vain 21 320 000 euroa kun vuodelle 2023 oli varattu 23 055 000 euroa.

Nyt voisi periaattessa olla mahdollisuus saada digitointeihin lisärahoitusta sillä Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa lukee näin:

Hallitus tunnistaa yksityisten valtionapuarkistojen merkityksen osana kansallista tutkimusinfrastruktuuria ja turvaa niiden toimintaedellytykset. Hallitus turvaa kulttuuriperinnön säilymistä digitoinnin avulla.

[Ilpo]

Hyvä keskustelun aloitus! Yksi resursseja hukkaava asia on päällekkäin tehtävät samat työt. Tuon esille Kansallisarkiston kirkonkirjojen digitoinnin ja SSHY:n kirkonkirjojen digitoinnin. Resurssien käytön kannalta koordinointi ja yhteistyö olisi kannattavaa. Varsinkin kun resurssit ovat niukkenemaan päin. Varmasti monessakin asiassa voisi tehdä rationalisointia.

[potkos]

Edes tutkijatkaan eivät ole kovinkaan innokkaita edistämään/lobbaamaan arkistojen digitointia. Epäilen syiksi:
-Ollaan itse jo kerätty kovalla vaivalla omaa tutkimusta varten materiaalia ja ärsyttäisi jos joku muu saisikin samat aineistot helposti digitaalisina.
-Digitoinneista ei kerkeäisi enää olla itselle hyötyä sillä tutkimustyö valmistuu ennen kuin digitoidut materiaalit ovat itselle käytettävissä.

Vastaus kysymykseen "Miksi digitointeihin ei myönnetä kunnolla rahaa?":
Syy on se ettei arkistoja eikä mitään vanhaa arvosteta. Ajatellaan "Ketä kiinnostaa jotkut vanhat paperit?". Kulttuuripiireissä mielummin halutaan rahoittaa kaikkea uutta kuin välittää jo aiemmin tuotetuista materiaaleista vaikka vanha materiaali olisi erinomaista lähdemateriaalia kaiken uuden luomiseen.

[potkos]

Kansallisarkisto irtisanoi henkilökuntaa joskus keväällä. Sen ei ainakaan luulisi nopeuttavan digitointeja.
En osaa sanoa, voisiko Sshy saada jotenkin jotakin tukea (valtiolta), se kilpailisi jotenkin KA:n kanssa.

En näe oikeastaan siinä mitään järkeä että rupeaisimme kilpailemaan Kansallisarkiston kanssa. Ideani oli se että meidän pitäisi lobata päättäjiä (kansanedustajat) että arkistojen digitointeihin varattaisiin valtion budjetissa enemmän määrärahoja. Myös evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi pistää seurakuntien arkistot digimuotoon eli myös kirkon suuntaan olisi lobbaamista.

Kirkko laatii tällä hetkelleä Digistrategiaa:
https://www.tivi.fi/uutiset/kirkko-laat ... 4ceff18e9a
Oma ehdotukseni kirkon digistrategiaan olisi kirkon ja seurakuntien arkistojen laajamittainen massadigiointi:
-Kaikki kirkonkirjat, seurakuntien pöytäkirjat ja vaikkapa kirkkojen rakennuspiirrustukset digitoitaisiin Kansallisarkistossa ja digitoitu materiaali julkaistaisiin Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelussa.
-Kaikki kirkon ja seurakuntien tuottamat julkaisut kuten lehdet (esim. Kirkko ja kaupunki -lehdet), pienpainatteet ja seurakuntien historiikit digitoitaisiin Kansalliskirjastossa ja julkaistaitiin Kansalliskirjaston digipalvelussa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search