Ärlingin lasten tuntematon äiti

[Mirri Armas]

Kustaa Ärling oli kirkonkirjan mukaan mustalainen.Hän kävi rippikoulun aikuisena ja hänen julkinen kasteensa Tammelan kirkossa 1887 uutisoitiin monissa lehdissä. Hänet vihittiin Tammelassa Henrika Juhantyttären kanssa 1890. Kustaalla oli kolme lasta; Svante s.22.5.1883 Lavia, Juho s.13.5. Humppila, Elsa s.20.7.1890 Jokioinen ( kuoli 1891 Messukylässä). Seurakunnasta sain selville, että Henrika oli lapseton muuttaessaan Kangasalta Tammelaan pari kuukautta ennen vihkimistä, eikä seurakunnissa ole merkintää hänen lapsistaan myöhemminkään, vaikka ainakin Juho on kirkonkirjassa Tammelan rk 1899-1909 sivu 139 "ante nuptia". Lasten syntymiä en ole löytänyt kirkonkirjoista. Uskon, että lapset olivatkin vain Kustaan, mutta mistä löydän oikean äidin? Tieto olisi minulle henkilökohtaisesti tärkeä, sillä olen Juhon (Ärling, myöh. Lento ) lapsenlapsi. Sekä Kustaa että molemmat pojat tulivat ammutuiksi sisällissodassa 1817. Monet kiitokset mahdollisista tiedoista ja vihjeistä.

[TapaniKoo]

Jatkotutkimukset kannattaa aloittaa Lavian vierseurakuntalaisten kastettujen luettelosta. Digikuva 49 kertoo, että ei 22.6. vaan 22.5.1883 syntyivät kaksoset. Isä oli Gustaf Adolf Kaarlenpoika ja äiti oli Aleksandra, Kasteessa pojat saivat nimet Svante Nikolai ja Edvard Adolf. Vanhempien kotipaikka oli ehkä Kankaanpää. Toinen kummeista oli Maria Kaarlentytär ja kannattaa tsekata, oliko hän Kustaan sisar.

Digi 49: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... mko299-300 /49.htm

Humppilan vierasseurakuntalaisten luettelosta digikuvasta 2 näkyy Juho Edvardin syntymä, mutta tuo kuva näkyy netissä vain SSHY:n jäsenille. Pojan isä on Tammelan pitäjästä Kustaa Ärling ja äiti on hänen morsiamensa Aleksandra Henriikka Juhantytär Kangasalan Kyppärlän kylästä. Taitaa tämä äiti olla sama, joka sitten avioitui Kustaan kanssa 1890? Kummina oli Humppilan Koiviston kylästä Joha Fredrik Cederblad ja hänen vaimonsa Anna Sofia.

Didikuva 2: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 918&pnum=2

[Mirri Armas]

Kiitos, kiitos, TapaniKoo!!! Uskomatonta osaamista ja viitseliäisyyttä! Olin jo melkein toivoni menettänyt tämän suvunosan tutkimisen suhteen kun jossain annettiin ymmärtää, ettei romaneja laitettu kirjoihin eikä kansiin, mutta Kustaa olikin toista maata! Et osaa arvata, kuinka iloinen olen saamastani avusta.

[TapaniKoo]

Kangasalassa ei ole mitään Kypperilää, mutta on Hypperilän kylä ja siellä Hinkka niminen talo. Sen alueella on asunut vuokralaisena (inhyses) Juho Aataminpoika 1818 ja vaimonsa Johanna Matintytär 1822. Heillä oli lapsia ainakin Amalia 1853, Henriikka 1856, Kalle Kustaa 1859, Heta Karoliina 1861 ja Elina Josefiina 1864.

Lapsista Henriikka Juhontytär sai monenlaisia rukseja kirkonkirjaan ja 19-vuotiaana hänet irtolaisuuden takia laitettiin Turun kehruuhuoneeseen kärsimään kolmen kuukauden rangaistus eli teetettiin yleistä työtä. On jotensakin mahdollista, että tästä 12.1.1856 syntyneestä Henriikasta kehittyi Aleksandra Henriikka Juhontytär nimellä kulkeva henkilö. Joissakin seurakunnissa Juho oli Juha ja siksi Henriikka oli joskus Juhantytär.

Digikuva 167 rippikirjasta 1860-1870, Hypperilä: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 60/167.htm

Kun sitten mennään seuraavaan rippikirjaan 1870-1879, niin siellä Henriikka on mainittu Hypperilässä yksinään. Hänen yäpuolellaan edellisenä henkilönä on salaperäinen renki Gustaf Adolf Henrikinpoika s. 9.6.1858. Tuon rengin vaiheita kannattaisi sen verran selvittää, ettei hän vaan sattuisi olemaan Kustaa Ärling.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 17/140.htm

Erling ja Ärling ovat sukuniminä yhtä ja samaa. Kustaa Ärling esiintyy eräässä kastekirjassa nimellä Kustaa Adolf Kaarlenpoika ja Hiskissä on pari sopivan ikäistä Carl Erling -nimistä, joista toinen on mustalaiseksi mainittu.

Mistä Kustaa Ärling tuli Tammelaan ennen vuotta 1887? Vastaus: Hämeenlinnan lääninvankilasta. Hänellä on ollut Lavialla vuonna 1883 syntyneet kaksospojat. Poikien hoito lienee jäänyt Henriikalle? Mistään ei ilmene, että Kustaan ammatti olisi ollut vanginvartija... Tämän viestiketjun otsikossa etsitään Juho Ärlingin äidistä tietoja, joten pääpaino on nyt laitettava Henriikan elämänvaiheiden selvittämiseen.

[TapaniKoo]

Sanomalehtiarkistosta löytyy Tampereella ilmestyneen Aamulehden 30.8.1884 numeron sivulta 3 uutinen, jossa Henriika Juhontytär ja miehensä Kustaa Ärling olivat "puolen vuoden ikäisten" kaksospoikien kanssa liikkeellä. Heidän mukanaan oli myös toinen perhe, Kaarlo Fredrik Grönstrand, hänen vaimonsa ja kaksi perheen alaikäistä tyttöä. Kun perheillä ei ollut mukana kunnollisia henkilöpapereita, heidät päätettiin kyyditä "kotipitäjöihinsä". Ne olivat Tammelan Sukulan kylä Ärlingin perheellä ja Merikarvian kylä ja pitäjä Grönstrandin perheellä.

Voimme siis olettaa, että jo 1883 alkaen Ärlingin Kustaa ja kihlattunsa Henriika ovat asustelleet Tammelassa, vaikkakin kaksoset syntyivät Lavialla 1883 ja kotipaikaksi (äidin tai isän?) mainittiin tuolloin Kankaanpää. Toinen kaksosista Edvard Adolf Ärling on ilmeisesti kuollut aikavälillä 1884-1887.

[Mirri Armas]

Paljon kiitoksia taaskin! Täytyypä tarkistaa sitä renkipoikaa, vaikka Kustaan syntymävuodeksi onkin merkitty 1859, mutta pitäneekö paikkaansa, kun ei syntymäpaikkakaan ole tiedossa ja kastettujen luettelossakin sanotaan että "luullaan hänen syntyneen 1859". Kustaa oli vankilassa työvankina vain kaksi ja puoli kuukautta, niin että eiköhän tuomio ollut irtolaisuudesta, niinkuin Henriikallakin silloin 19-vuotiaana. Värikästä väkeä ovat olleet, myös Henriika, niin valkolainen kun olikin.
Kustaan syntymä saattaa jäädä minulta selvittämättä, hänhän kävi rippikoulun ja kasteella vasta 28-vuotiaana," kun ei aikaisemmasta kasteesta mitään tietoa ollut", mahtoiko hän siis olla kirkon kirjoissakaan?

[TapaniKoo]

Kulkurin valssi on käännetty ruotsiksi Vagabond-valsen. Ja kulkureita luonnoltaan näyttävät Henriika ja Kustaa kumpikin olleen. Tähän mennessä on reittitietoja seuraavasti: Kangasala - Messukylä - Tampere - Kankaanpää - Lavia - Humppila - Jokioinen - Tammela. Hämeenlinnaan joutuminen miespuolisella kulkurilla on tuohon kulkemisen kuvioon sopiva. Naispuolisille kulkureille saattoi 1875 lähin kehruuhuone sijaita Turussa.

Henriikan vanhemmat ja esipolvet taitavat löytyä helposti. Kustaan kohdalla arvokkain tuntomerkki on hänen sukunimensä Ärling, joka on voinut olla joskus muodossa Erling. Toinen hyvin kiinnostava asia on se, minkä nimismiespiirin tai poliisilaitoksen alueelta Kustaa tuotiin Hämeenlinnaan ja milloin. Ikätiedon puuttuminen on hankala asia, mutta ei tee hänen vanhempiensa löytämistä vielä mahdottomaksi. Vaikka Kustaa kertoi Lavialla olevansa Kaarlenpoika, niin muualla ei näytä tuota tietoa enää esiintyvän. Kustaa on voinut olla kulun päällä olevan Ärling -nimisen neidon poika ja Carl on saattanut olla biologinen isä, joka ei rippikoulun käymättä olon vuoksi ole voinut avioon astua.

Kustaa Ärlingin ripille pääsy 1887 on ollut suuri mediatapahtuma ja osoitus siitä, että Kustaa ei ollut kuka tahansa! Aivan ilmeisesti Kustaa oli tuohon mennessä ainakin viiden vuoden ajan seurustellut Henriikan kanssa ja aikoi 1887 rippikoulun avulla sitoutua Henriikkaan yhteiskuntakelpoisella tavalla.

Kun Henriika Juhantytär muutti Kangasalasta 1890, niin pappi laittoi hyvin selvästi muuttoluetteloon merkinnän, että Henriika ei ole ripillä käypä. Kun hänet muutama kuukausi myöhemmin Tammelassa vihittiin, niin kirkonkirjasta ei löydy pienintäkään mainintaa rippikoulun käymisestä. Mitäpä merkitystä tuolla 122 vuotta vanhalla asialla enää on? Hyvä että avioituivat!

[Mirri Armas]

Kiitos aktiivisesta ongelmanratkaisusta! Katsotaan, mihin asti päästään, mutta saattaa olla että tällä palstalla näkyy jatkossakin avunpyyntöjä tämän asian tiimoilta.....

[mesikka]

Kustaa Ärlingin omaisille.
Olen tietokirjailija Unto Kiiskinen Jokioisilta. Ärlingin haudalla kuvattiin DOKUMENTTIA siellä tapahtuneista teloituksista 21.11.2015
Kuvaus minun kirjani ja käsikirjoituksen mukaan. Näyttelin siinä vanhaa miestä.
Olen kirjoittanut muutakin Ärlingin suvun vaiheista.
Omaiset voivat ottaa minuun yhteyttä jos asia kiinnostaa. Sp. untokiiskinen@gmail.com / puh.040 522 6114