Digiarkiston keskustelufoorumi

Jockis Herregård 1750-luvulla
https://digihakemisto.net/item/11558878 ... 392309/103

Ei hahmotu Cedergreenin tämän ajan titteli. Tai hahmottuu vaikka mitä, mutta niinhän sitä pilvissä ja varjoissakin. En nyt latele ehdotuksiani, vaikka miten viihdyttäviä olisivat.

Veikkaisin tallimestaria stallmästare kirjoitettuna ajan tyyliin hieman sinnepäin.

Jaska

Niin, C. on tässä vaiheessa ollunna scholaris ja sitten vapaaehtoinen Pommeriin 1759 (1760-61 aikana siellä perillä), josta alle kahdessa vuodessa palattuaan mystisluonteisesti (en löydä mitään viitteitä armeijan rullista) kersantti 1762 ja inspector (inspector ja inspectör ovat näemmä eri asioita en tiedä auttaisiko möhempien reittien tulkintaa) niin Jokioisten-Tammelan alueella kuin Liedossa ja Piikkiössä ehkä käymäseltään. Sitten taas Jokioisilla loppuelämän. Sivun muiden mestarien ja st-lopun johdosta hahmottelin jotain mestaria myös, joskin enin aika meni nähdä alku st:n lisäksi isona H-kirjaimena, hos, has-alkuisina enimmäökseen. Kotiopettajasta ja merkillisesti muotoillusta pikakirjoittajasta alkaen kuunteluoppilaaseen asti velloi voimakas (no ei oikeastaan) mielikuvitukseni. Voi olla, että kirjaimet hahmottuisivat sävykkäämmästä skannauksesta paremmin, kuvittelen kuitenkin jo suodattavani kaikki yliviivausten jäänteetkin jne.

Vehmaa > rippikirja, 1755-1762 > Sivu 10 11: Marjärfvi
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 84&pnum=11

Sama mies lienee kyseessä ihmeellisestä syntymäajasta huolimatta, "Herskaps fogden" kääntyy koneellisesti ulosottomieheksi, liekö sitten näin. Ja auttaako ketjun alun tulkintaan mitenkään, ei itseäni ainakaan kovin paljoa.

Yhtä kaikki, oletetun henkilön myöhempiin vaiheisiin liittyy avioliitto 1753 tai -54 syntyneen Maria Johansdr Rosenqvistin kanssa v. 1779 (Pari Liedossa silloin, merkintä Turun suomalaisessa seurakunnassa) ja jo 14.3.1772 syntyneeksi merkitty Anna Sophia (k. 1790 Jokioisilla), joista kummastakaan ei mitään mielekästä havaintoa ennen avioliittoa, 1757 Pernajassa on syntynyt sotilas Johan Rosenquistille kyllä yksi Maria. Turun suunnalla vaikutti ehkä vähän todennäköisemmin käsityöläisnimeltä, tiedä häntä.

Ammattinimike sopisi varmaan olemaan herrasväen vouti, jonkinlainen ylempi renki, vrt. vaikkapa drengfogde, isäntärenki. Joku niitä maanvuokraajia ja päivätöitä ym. valvoi maanomistajan puolesta.

Jag tror att i den första länken står det "Stockmest[are]"

Stockmästare:
enligt SAOB https://www.saob.se/artikel/?unik=S_118 ... 823_216807
enligt Förvaltningshistorisk ordbok https://fho.sls.fi/search?q=stockm%C3%A4stare

Lena A

Tammela > rippikirja, 1756-1762 > Sivu 24 27: Talsola, Pafwola
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 21&pnum=27

Tässä Paavolassa Vol/Joh(?) Sedergreen(kö??) liikkuu jonnekin ehkä (armeijan rullatietojen valossa) sopivasti, till Jokis ??? ja jotain P... attest, mutta ei tämäkään välittömästi hahmotu. Ja on se ehtoollismerkintä 24.1.1761 myös ongelmallinen, kun pitäisi oleman Pommerissa vielä vankina, jos on oikealla puolella vuosirajaa merkintä.

Mainitulla rivillä voisi lukea mm: til Jokis Ojala ....1762 tai 1763... Wijst Regement Prästens Attest

Kiitos vaivannäöstä. Jokiosten herregårdista löytyy välillä 1762-66(?), ihmeellisesti muistan joskus aikoinaan jo huomanneeni, että syntymäajassa on mielekäs kirjoitusvirhe kun 1723 po. 1732. Ja ihmeellisesti titteli on edelleen vol, vaikka on varta vasten eronnut. Pitääkseni kuvaa toistaiseksi yksinkertaisena jatkan höpisemällä kovaan ääneen niitä näitä, ettei pääse ikävästi mitenkään häiritsemään ajatus, että äijä olisi vaihtunut toiseen Johaniin jossain rullain välissä.

https://digihakemisto.net/item/11558878 ... 392323/107

1766 Insp: Cedergreen on Talsolan Pekkalassa aiheuttamassa aviotonta lasta, tai herran sijaintia ei niinkään mainita. 1778 ilmestyy Lietoon ja Piikkiöön samaten inspehtooroimassa, joten tämä väli nyt selvityksessä. Liekö tämä inspehtoorius sidoksissa johonkin Jokioisten kartanon omistusten valvontaan, vai ihanko freelancerina pehtoroidaan pitkin pitäjiä. Voisi auttaa havaitsemaan pehtoori, joka viilettää jossain määrin vaihtuvasti maisemassa.
Ja nuoruuden aika välillä 1750-1755 epäselvillä, ennen Vehmaata - voisi epäillä Hämeenlinnan seutua.
Mielialan tähden jatkan kuvitelmassa, että sama mies kaiken aikaa. Pyrin samalla intohimoisesti delegoimaan jollekulle sopivan kirjaston lähellä olevalle (todennäköisesti poissulkevasti) Porin triviaalikoulun oppilasluettelon tarkistuksen, on nimittäin esiintynyt tietoutta, että on ollut oppilasaikana Johan Keilenius. Ja nimi Cedergreen/Sedergreen on edelleen mysteeri, koska on ollut Jokioisilla kirjoissa sillä nimellä jo ennen vapaaehtoisuuttaan Talsolan ruodussa 34., eli Paavolassa. Onko ollut väessä jo sitäkin ennen (1761 erotessaan palvelusvuosia on merkitty vain 2 kuten järkeen käykin, ei kai ne mitenkään nollaudu jos itse haluaa eroa jo tätäkin kertaa aiemmin), onko nimi jostain syystä muuttunut sitten Keileniuksen, en nyt osaa nähdä käsityöläisyyttä tms. tässä välissä. Ja kersantin kersanttius samaten yhä mysteeri, miksei rullissa ole mainintaa, miksi titteli vilahtelee elämän kuluessa tuolla ja täällä. Pommerissa vetäytymisvaiheessa (Prenzlausta jne.) päällystöllä on ollut kiireempi valtiopäivien avajaisiin, missä oloissa voisi tietysti ajatella kersanttejakin syntyvän kevyemminkin kuin normioloissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reinhold_ ... %A4gerhorn
"Jägerhorn peri Kopilan kartanon Somerniemellä ja omisti myös Jokioisten kartanon Jokioisissa 1752–1773, Odensaaren Maskussa 1754–1756, Storbyn 1765–1769 ja Viksbergin 1764–1773 Ruotsinpyhtäällä."

Tämän tiedon valossa pälyilin hieman paikkakuntien kirkonkirjallisuutta, mutta ei mitään tulosta toistaiseksi.

Ancestryn ilmaispuolelta näkyy merkillisen sopiva Anna Sophia Cedergren s. 14.3.1772 ja vanhempina Johan Cedergren ja Sara Norlinds (nimi juuri näin EDIT: millä en tarkoita, että nimi oikeasti missään muualla olisi tuon s:n kanssa), eikä muuta sitten näykään, eikä luvatakaan. Myheritage tuntee 1772 syntyneen Anna Sophia Cedergrenin ja vanhempansa ja lisäksi ristiäisten paikka, joka ollut Ruotsissa. Pääsyä ei tietenkään. Mielenkiintoinen mahdollisuus tietysti, joka lahdentakainen mahdollisuus tullut mieleen jo Maria Rosenqvistinkin kohdalla. Huteria lankoja seurailin jo Pernajassa 1757 syntyneen Maria Rosenqvsitin suhteen, koska Jokioisten kartanonomistaja Jägerhornilla omistuksia Ruotsinpyhtäällä, joka siinä naapurissa ja voisi olla joku syy Cedergreninkin olla vaiheilla, joskin omistukset on merkitty olleen 1773 asti, miten lienee. Ehkä Reuterholmin aikana vielä oli hallussa jotain sielläkin. En pidä oikein pätevänä ajatuskokeena, Maria Johansdr Rosenqvistin syntymäaika lienee se 1753 tai -54, kirjoissa on hieman vaihtelua, joskus molemmat numerot

Yhtä kaikki, koska Anna Sophia on Cedergrenin perheessä kuolemaansa 1790 asti, on kai luontevinta olettaa, että hänen oletettu varsinainen äitinsä on kersantin ja Marian häihin 26.9.1779 mennessä jo edesmennyt.

EDIT: Ancestryä tarkemmin pyöritellessä irtosi asiain muotoilu sellaiseksi, että Maria Rosenqvist ja Sara Norlinds ovat kuin ovatkin olleet etsityn Johan Cedergrenin puolisoita ja Anna Sophia on Saran ja Johan Cedergrenin tytär. Pitäisi siis saada selville Annan kastepaikka, sen myötä voisi kohdistaa tutkintaa (ehkä) Riksarkivetissakin jotenkin mielekkäästi, jos Myheritagen tieto 1772 syntyneestä Anna Sophia Cedergrenistä koskee etsittyä Annaa.

EDIT 2: Myheritagesta selviää vielä semmoinenkin, että "Sara Norlinds" on saanut myös pojan, v. 1767, ja hänetkin ristitty Ruotsissa, merkintä identtinen Anna Sophian merkinnän kanssa v. 1772, eli toiveita on, että Johan Cedergren on tämänkin isä, jolloin poistuminen Suomesta olisi tapahtunut jo 1766 alkuvuodesta lähtien (tammikuussa oltava paikalla Talsolassa, koska syksyllä syntyi avioton poikansa).

Ymmärrän asian jo lipsuneen otsikosta ja menneen pikemminkin sukutukimuksen osastoon sopivaksi case studyksi.

Lisätään nyt tähän ketjuun kuitenkin vielä, että tarkemmin ja tajuissaan katsottuna Myheritagen proletaaripuoli luovutti tiedon Anna Sophian syntymäpaikastakin Ruotsissa. Olin jo "ollut" siellä seudulla, kun kuvittelin Reuterholmin olleen Jokioisten kartanon puikoissa etsittynä aikana (ja asuvan Jokioisissa kai vain kesäisin), jolloin kersantilla olisi voinut kuvitella jotain asiaa seudulle. Joka tapauksessa ja jostain syystä lienee ollutkin siis.
Tutkimus siis jatkunee vauhdikkaammin.
EDIT: Läsnäoloa lienee jatkunut Rytternessä 1772 loppupuolelle asti (joten hyvin sopii myös Reuterholmin omistajuuteen Jokioisten kartanon suhteen 1773), joten nyt oletettava paluu Suomeen ja etsintä Turun seudulla 1779 uuteen avioliittoon asti. Jossakin vaiheessa tätä ennen n. 1735 syntynyt Sara Norlind (Norlinds lienee vain silkka genetiivimuoto lasten syntymätiedoissa) ja poika Johan Friedrich s.1767 ovat kai menehtyneet, pojalla kummeina suuri osa Stora Ekebyn tilan väestä, eli laamanni Reuterholm itse, Jägerhorneja etc.