Muuan Anders Simonsson (s. 1720) Längelmäen Pääskylän talosta on saanut rippikirjan rivilleen huomautukseen "i skola". Vuonna 1743 hän avioituu ja on sitä ennen saanut nimekseen Fagerholm. Sitten hän ja nuorikko katoavat Längelmäen kirjoista, enkä ole heitä monien ja monimuotoisten yritystenkään jälkeen mistään löytänyt. Toinen löytämistäni Anders Fagerholmeista on opiskellut muttei ole ylioppilaaksi päässyt. Lisäksi tuo Anders näyttäisi olevan vasta 12-vuotias siihen aikaan, kun häntää on syytetty tappelemisesta toisten ylioppilaiden kanssa. Senkin olen jo pannut merkille, että koulujärjestelmään tehtiin korjauksia vuonna 1724 eli 4 vuotta tuon Anders Simonssonin syntymän jälkeen. Toisen pongasin Kuhmoisista ja hän oli siellä trädgårdsmästarena. Mäntsälästä oli muuttanut ja Nastolassa kerrottiin hänen syntyneen.
Lieko Anders käynyt lukkarinkoulua, triviaalikoulua vai kymnaasia. Onko muita kouluvaihtoehtoja tuolloin ollut olemassa?
Muuan mahdollisuus, joka tuli mieleeni, on, että hän on ehkä lähtenyt vaimoineen lahden toiselle eli Ruotsin puolelle. Pitäjään on tullut 1721 täydennysmiehiä kahdesta lopetetusta ruotsalaisesta rakuunarykmentistä, ja vaimon isä on ruotsista tullut, joten tyttärelle Ruotsiinlähtö voisi siksi olla pehmeähkö.
Pappien enkä muutaman muunkaan virkanimekkeen luetteloista en ole Fagerholmeja löytänyt.
Liekö kenellekään havaintoa tällaisesta Fagerholmista kuin olen yllä kuvaillut?
Mihin viittaa rippikirjan maininta: i skola
-
marhaminta
- Viestit: 321
- Liittynyt: 02.07.2007 12:40
Re: Mihin viittaa rippikirjan maininta: i skola
Koulusta en osaa sanoa, mutta seurasin jonkun matkaa Antin vaiheita:
Antti Lehtosen Oriveden seudun tuomiokirjapoiminnoista löytyy tärppi hakusanalla Fagerholm.
http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomioki ... 6-1878.pdf
Syyskäräjien aikaan v. 1745 Anders Fagerholm on siis Porin läänin jalkaväkirykmentin tarjokkaana. Rykmentin pääkatselmuksesta vuodelta 1768 voi poimia Andersin sotilasuraa. Hänet on pestattu ensin v. 1745 Henkikomppanian ruotuun nro 69 (Mouhijärvi, Vuorioinen), siirretty seuraavana vuonna Mouhijärven Ryömälän ruotuun nro 62. Vuonna 1747 hänet on ylennetty korpraaliksi ja siirretty Ruoveden komppaniaan numerolle 66 eli Virroille Jäähdyspohjaan. Hän eroaa palveluksesta v. 1751.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 6&pnum=513
Virroilla Fagerholm näkyy tässä rippikirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 497/40.htm
Antti Lehtosen Oriveden seudun tuomiokirjapoiminnoista löytyy tärppi hakusanalla Fagerholm.
http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomioki ... 6-1878.pdf
Syyskäräjien aikaan v. 1745 Anders Fagerholm on siis Porin läänin jalkaväkirykmentin tarjokkaana. Rykmentin pääkatselmuksesta vuodelta 1768 voi poimia Andersin sotilasuraa. Hänet on pestattu ensin v. 1745 Henkikomppanian ruotuun nro 69 (Mouhijärvi, Vuorioinen), siirretty seuraavana vuonna Mouhijärven Ryömälän ruotuun nro 62. Vuonna 1747 hänet on ylennetty korpraaliksi ja siirretty Ruoveden komppaniaan numerolle 66 eli Virroille Jäähdyspohjaan. Hän eroaa palveluksesta v. 1751.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 6&pnum=513
Virroilla Fagerholm näkyy tässä rippikirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 497/40.htm
Re: Mihin viittaa rippikirjan maininta: i skola
Suurkiitos!
Mouhijärven suunta ei vaikuta ollenkaan yllättävältä, koska Andersin isä ja sedät ostivat Pääskylän Jussilan v. 1704, ja tämän kaupan löytämisesestä minun on kittäminen myös Antti Lehtosta, jonka tuomiokirjapoimintoja Oriveden, Eräjärven ja Längelmäen seuduilta ole seuraillut. Talon veljekset ostivat pappismies Gabriel Lagukselta, joka lähti muistaakseni juuri Mouhijärvelle ja meniköhän sinne kappalaiseksi ja kirkkoherran vävyksi, muistaakseni.
Eipä ole mennyt Antti Lehtosen ahkeruus hukkaan, vaikka hän esipuheessaan sitä vähän epäilikin. Olen jo parikin kertaa lähettänyt hänelle kiitollisia terveisiä "yläkertaan".
Tuo Anders on yhden esiäitini isoveli, ja olen seuraillut muitakin sisaruksia, jotka olen löytänytkin. Yksi hypoteesi minulla oli tuo Pikkuvihan viime vuonna 1743 solmitun avioliiton vuoksi se, että sotilaaksi A. on voinut päätyä. Pääskylän talo kuului Kuoreveden kappeliin, kuten muutama muukin Längelmäen talo/kylä, joten sieltä mentiin PJR:ään (Ruoveden komppaniaan) eikä HJR:ään (Jämsän komppaniaan) kuten useimmista muista Längelmäen taloista.
Mouhijärven suunta ei vaikuta ollenkaan yllättävältä, koska Andersin isä ja sedät ostivat Pääskylän Jussilan v. 1704, ja tämän kaupan löytämisesestä minun on kittäminen myös Antti Lehtosta, jonka tuomiokirjapoimintoja Oriveden, Eräjärven ja Längelmäen seuduilta ole seuraillut. Talon veljekset ostivat pappismies Gabriel Lagukselta, joka lähti muistaakseni juuri Mouhijärvelle ja meniköhän sinne kappalaiseksi ja kirkkoherran vävyksi, muistaakseni.
Eipä ole mennyt Antti Lehtosen ahkeruus hukkaan, vaikka hän esipuheessaan sitä vähän epäilikin. Olen jo parikin kertaa lähettänyt hänelle kiitollisia terveisiä "yläkertaan".
Tuo Anders on yhden esiäitini isoveli, ja olen seuraillut muitakin sisaruksia, jotka olen löytänytkin. Yksi hypoteesi minulla oli tuo Pikkuvihan viime vuonna 1743 solmitun avioliiton vuoksi se, että sotilaaksi A. on voinut päätyä. Pääskylän talo kuului Kuoreveden kappeliin, kuten muutama muukin Längelmäen talo/kylä, joten sieltä mentiin PJR:ään (Ruoveden komppaniaan) eikä HJR:ään (Jämsän komppaniaan) kuten useimmista muista Längelmäen taloista.