Digiarkiston keskustelufoorumi

En oikein tiedä kuuluuko tänne, mutta eräänlaista lukuapua tämäkin olisi.
Eli Reetta Heikintytär, kuollut 3.11.1770 Saloisissa. Kuolleet ja haudatut luettelossa on seuraava teksti (hiskistä lainattu):

\KÅlderstigne bd.änck. Marg. Henricsd:r Puusti, född i Rautio d. 3/17 1676, gift första gången 1699. andra gång. 1713. des sednare man i Brahest. utaf ryska cosaqv. med 15 styng af deras piqv. sårad d. 12/30 1714, dog 3 dag der på. Hon af ryssarne med rijs o. spöslagen om wintern 1715. Hennes s. Jacob fången af ryssarne bortförd till Ryssland, o. döpt lill deras religion, men sedan med freden tilbaka kommen och åter i wår församling intagen. År 1716 om winteren, funno henne ryssarne igen, afklädde och med knutig, samt med blytampar besatt pijska hudflängde henne: der på förde uth at stå naken i snön och winter kölden: sedan bundo med widjereep händerna bakom ryggen, och med en itänd badqwast bränd hennes rygg: ledde åter in i pörtet, där en bögde och tryckte hennes hufwud emellan sine knään och drypte het brännande liustalg uti begge ögonen, hvaraf hon warit 54 år blind in till sin död, och woro ännu strimmor och knylor at se på hennes döda kropp efter denna grymma medfart. Bland desse plågor led hon ock med sina barn nu jämmerlig hungers nöd, och måste äta halm, skinnlappar, ben, som fienden efter sig lemnat, sedan hon tagit bort det endaste de haft till lifs uppehälle: den bittraste spijs war miöl-damb utur en wäderqwarn. I. denne hungers nöd omkom ett af hennes barn omsider slapp hon undan på flygten öfver till Swerige, och efter 5 års kringgående där, földe med andre fattige flygtingar, som höga öfwerheten lät öfwerföra till Åbo och så widare hem. Död af ålderdoms bräcklighet.

Omalla nelosen kouluruotsilla tuo ei kyllä taivu mihinkään niin olisi tosi kiva tietää mitä tuo pitää sisällään. Sen verran ymmärrän että kovin surkeita kohtaloita pitää sisällään.
E. Auer

Isoviha: kidutusta ja nälkää - Margaretan elämäntarina

Saloisten kirkonarkiston kuolleiden luetteloon vuodelta 1770 on pappi tallentanut Margeta Henricsdotter Puustin järkyttävän elämäntarinan, joka kertoo hänen isovihan 1713-1721 aikana kokemistaan suurista kärsimyksistä.

Leskiemäntä Margeta Henricsdotter Puusti oli syntynyt 17.3.1676 Raution pitäjässä. Hän avioitui ensimmäisen kerran 1699 ja toisen kerran 1713. Hänen toinen miehensä kuoli tammikuussa 1715 kun kasakat olivat haavoittaneet häntä Raahessa. Venäläiset piiskasivat Margetan talvella 1715, ja hänen poikansa Jacob vangittiin, vietiin pois Venäjälle ja kastettiin paikalliseen uskoon. Jacob pääsi kuitenkin palaamaan takaisin kotiin.

Seuraavana talvena 1716 venäläiset löysivät Margetan uudelleen. He riisuivat ja hakkasivat hänet lyijypiiskalla, veivät ulos alastomana seisomaan talvipakkasessa lumihankeen. Hänen kiduttamistaan jatkettiin polttamalla hänen selkäänsä palavalla saunavihdalla ja kaatamalla kuumaa kynttiläntalia hänen silmiinsä. Tämän seurauksena Margeta Henricsdotter oli sokea lopun elämänsä, 54 vuotta, ja hänen ruumistaan oli nähtävissä kidutuksen aiheuttaman arvet hänen kuoltuaankin.

Margeta lapsineen kärsi vihollisen lähdettyä nälkää. He joutuivat syömään olkia, nahanpaloja ja luita, katkerinta ravintoa oli tuulimyllystä saatu jauhontomu. Nälänhädän seurauksena yksi Margetan lapsista kuoli. Margeta pääsi pakenemaan Ruotsiin, kierreltyään siellä viiden vuoden ajan hänet muiden pakolaisten kanssa palautettiin Turkuun ja sieltä edelleen kotiin. Margeta Henricsdotter Puusti kuoli vanhuuden raihnauteen 3.11.1770 Saloisissa 94 vuoden 31 viikon 3 päivän ikäisenä.

Saloisten seurakunnan rippikirjoista käy ilmi, että Margeta Henricsdotter eli sodan jälkeen vuosina 1738-1770 yhdessä poikansa Jacob Mattsonin (k. 1767) perheen kanssa Puustin tilalla (tilasta käytetään myös nimiä Haapakoski ja Sippola) Piehingin kylässä. Rippikirjoissa Margeta Henricsdotter Puustin syntymävuodeksi on merkitty myös vuosi 1670, jolloin hän olisi kuollessaan ollut 100-vuotias.

Lähde: http://extranet.narc.fi/arkistotkertova ... 10&akid=82 eli en suomentanut itse Tuo viimeinen kappale ei ole tuosta antamastasi tekstistä eikä myöskään esimerkiksi Margaretan ikä kuollessaan, vaan ilmeisesti tekstin suomentajalla on ollut muitakin lähteitä. Erotin kursiivilla sen osan mikä oli varsinaista tekstin suomennusta.

Pari pientä tarkennusta:

des sednare man i Brahest. utaf ryska cosaqv. med 15 styng af deras piqv. sårad d. 12/30 1714, dog 3 dag der på.
Arkiston suomentaja on kääntänyt tämän: Hänen toinen miehensä kuoli tammikuussa 1715 kun kasakat olivat haavoittaneet häntä Raahessa
Minä tarkentaisin: Hänen jälkimmäinen miehensä haavoittui Raahessa venäläisten kasakoiden toimesta 15 (piqv???) pistokseen 30.12.1714 ja kuoli kolme päivää myöhemmin.

men sedan med freden tilbaka kommen och åter i wår församling intagen.
Arkiston suomentaja on kääntänyt tämän: Jacob pääsi kuitenkin palaamaan takaisin kotiin.
Minä tarkentaisin: mutta rauhan tultua hän palasi kotiin ja otettiin uudelleen seurakuntamme jäseneksi.

Asiaahan nuo eivät muuta mitenkään, mutta jäi vaivaamaan kun luin vasta lähetyksen jälkeen tuon tekstin tarkemmin ja huomasin, että pari kohtaa poikkesi.

Joku viisaampi voi kertoa mikä ase tuo piqv on?

Aikani pähkäiltyäni kuvittelisin, että kyseessä on pistin, jolle yksi käännös ranskaksi on ollut piquent, vaikka kai itikan tms. piston yhteydessä nykyisin.
Ei kovin pikantti (piquant) juttu

Jaska