Harmittava homma

[sahi]

Onko digiarkistossa olevien seurakuntien kohdalle merkittyjen kylien ja talojen nimien oltava rippikirjan muodossa, voisivatko ne olla nykymuotoisina, on paljon taloja ja torppia, jotka ovat edelleenkin olemassa, nimi on vain "suomennettu" nykyasuun.
Toinen huomaamani seikka kylien ja talojen nimien kohdalla paljastaa tallentajan vieraspaikkakuntalaisuuden.
Merkittäviä tulkintavirheitä esiintyy, ilmeisesti myös on niin, että jotakin toista vuosikymmentä on tallentanut eri henkilö kuin edellistä. Tästä on seurannut se, että samaa kylää tai taloa koskeva nimi on muuttunut aivan eri tavalla luetuksi, molemmat saattavat olla väärlä, tai toinen voi olla oikeinkin tulkittu.

ihmettelee:
Sahi

[huhter]

Itse olen pyrkinyt käyttämään kirkonkirjassa olevaa muotoa, mutta jos se vaihtelee koko ajan esim.Sitola tai Siitola olen käyttänyt mielestäni oikeampaa muotoa eli Siitola.
Jos nimi poikkeaa niin paljon nykyisestä käytännöstä ettei sitä vieraat ehkä ymmärrä voi nykyisen nimen lisätä täydennyksenä, kirjoitettuna "ankan-nokkien" väliin. esim. Gisel <Kiisseli>

[eijali]

Tarkoitus on olla tekemättä tulkintoja eli kirjoittaa kaikki nimet juuri niin kuin on kirjoitettu sivuille. Ja siihen perään voi sitten laittaa <nokkien> väliin sen nykymuodon halutessaan. Näin se nykymuotokin tai miksi sitä nyt sitten kutsutaankaan, näkyy erivärisenä sisällysluettelossa.
Terveisin Eija Liitiäinen

[charlotta]

Meidän "luettelointiporukkamme" saama on ohje on, että laitetaan paikannimiet täsmälleen kuten ne kirjassa ovat. Tästä todellakin tulee aika paljon lisähommaa, mutta täsmällisyyteen pyrkiminen on oleellisempaa. Minusta ainakin. Välillä käy - ja aika useinkin - niin, että saman kirjan eri sivuilla kirjoitusasu vaihtelee, ja siinä sitten on katsottava, onko kirjain v vai w, tai rv tai rfv.
-Harmittavia virheitä tulee, vaikka tuntisi paikkakunnan. Kuvat sitä paitsi ovat netissä usein selvemmät kuin ne kuvat, jotka ovat käytettävissä luetteloa tehdessä. Minulle on käynyt esim. niin, että laitoin tutun kylän Kalkkilan Kuttilaksi - no,onneksi (?) ko. luettelo on aakkosjärjestyksessä, eli ehkä fiksu käyttäjä ymmärtää hakea sitä k:n alkupäästä. Vaikka luettelointinsa tarkistaa, virhe voi jäädä huomaamatta.
Ankannokkia olen käyttänyt, joskus enemmän, joskus vähemmän, joskus suomentamiseen ja joskus, kun esim. torpan nimestä ei millään ole voinut olla varma. Jos niin tekee, sama tyyli sitten tosin pitää olla koko luettelossa.

[Kaisa Nurhonen]

Tässä tuli kylien nimiasia esille, vaikka vanha onkin. Pitäisikö nimi olla nykyihmiselle ymmärrettävä, kirkonkirjojen kirjoittajathan olivat bättre folk ja toimivat oman korvakuulonsa mukaisesti. Äckräwöisenby olisi siis Äkrävöisenkylä ja Seppänkylä nykymuodossaan Sepänkylä. Kuten eräs edellisten kommenttien kirjoittajista sanoi, meille vieraspaikkakuntalaisille kylännimet ovat ihan himahuuhaata (Himahuuhan kylä), kun paikkakuntalaisellakin panee ajattelemaan. Ähvän kirjoittaminen nimiin Kofvalaan tuntuu hupaisalta, kun kylän nimi on Kovala. Samoin murteemme liudennukset ja i- ja j-kirjaimet, joiden kanssa olen käyttänyt nykymuotoa, useihan nykykielessä kirjoitetaan kaksi ii:tä. Kylien ja talojen nimet ovat ihanaa ja runollista luettavaa!

[tiitus]

Tuossa jo aikaisemmissa viesteissä jo tuleekin tuo oikea tapa tehdä hakemistoja.

Eli luetaan kuvasta kirjoitusmuoto niin kuin se siellä kirjoitetaan ja laitetaan se hakemistoon ja sitten
halutessaan voi tehdä normalisoinnin/suomentamisen tai tarvittavan kommentin < > merkkien väliin.
Maalaisjärkeä tässä tietty pitää käyttää, ettei laiteta mitään asiattomuuksia hakemistoihin.

Tässä hyvä esimerkki oikein tehdystä läänintili hakemistosta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... hp?bid=505

Monesti hakemistot voivat olla vain tehty alustavasti ja onkin toivottavaa, että tiettyjen alueiden
tuntijat tekevät hakemistot ajan kanssa täydentäen puuttuvat kohdat.

Hyvä muistaa kuitenkin hakemistojen tarkoitus. Ajatus ei ole tehdä sukututkimusta hakemistojen
perusteella, vaan ne ovat avuksi oikean tiedon löytämiseen, jokaisen tulisi itse lukea kuvasta se tieto
jonka haluaa omaan tutkimukseensa liittää.