http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 09&pnum=34
Hyvin unohtuneella latinalla kääntäisin, että unohtuivat vuoden 1689 tammikuulta.
Vai ikuinka?
Hi sunt omissi Ao 1689 in Januario?
Re: Hi sunt omissi Ao 1689 in Januario?
Omissi on kyllä passiivin partisiipin perfektin maskuliinin monikon nominatiivi ja verbistä omitto, omisi, omissum, III, mutta sen merkitys ei minusta ole ihan 'unohtaa' joskin aika läheltä liippaa, se tarkoittaa 'laskea tyköänsä, päästää menemään, päästää tiehensä, hellittää käsistänsä, pudottaa; jättää, heittää, hyljätä, luopua, laiminlyödä, olla vaariaottamatta, olla silmälläpitämättä; jättää mainitsematta, olla puhumatta; jättää tekemättä, herjetä, tauota, lakata'.
Varsinainen unohtamisen verbi latinassahan on deponenttiverbi obliviscor, oblitus sum, III 'unohtaa, muististaan kadottaa'.
Minun latinallani siis hi sunt mihi obliti tarkoittaisi 'minä olen unohtanut nämä', siis vahingossa, tahtomattani en ole näitä muistanut (sanakirjan esimerkki on nunc oblita mihi carmina 'laulut ovat nyt mielestäni menneet'). Hi sunt a me omissi taas tarkoittaa että olen laiminlyönyt näitä, siis "unohtanut" muka, eli tahallani jättänyt muistamatta.
No niin, kieli-ihminen tässä takertuu sellaiseen eroon, jolla ei kai käytännössä ole paljon merkitystä.
Varsinainen unohtamisen verbi latinassahan on deponenttiverbi obliviscor, oblitus sum, III 'unohtaa, muististaan kadottaa'.
Minun latinallani siis hi sunt mihi obliti tarkoittaisi 'minä olen unohtanut nämä', siis vahingossa, tahtomattani en ole näitä muistanut (sanakirjan esimerkki on nunc oblita mihi carmina 'laulut ovat nyt mielestäni menneet'). Hi sunt a me omissi taas tarkoittaa että olen laiminlyönyt näitä, siis "unohtanut" muka, eli tahallani jättänyt muistamatta.
No niin, kieli-ihminen tässä takertuu sellaiseen eroon, jolla ei kai käytännössä ole paljon merkitystä.