Digiarkiston keskustelufoorumi

Osaako joku tulkita mitä kaikkea hopetavaraa Marian perukirjassa on lueteltu
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 8&pnum=309

Samaten luettelo eläimistä on vaikeaselkoinen. Onko elikot mainittu omilla kutsumanimillään?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 8&pnum=311

Ja vielä kolmas ja neljäs kysymys. Perukirjan loppusumma on 1621. Mikä oli rahayksikkö? Ja mitä voi pesän koosta päätellä? Oliko se suurensuuri, keskikokoinen vai pieni? Pienenpieni tuskin ainakaan.

Hoeaa:
Kullattu hopeapikari (paino 5 luotia, nimikirjaimet C.P.), isompi ja pienempi hopeasolki, 2 kullattua hopeasormusta, 2 hopearahaa.

Tässä on tarkemmin karoliineista:
http://runeberg.org/nfbm/0588.html

Nautaeläimillä on tosiaan nimet. Aluksi on kolme härkää (oxe), sitten 5 lehmää (koo), pari mullikkaa (stut) ja muutama hieho (qviga), 9 lammasta (får), 4 sikaa (swin) ja n. 6-vuotias ruskea tamma (stod). Eläimiä on kuvattu iän ja värien mukaan, esim. röd=punainen, swart=musta, hwit=valkoinen, brokig=kirjava, ung=nuori, yngre=nuorempi.

Rahayksikkö on Koppermynt eli kuparitalari.
Loppusummaa kannattaa ehkä verrata muihin saman vuoden perukirjoihin, hevosen arvoon tai esim. verohintaluetteloihin.

Olipa valaisevaa. Paljon kiitoksia avusta. Mistä kohtaa muuten selviää, että härkiä on kolme?

Ensimmäisellä rivillä on 1 punaisenkirjava härkä Kytiö nimeltään.
Seuraavana luettelossa on merkitty nuori härkä "1 ung Dito...". Dito tarkoittaa "sama" eli tässä siis härkä.
(1 nuori mustankirjava härkä Paiko nimeltään)
Kolmantena on vielä nuorempi härkä ( "Dito yngre"), punaisenkirjava nimeltä Koifwio.

Onko tavallista, että perukirjassa on luettelo siitä miten pesä jaetaan?
Tulkitsenko oikein, että niin tässä Lisan perukirjassa tehtiin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 8&pnum=409
Kaksivuotiaan Matsin perintö oli 93.16 jotakin yksikköä. Kuka osaisi tulkita minulle mitä hän sillä sai?

Saattoi olla niin, että pesänselvittäjää tarvittiin tekemään jako, jos suku ei pystynyt sopimaan. Olen nähnyt näitä jakoluetteloita. Kerran oli niin, että kun yksi oli saava puolet ja kaksi oli saava neljänneksen, niin tehtiin neljä samaan arvoon päättyvää tavaralistaa ja sitten arvottiin. Puolikkaan saaja sai vetää kaksi arpaa.

Kyllä jako saatettiin suorittaa perunkirjoituksen kanssa yhtäaikaa, jolloin sekä peru- että jakokirja ovat samassa pumaskassa. Joskus tuotiin jakokirja erikseen oikeuteen perukirjaa myöhemmin, mutta useimmiten jaosta ei näy jälkiä. Perukirjan toimittaminen oikeuteen oli pakollista, ja joskus näkee käräjillä määrättävän perunkirjoitus suoritettavaksi, useimmiten tosin vasta, kun joku osakkaista esittää asiasta valituksen. Sen sijaan sopujako saatettiin suorittaa asiasta enempää huutelematta, kunhan kaikki perilliset ja alaikäisten perillisten hoihooja kuittasivat tyytyväisyytensä. Ja tuo tapa, jossa jako tapahtui jakamalla omaisuus samanarvoisiin sarakkeisiin, joista arvottiin kullekin määräosansa mukainen osuus, on ainoa tapa, jolla olen nähnyt jakoja suoritetuksi.