Lukuapua Lopen 1691 maakirjakarttaan

[mvaahtera]

Allaolevasta linkistä avautuu kartta. Kartassa vasemmalla alhaalla on tähtikuvio, josta lähtee vaakasuora viiva päättyen kahden järven muodostelmaan. Ylempi pikkujärvi saattaisi olla Pojanjärvf.. ja onko isompi järvi Järf..., ja mitä ovat ne kaksi muuta sanaa?

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

Kiitos jo etukäteen avusta.
t: mvaahtera

[JaskaS]

En arvuuttele silloisilla järvien nimillä (toinen on joku Träsk), vaan yritän sijoittaa muilla paikannimillä tätä.
Idässä Arolambij ja Herajokj, josta länteen Hijfwola - siis Arolampi, Herajoki ja Hiivola. Länsilaidalla Joentaka, keskellä etelässä Hirfwijärfwj, pohjoisessa Kårmu.
Mittakaava ja muu tarkkuus on mitä sattuu, mutta päättelisin, että ko. järvet ovat nykynimiltään Vähäjärvi ja Paalijärvi.
Vai haetko autenttisia vanhoja nimiä? Alue ei sinänsä ole minulle tuttu.

Jaska

[mvaahtera]

Kiitos vastauksestasi. No sitähän juurikin haen, että millä nimillä ovat olleet aikain saatossa. Esim. Vähäjärvi kulkenut kartoissa ainakin 1800-luvun nimellä Pojanjärvi ja joissakin jopa Paljärven poika! Vasta 1900-luvun kartoissa nimi ollut Vähäjärvi.

En tiedä mistä muualta kuin kartoista voisi löytää paikallisnimihistoriaa?
Terv. mvaahtera

[OrvokkiT]

En tiedä mistä muualta kuin kartoista voisi löytää paikallisnimihistoriaa?

Yleensä paikkakunnan omasta kirjastosta löytyy paikallishistoriaa käsitteleviä kirjoja. Ellet asu riittävän lähellä hakeaksesi, voit tilata kaukolainalla omaan kirjastoon.

[Maija]

Katsonkohan oikeaa kohtaa?

Ylempi järvi on mielestäni Ojanjärfwj ja isompi siitä kaakkoon on pelkkä Träsk. Yläpuolella on mielestäni Engh (niittyä) ja alapuolella Hifwola uthfieldh . Laskujoessa on ehkä Palikåski ja sen kautta tullaan Nitinojaan. Träskistä koilliseen on jokin vesiväylältä näyttävä, jonka yli ehkä menee Kåiwuisensilda.

[JaskaS]

Maija, samaa kohtaa ihmetellään.
Samoin olen lukenut, vaikkakin yritin ihmetellä järven nimeä Engh Träsk, mutta erikseenhän siinä on mieltä.
Luulen, että tuo yksi on Nikinoja. Kuulostaa tavallisemmalta, kun meillä Vantaallakin on Nikinmäki

Jaska

[Maija]

Yhtä hyvin voi olla Nikinojakin. Rupesin katselemaan Kuninkaan kartastoa Etelä-Suomesta 1776-1805 (SKS 2012), mutta on niin pientä pränttiä ja vähän nimiä, että luovutin. Onkohan tuolta alueelta tehty semmoisia verollepanomaantarkastuksia, joissa luetellaan maakappaleiden nimiä? Niistähän saisi vinkkejä vesiin ja mäkiin ja notkoihin ja soihin ja vaikka mihin. Liittyyköhän tuo 1691 kartta sellaiseen?

[Maija]

Nyt löysin suurennuslasin ja vastaavan kohdan kuninkaan kartasta (lehti 70b). Isompi järvi on siinä nimeltään Paljärvi ja pienempi on kuin onkin Paliärven poika. Tietysti pienempi on isomman poika!

[mvaahtera]

Kiitos teille kaikille JaskaS, OrvokkiT ja Maija. Jokaisesta vastauksesta oli apua ja nyt tiedän myös sen, mitä niissä ei lue...ja sekin on tärkeää!
t: mvaahtera

[mvaahtera]

Maija, vielä yksi kysymys. Tuo kuninkaankartan lehti 70 b. Löytyykö se netistä digimuodossa?

t: mvaahtera

[Maija]

Tuskin löytyy (en ole etsinyt). Kirjastoista voi kysellä ja luulisi vielä olevan myynnissäkin. Kirjan nimi siis Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776-1805. Toim. Erkki-Sakari Harju. Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Painettu 2012.
ISBN 978-952-222-366-1

(Kuninkaan kartastot -sarjassa ovat ilmestyneet myös Kuninkaan tiekartasto 1790 ja Sprengtportenin Savon kartasto)

[Maija]

Tuli mieleen, että täytyyhän noita samoja karttoja löytyä myös täältä:

http://www.vanhakartta.fi/