Längelmäki Mulkoila 1830 Tuomas Henrikinpojan asia
Längelmäki Mulkoila 1830 Tuomas Henrikinpojan asia
Längelmäen rippikirja sivu 106 Mulkoila Isotalo 1827-1833 mitä tapahtuu Tuomas Henrikinpojalle - menee lesken kanssa naimisiin mutta häviää sitten rippikirjasta
- Liitteet
-
- osa sivusta
- 117Mulkoila1827to1840MattsRipille.jpg (174.12 KiB) Katsottu 5189 kertaa
terttut
Re: Längelmäki Mulkoila 1830 Tuomas Henrikinpojan asia
1830 pliktat för olaga ....ande. Rikosnimikkeestä en saa tolkkua, löytyiskö parempisilmäisiä?
Tuskin kuitenkaan on Viaporiin viety, kun näkyy käyneen ripillä vielä 1833, eli ei ainakaan tästä rippikirjasta häviä. Rikoskirjassa tai sakkoluettelossa saattaisi olla selvempi merkintä, mutta tuskinpa se häviämistä selittää.
Tuskin kuitenkaan on Viaporiin viety, kun näkyy käyneen ripillä vielä 1833, eli ei ainakaan tästä rippikirjasta häviä. Rikoskirjassa tai sakkoluettelossa saattaisi olla selvempi merkintä, mutta tuskinpa se häviämistä selittää.
-
- Viestit: 321
- Liittynyt: 02.07.2007 12:40
Re: Längelmäki Mulkoila 1830 Tuomas Henrikinpojan asia
Minusta Tuomas löytyy kuolemaansa asti Mulkoilan Isotalosta eikä siis häviäkään minnekään.
Esimerkiksi tässä rippikirjan jaksossa 1847-1853 merkintä näkyy paremmin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 87/171.htm
1830 pliktat för olaga städslande. Käsittääkseni kyse on laittomasta pestauksesta.
Perään on ilmestynyt toinenkin huomautus - 1836 Tuomas on käyttäytynyt sopimattomasti oikeuden edessä.
Esimerkiksi tässä rippikirjan jaksossa 1847-1853 merkintä näkyy paremmin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 87/171.htm
1830 pliktat för olaga städslande. Käsittääkseni kyse on laittomasta pestauksesta.
Perään on ilmestynyt toinenkin huomautus - 1836 Tuomas on käyttäytynyt sopimattomasti oikeuden edessä.
Re: Längelmäki Mulkoila 1830 Tuomas Henrikinpojan asia
kiitos - tässä ilmestyi koettini Mattsin (s. 24.2.1819 Längelmäki) veli Johan nuoreksi isännäksi ja talo näkyy jaetun koska Tuomas Erikinpoikakin siellä vielä on eri kirkonkirjanlehdellä vuoteen 1856 asti, mikä sotki ajatukseni kun tämä teksti jäi minulle epäselväksi. Matts itse löytyi näiltä sivuilta saadun vinkin perusteella Porin seudulta jo joitakin vuosia sitten ja luulin esi-isiensä olevan sielläpäin, mutta tämä Längelmäki yllätti. Matts oli räätälinä Hjulsten ja Porin seudulla oli Hjulbyn kylä jossa Hjulgreniä, Hjulqvistiä ja yksi Mattskin joka oli kuitenkin syntynyt 1825 eikä sopinut palapeliini. Tämä koetti-Matts oli ehtinyt nuoressa elämässään jo käydä kotivävynä Sahalahdella Korpiniemen Yrjölässä ja menettänyt "i full skrud" kesällä 1839 vihityn vaimon lapsivuoteeseen syyskuussa 1840 ja lapsikin selvisi vain 1 kk ja joitakin päiviä. Yksi sisarista näkyy naineen räätälin ja olisiko siitä keksinyt ruveta räätälinoppiin. Sahalahdelta Matts on merkitty lähteneeksi Kangasalle 1842 - mistä en häntä löydä - mutta Poriin hän ilmestyy Tampereelta -josta en ole vielä kunnolla hakenut- räätälinoppipoikana ja vihitään uudelleen tammikuussa 1843 pohjalaistytön piika Margaretha Mattsdotter Wacklinin kanssa "utan skrud". Wacklin- nimeä ei ole Gretan syntymätiedoissa Isossakyrössä 18.12.1820. Olisiko sukunimiä jaeltu siihen aikaan kaikille joilla ei ennestään ollut? Uusikin vaimo kuolee keuhkotautiin 44-vuotiaana vuonna 1865 ennenkuin 1844, 1851 ja 1856 syntyneet lapset ovat kaikki ehtineet aikuisiksi. Matts itse kuolee "bröstsjukan" takia 59-vuotiaana 1878, olisiko sekin kuitenkin keuhkotautia? Aleksandra Emelie, keskimmäinen lapsista, synnyttää aikanaan viisi lasta joista nuorin on isäni isä. Aleksandran kihlauksesta on oikein sanomalehti-ilmoitus Turussa. Hänen sisarensa saa puolestaan tyttären josta tulee serkultani kuulemani mukaan isäni äidin hyvä ystävä. Aleksandrasta on yksi sepiavärinen valokuva ja hänen sisarensa Olga-tytär on yhdessä ryhmävalokuvassa isoisäni ja hänen sisarensa kanssa. Hyvin mielenkiintoisia palapelejä, mutta kuva on harsomainen ja helposti tulee kuvitelleeksi ihmisiin kaikenlaisia ominaisuuksia. Ne ihmiset jotka ovat tienneet ja tunteneet ovat ketjussani yleensä kuolleet ennenkuin tarinoita on kerrottu eteenpäin.
terttut