Halikko Pitkoja sotilas Henrik Klen

[sisanto]

Henrik Klen s. 1731 ja merkitty kuolleeksi 1789, ei kuitenkaan löydy Halikon kuolleitten luettelosta. Missä ja miten Henrik kuoli ja
mistä hän on tullut Halikkon ja ketkä olivat hänen vanhempansa. Hän oli naimisissa Walborg Göransdotterin kanssa.
Heillä oli ainakin yksi lapsi, Jacob joka käytti myöhemmin sukunimeä Ågren.

[JaskaS]

Vuoden 1790 pääkatselmuksessa mainitaan kuolleen Sörnäisten sairaalassa 11.11.1789.
Turun läänin jalkaväkirykmentti, 1. majurin komppania, ruotu 32.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 4&pnum=458
Esim. vuoden 1785 katselmuksessa mainitaan synnyinpaikaksi Halikko:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 4&pnum=103
Värväysluettelossa 1751 Jöran Pålakin seuraajaksi mainitaan Hind: Hind:son (Henrik Henriksson):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 4&pnum=406

Jaska

[IlkkaA]

Hei

Tässä vielä polut Henrikin syntymään ja ensimmäisiin kirjauksiin rippikirjoissa, ellet ole jo noilla Jaskan viitteillä päässyt vauhtiin.

Henric kastetaan 2.11.1731 Halikon Tavolassa, vanhemmat sotilas Hindrich Johansson ja vaimonsa Lisa Johansdotter
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 9&pnum=149

Näkyy ensimmäisen kerran rippikirjassa Pitkojalla 1745-1751. Synt. aika 1.11.1731
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 51&pnum=57

ja samalla jaksolla Yttälän Lambolassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 51&pnum=85

Jaksolla 1751-1756 Pitkojalla sotilaana vielä Henric Henricssonin nimellä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 1&pnum=123

Tässä yhteydessä kysyisin Halikon rippikirjoja enemmän tutkineilta että mitä niissä tarkoitetaan tuolla ihmisten ”tittelin” jäljessä olevalla isolla C-kirjaimella? Millään muulla paikkakunnalla ei tuollainen merkintä ole vastaan tullut. Voisko se jotenkin liittyä rippikoulun käymiseen tai käymättömyyteen?

IlkkaA

[sisanto]

Kiitos avusta. Itse olen ihan noviisi sukututkimuksen saralla, alotin vasta tänä syksynä. Erityisesti vanhat kirjoitustyylit tuottavat vaikeuksia.
Olen myös huomannut haudattujen tietoja etsiessäni, että sangen monen vainajan kohdalla kuolinsyyn kohdalla on maininta "fattig"(köyhä)? Joillain sivuilla
kyseinen maininta on lähes jokaisen kohdalla, myös lasten, isäntien, emäntien ym. Joidenkin kohdalla jopa utfattig (rutiklöyhä). Olenko tulkinnut sanan oikein?
Tämä ei nyt varsinaisesti koske kyseessä olevaa Henrik Kleniä, mutta tulipa mieleeni.

[JaskaS]

IlkkaA, arvelusi C-merkinnästä kuulostaisi oivalliselta (confirmerad), mutta on liian nuorilla lapsillakin
Vaikka olenkin jonkin verran tutkaillut halikkolaisia esivanhempia 1700-luvulta, en ole merkintään kiinnittänyt ennen huomiota
Pitänee laittaa mietintämyssyyn hautumaan tai odotella tietävämmän vastausta...

Jaska

[IlkkaA]

Hei sisanto

Noita fattig ja utfattig-merkintöjä on runsaasti myös Paimion kuolleiden listoissa tuossa 1800-luvun alkupuolella. Myös merkintää behållen esiintyy monesti. Aikani niitä ihmeteltyäni päädyin sellaisen mutu-tulkintaan että kun köyhyyden määrittelyn on tehnyt kirkonmies omista lähtökohdistaan niin nuo merkinnät liittyvät jotenkin hautaukseen liittyvien kirkollisten toimitusten ja hautapaikan hinnoitteluun ja maksamiseen.

Jos perikunta oli niin köyhä (tai saita) ettei pystynyt tai halunnut täyttä multarahaa maksaa tai tinki kellonsoitoista tms. rekvisiitasta niin heidät luokiteltiin köyhiksi ja palvelut olivat sitten sen mukaan. Rutiköyhät ilmeisesti haudattiin ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi ja 2-laadun multiin. Behållen-merkinnän saaneet sitävastoin kykenivät ja halusivat maksaa täyden hinnan ja hautajaismenot olivat juhlavammat ja hauta paremmassa paikassa.

Aikaisemmin kun vielä sisälle kirkkoon hautaaminen sallittiin, niin kuolinkirjauksissa tarkkaan mainittiin haudattiinko asianomainen kirkkoon vai kirkkomaalle. Joissain seurakunnissa kerrottiin sisään haudatusta hyvin tarkkaan vielä paikkakin ja kerrottiin multarahan suuruus ja eriteltiin hintaan sisältyneet kellonsoitot, paarivaatteet ym. Tuossa 1800-luvun alussa oli jo kaikkialla lopetettu sisään hautaaminen ja kirkon multarahojen tilikirjaakin pidettiin muualla kuin haudattujen luettelon sivusarakkeessa, mutta noista sanallisista määrittelyistä voi jälkikäteen äkkiä verrata onko titlikirjaan viety multarahan suuruus ollut suunnilleen oikea.

Minä en ole seurakuntien tilikirjoja käynyt katsomassa, joten tämä tulkintani voi olla ihan huuhaata. Jos jotkut ovat noihin merkintöihin syvällisemmin paneutuneet niin toivottavasti ammutte tämän teorian äkkiä alas.

terv. IlkkA

[sisanto]

Hei ilkkaA

Kiitos taas. Sinulla on paljon enemmän tietoa kuin minulla. Yritän tässä kovasti perehtyä näihin asioihin, joten jokainen tiedonmurunenkin on tarpeen.

[charlotta]

Täytyy myöntää, että en ole erityisemmin kiinnittänyt huomiota ko. rippikirjoissa olevaan c-kirjaimeen, tai ehkä olen katsonut niiden liittyvän yhteen. Latinan copula merkitsee paitsi yhdyntää myös ilmeisesti yhteen kuulumista, sidettä. Minun latina-englanti-sanakirjassani "copula" on "bond, tie", eli tuo yhteen kuuluminen (edellä olevaan aviopariin) voisi olla symbolin tarkoitus.
Tämän Klenin yksi jälkeläinen oli minun esiäitini isäpuoli.
Noista rutiköyhä-merkinnöistä on tullut mieleen, että niillähän saatiin hautauskuluja pienemmäksi, eli että ei niitä ehkä ihan kirjaimellisesti pidä ottaa.

[sisanto]

Hei Charlotta!
Tässähän ollaan melkein sukulaisia. Henrik Klen oli minun isoäitini isoäidin isoisä.

[charlotta]

Ja Henrik Klenin pojanpoika Johan Johansson(s. 20.04.1797 Pitkäojalla) meni naimisiin Mustamäen Magnusbergin torpan tyttären Evan kanssa 1823, ja heiltä jäi eloon lapset Gustava Carolina, s. 1828 ja Wilhelmina, s. 1831. Edellinen sai Turussa aviottoman lapsen 1862. Enempää ei heistä tiedä.
Minun esiäitini on vaimon nuorena saama avioton tytär (isä oli naapurin renki) Johanna Lovisa, s. 27.01.1818. Hänen jälkeläisensä sitten asuivat torpassa pitkään, mahdollisesti aina 1920-lukuun saakka.