Digiarkiston keskustelufoorumi

Pien-Savon maakirjassa vuodelta 1600 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3164694) on muutama merkintä, joista en saa selvää. Esim Partalan kymmenyksen kolmas arviokunta ylhäältä: Anders Himain ja Joan Aufvin omistavat 2/3, 1/3 on autiona. Mitä tarkoittaa Juho Auvisen nimen perässä oleva sana, jonka tulkitsin vtbys? Ja mitä lukee sillä autio-rivillä?
Kiitos Maijalle avusta edelliseen avun tarpeeseen!

Kiitoksia haasteellisista terveisistä. Kovin syvällä rintaäänellä en nyt tähän kuitenkaan osaa vastata. Selailtuani muita vastaavia merkintöjä päädyin lukemaan autiota osaa koskevan rivin seuraavasti:
Ödis 3 skat & udi 18 åhr för stor gerd--? skuld
Kolme veroyksikköä (Savossa veronahkoja vuoteen 1609 asti) on ollut autiona 18 vuotta suurien (apu)verojen? takia.

Tuntuu kyllä uskomattomalta, että verottaja valittaisi verojen suuruutta. Useimmissa muissa kohdissa on för armed skuld tai för fatigdom skuld. Muutama muu samanlainen g-kirjaimella alkavaa syy sattui silmääni. Mitähän uskottavampaa se voisi olla? Surkeata oli, jos todella ei pystynyt vuotuista veroa maksamaan ylimääräisten verojen viedessä kaiken.

”vtbys” esiintyy monien nimien perässä enkä ensi hätään keksi muuta kuin että se voisi ehkä olla utbyt ja tarkoittaa isännän vaihtumista. Ajattelin, että asiaa voisi tutkailla katsomalla muutamia tällä merkinnällä varustettuja nimiä edellisestä maakirjasta. Ei kuitenkaan onnistunut, kun löysin vuodelta 1599 vain semmoisen maakirjan, jossa oli mainittu vain yksi isäntä per arviokunta eli Anders Himain yksin löytyi (hänellä yksin 6 veronahkaa).

Voudintilien ihmettelyyn voi saada joskus lievitystä seuraavasta kirjasta, joka on pdf:nä verkossa ja saa myös painettuna SKS:n kustantamana:
Suvianna Seppälä:
"Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539–1609".
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

Pari ajatusta tästä haasteesta. Eihän nää tuon ajan maakirjat mitään helppoja luettavia ole, vaikka tämä onkin harvinaisen selkeää käsialaa.

Olen nähnyt ilmaisua "för stor gälds skuld" = suuren velan vuoksi, eikä "gäldenär" eli velkoja aina ollut kruunu, ainakaan pelkästään. Usein oli ajauduttu lainaamaan vero- ja syömäviljojakin naapureilta, kunnes oltiin velkaa joka suunnalle.

"vtbys" - tarpeeksi vanhoissa asiakirjoissa on v = u, eli tää tarkoittaa utbys. Minusta tää ei tarkoita isännän vaihtumista, vaan sitä, että veromaa sijaitsi kylän ulkopuolella. Tämähän oli tavallista kaskialueilla, joissa oli miespolvet kaadettu kaukokaskia sieltä, missä kelvollista metsää sattui löytymään. Kaskikauden alkuaikoina nämä yleensä jätettiin heitteille ja unohdettiin niiden sijaintikin, mutta sen jälkeen kun kruunu alkoi tiukentaa verokontrollia ja merkitä maat omistajiensa nimille kirjoihin, säilyivät ne isäntiensä - tai ainakin viljelijäsukujen hallussa Jos voisimme piirtää jonkun 1500-luvun esi-isämme maaomistukset kartalle, olisivat ne monena palasena, jotkut palat hyvinkin kaukana asuinpaikasta.

ps. Täytyy vielä lisätä isot kiitokset Maijalle hyvästä kirjavinkistä! Osui todella hyvään saumaan, olin juuri ajatellut, että nyt on pakko etsiä parempaa selvitystä tuon aikakauden verotuksesta ja ainakin sisällysluettelon mukaan kirja käsittelee juuri kaipaamaani ajankohtaa ja aiheita.

Kiitokset Maija ja Eeva! On suurenmoista, että löytyy sellaisia tietopankkeja kuin te.
Vielä jäin pähkäilemään niitä merkintöjä. Voisi tosiaan olla niin kuin Eeva kirjoitti, että vtbys tarkoitti sitä, että verotettava maa oli talon maiden ulkopuolella. Siinä Himasen ja Juho Auvisen yläpuolella Eerik Auvinen on yhtenä isäntänä 9 veromarkan(nahkan?) arviokunnassa ja Himasen alapuolella Eerik on Pulkkisen kaverina ja perässä lukee vtbys. Siis asuiko Eerik siinä ensimmäisessä paikassa ja oli sen lisäksi hankkinut Pulkkisen arviokunnasta (aiemmin siinä oli kaksi Pulkkista) maata, mistä maksoi myös veroa?
Hurjalta tuntuu tuo autiovuosien määrä, vähän alempana luettelossa on jopa 27 vuotta. Aika pitkämielistä touhua verottajalta.
Ajattelin, että ne murtoluvut nimien edessä tarkoittavat sitä osuutta talosta, joka on käytössä/autiona, mutta mitä tarkoittaa Pulkkisen ja Auvisen alapuolella olevan Antti Ollinpoika Hakulisen kohdalla 1/8? Tarkoittaako se kahdeksasosaa Hannu Vainikaisen pojan maista vai Antin verosta?
Antti Ollinpoika on isäntänä 8 veromarkan arviokunnassa yhdessä Pekka Ollinpojan ja Niilo Smolanderin kanssa ja sitten vähän alempana luettelossa on tämä merkintä 1/8. Vainikainen oli Pekka Ollinpoika Hakulisen kanssa samassa arviokunnassa vuoden 1589 maakirjassa, mutta hänen maansa oli autiona ja sen jälkeen en ole häntä löytänyt.

Sitten uusia kysymyksiä: Kyseisen 1600-luvun maakirjan luettelo ja Pien-Savon maakirja ja tilikirja 1600 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3164830 :ssa oleva luettelo ovat erilaisia. Onko tämä jälkimmäinen papinveroluettelo? Sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3162647 on kyllä sarakkeiden otsikot, mutta en oikein saa selvää. Mitähän ne merkinnät tarkoittavat?
Vuoden 1598 Puumalan Partalan kymmenyksen luettelon lopussa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3162689 on Frijhetter-luettelo, mistä löytyvät esim edellä mainitut Eerik ja Juho Auvinen. Ovatko luettelon isännät vapaavuosilla ja selviääkö mistään, minkä takia?

Leinola kirjoitti: Vielä jäin pähkäilemään niitä merkintöjä. Voisi tosiaan olla niin kuin Eeva kirjoitti, että vtbys tarkoitti sitä, että verotettava maa oli talon maiden ulkopuolella. Siinä Himasen ja Juho Auvisen yläpuolella Eerik Auvinen on yhtenä isäntänä 9 veromarkan(nahkan?) arviokunnassa ja Himasen alapuolella Eerik on Pulkkisen kaverina ja perässä lukee vtbys. Siis asuiko Eerik siinä ensimmäisessä paikassa ja oli sen lisäksi hankkinut Pulkkisen arviokunnasta (aiemmin siinä oli kaksi Pulkkista) maata, mistä maksoi myös veroa?

Joo, isännät on merkitty niihin kymmenkuntiin, joissa heidän asuinpaikkansa sijaitsi. Sen ulkopuolella olevat tilukset olivat "utbys". Tää "hankkiminen" ei ehkä ole paras mahdollinen ilmaus, maakappale on luultavasti peräisin asutusajalta, jolloin maat omittiin pilkottamalla kaski ikimetsään. Pohjois-Savon asutushan oli tuohon aikaan vasta parin sukupolven ikäistä. Sen jälkeen kun Kustaa Vaasa julisti, että kaikki viljelemätön (eli verottamaton) maa kuului "Jumalalle, meille ja Ruotsin kruunulle", piti asukkaiden hankkia itselleen "kukkarokirjat" omistustensa turvaamiseksi.

Hurjalta tuntuu tuo autiovuosien määrä, vähän alempana luettelossa on jopa 27 vuotta. Aika pitkämielistä touhua verottajalta.

Touhu ei tainnut olla verottajan pitkämielisyydestä kiinni, elettiin monella tapaa huonoja aikoja (pikku jääkausi, pitkä viha, ...) eikä autionottajia tahtonut löytyä. Autiokäräjiä pidettiin pitkin 1600-lukua ja niissä kruununpalvelijat saivat kehoituksia hankkia tilalle kiireesti veroamaksava asukas, joka ei useinkaan onnistunut.

Ajattelin, että ne murtoluvut nimien edessä tarkoittavat sitä osuutta talosta, joka on käytössä/autiona, mutta mitä tarkoittaa Pulkkisen ja Auvisen alapuolella olevan Antti Ollinpoika Hakulisen kohdalla 1/8? Tarkoittaako se kahdeksasosaa Hannu Vainikaisen pojan maista vai Antin verosta?
Antti Ollinpoika on isäntänä 8 veromarkan arviokunnassa yhdessä Pekka Ollinpojan ja Niilo Smolanderin kanssa ja sitten vähän alempana luettelossa on tämä merkintä 1/8. Vainikainen oli Pekka Ollinpoika Hakulisen kanssa samassa arviokunnassa vuoden 1589 maakirjassa, mutta hänen maansa oli autiona ja sen jälkeen en ole häntä löytänyt.

Tässä luettelossa on isännät/anekki ja jos omistus oli jaettu määräosiin, on osuudet merkitty. Muissa tulee osien summaksi 1, mutta tässä on vain 1/8 ja selityksenä, että maakappale on 1/8 osuus eli 1 veromarkka Hannu Vainikaisen muualla sijaitsevasta anekista.

Sitten uusia kysymyksiä: Kyseisen 1600-luvun maakirjan luettelo ja Pien-Savon maakirja ja tilikirja 1600 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3164830 :ssa oleva luettelo ovat erilaisia. Onko tämä jälkimmäinen papinveroluettelo? Sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3162647 on kyllä sarakkeiden otsikot, mutta en oikein saa selvää. Mitähän ne merkinnät tarkoittavat?

Joo, jälkimmäinen on kirkollisveroluettelo niinkuin otsake Prest Lengdh kertoo. Kirkollisvero 1500-1600-luvuilla on varsinainen "Pandora's box", veroperusteet, -parselit, -määrät, jopa veronsaajatkin vaihtelivat ajallisesti ja paikallisesti. Näistä näkee käytetyt perusteet parhaiten kunkin neljänneksen perässä olevasta yhteenvedosta. Veroperusteita (ne, mistä maksettiin veroa) ovat
- kokokiltit
- puolikiltit
- jouset
- leipävakat
- lehmät
- savut
ja veroparseleita (ne, millä maksettiin)
- kilttirahat
- jousirahat
- kinkkurahat
- ruis
- ohra
- kaura
- voi
- kinkut
- lukkarin ohra
Kaikista näistä löytyy guuglaamalla runsaasti selityksiä.

Vuoden 1598 Puumalan Partalan kymmenyksen luettelon lopussa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3162689 on Frijhetter-luettelo, mistä löytyvät esim edellä mainitut Eerik ja Juho Auvinen. Ovatko luettelon isännät vapaavuosilla ja selviääkö mistään, minkä takia?

Tää menee ihan arvailuksi, kun ei teksti selitä mitään. Olisko tilat läänitetty ja maksaisivat verovoudille vain papinverot? Tai saaneet vapautuksia itärajan takaisen vihollisen tuhoista (tää pitäis näkyä myös vuotuisten verojen kirjassa)? Parempia ehdotuksia?

Lisään vielä, että mainio opas Pien-Savon asutukseen on

Arvo M. Soininen
Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uuden ajan vaihteessa
Historiallisia tutkimuksia LVIII
Julkaissut Suomen Historiallinen seura
ISBN 951-9254-26-9

Kiva ja kiitos minunkin puolestani, EevaH. Meinasin juuri ruveta katsomaan, josko osaisin jotakin vastata, mutta ei nyt tarvitsekaan. Tuohon utbys-asiaankin tuli ihan hyvä selitys. Vaikka sanan lopussa on useimmissa kohdissa ihan selkeä s, en mitenkään voinut uskoa, että kerrotaan ”kylien ulkopuolista”, kun ei mitään kunnon kyliä kai ollutkaan – siis länsisuomalaisiin tiheisiin talorykelmiin verrattavia.

Joo, kyllähän sana on vähän hämmentävä, lienee perua kielenkäytöstä läntisillä alueilla. Kylien nimet ovat eka kertaa esillä vuoden 1643 maakirjassa, ainakin täällä Suur-Savossa. Tilojen etsintä ennen sitä on liikkuvaan maaliin ampumista, kymmen- ja neljänneskunnat eivät olleet maantieteellisiä, vaan veroteknisiä yksiköitä ja verokirjuri sai siirrellä tiloja mielensä mukaan tavoitteenaan samankokoiset veroalueet. Kylätkään eivät 1600-luvulla monin paikoin olleet yhteneviä myöhempien kylien kanssa. Kun taloilla ei ollut nimiä, jäi tilan tunnisteeksi isännän nimi, joka sekin saattoi kuulua kauan sitten kuolleelle miehelle. Olen joutunut laatimaan kokonaisia asutushistorioita yrittäessäni selvittää pelkästään yhden tilan tai tietyn suvun asuinalueen vaiheita.