Digiarkiston keskustelufoorumi

En saa selvää Wehmalaisten rippikirjan 1852-1858 sivun 16 alalaidan tekstistä. Inhysningshjornet Eva Johanintytär on tullut Yli-Kouhilasta (sehän on sama talo?). Tietoa ei löydy edelliseltä eikä seuraavaltakaan sivulta (ovat Kouhilaa jollain tavalla). Sen Kouhilan yläpuolella on merkintä, jota en ymmärrä. Olen selaillut sivua 6, ja sivua 56 ei ole olemassakaan. Aluksi se näytti luvulta 56. Eli mistä Eva on tullut tähän taloon? Rivin lopussa on tekstiä ilmeisesti jonkinlainen absolveraatio, joka on tullut aviottoman lapsen takia.

Tulee saman sivun ylemmältä riviltä vuonna (18)56. Siellä merkintänä mielestäni, että lähtöpaikkana Ketelin Pusko (18)55, mutta en häntä noilta sivuilta löytänyt...

jani kirjoitti:Tulee saman sivun ylemmältä riviltä vuonna (18)56. Siellä merkintänä mielestäni, että lähtöpaikkana Ketelin Pusko (18)55, mutta en häntä noilta sivuilta löytänyt...

Kiitos. Tämä valaisi jotain eteenpäin. Hän sai au-lapsen 3.12.1856. Tuon ylemmän rivin merkintöjen mukaan hän olisi käynyt ripillä 16.5.1856. Rivin lopussa on vielä kysymysmerkki. Siinä sarakkeessa on merkitty yleensä poislähdöt jonnekin muualle. Niinä aikoina jos piika sai aviottoman lapsen, hän sai lähteä talosta. Ilmeisesti tässä on juuri sellainen tilanne.

Tuohon aikaan oli tietojeni mukaan tavallista, että ihminen saattoi haluta peittää menneisyytensä ottamalla muuttokirjat jonnekin kuntaan ja muuttikin todellisuudessa ihan toiseen kuntaan. Onkohan tässä ollut mahdollisesti myös niin? Syntymäkunta Säkylä ei tunnu oikealta, sillä Säkylän kirkonkirjoista ei löydy 24.8.1833 merkintää syntymästä ja kasteesta.

Kysyisin vielä Yli-Kouhilan talosta. Rippikirjan sivulla on, että se on 5 / 24 manttaalia. Onko se suurikin alue?

Manttaali ei ole pinta-alamitta, vaan se on alunperin kertonut (vähän mutkia oikomalla) talon veronmaksukyvystä. Hehtaarimäärältään pienellä talolla on siis voinut olla sama manttaaliluku kuin paljon suuremmalla mutta huonolaatuista maata omistaneella talolla.
Pitäjäkohtaisesti voidaan manttaaleista ehkä päätellä jotain pinta-aloistakin, mutta päättelyt taitavat jäädä aika hataroiksi.

Wikipedian Manttaali olikin hyvä selitys asialle. Eipä tule aina ensin tarkistettua itse tiedonlähteitä. Nyt kun tuo Yli-Kouhilan talo on merkitty 5 / 24, niin onko se noin 0,21 talon kokoa vai ehkä tarkoittaa, että 5 miestä jäljellä 24:stä? Ehkä se lukema vastaa kuitenkin miesten lukumäärää. Tätä en osannut Wikipediasta suoraan nähdä.

Ja sitten tuohon alkuperäiseen asiaan. Ilmeisesti nyt ei ole muuta keinoa kuin haravoida lähikunnista mahdollisia ihmisiä syntyneinä suunnilleen samoja aikoja. Johtolankoja voi löytyä taloyhteyksistä, joissa hän tai jälkikasvu on elänyt. Onpa ainakin mielenkiintoinen ja pitkä selvitystehtävä. En osaa olla ajattelematta sitä.

Kysyt tietoa 1850-luvun rippikirjamerkinnän perusteella. Tuohon mennessä alkuperäinen manttaalikäsite oli jo niin moneen kertaan muuttunut että en osaa sanoa asiasta mitään. Asiaan voit perehtyä lisää vaikkapa netistä löytyvästä Maankäyttö -lehdestä (vuosi 2013, numero 2 artikkelista "Manttaali - miesluvusta tuottavuuden mitaksi")

Ja jos oikein olet kiinnostunut, niin maanmittaustoimiston viisaat voisivat varmaan vastata paremmin.

Kiitos tiedoista. Tällä hetkellä kiinnostaa enemmän nämä Eevan sukujuuret.

Ilpo kirjoitti:Nyt kun tuo Yli-Kouhilan talo on merkitty 5 / 24, niin onko se noin 0,21 talon kokoa vai ehkä tarkoittaa, että 5 miestä jäljellä 24:stä?

Ymmärtääkseni se ei ole kumpaakaan. Aivan samoin kuin 0,21 kg on vain 0,21 kg ja kilometri on vain kilometri eikä mitään muuta, 5/24 manttaalia on 5/24 manttaalia eikä mikään muuta.

Wikipediaa parempi selitys manttaalista on 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa.
Wikipediassa on linkki skannattuun teokseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietosanakirja_(1909)

PS Tilojen historiaa tutkittaessa tärkeitä asioita ovat manttaali, osaluku ja rekisterinumero, varsinkin jos etsii samaa tilaa eri lähteistä, esim. eri vuosien henki- tai maakirjoista.