medåbo/bolagsman

[u23595]

Mikä ero on kanssa-asukkaalla ja yhtiömiehellä?

Esimerkkini on Niemelän tilalta n:o 21 Korkalon kylästä Rovaniemeltä 1820-luvulta. Tila on jakamaton, mutta sen omistavat puoliksi Pehr Esaiasson ja Johan Nilsson. Pehr on ilmeisesti isäntä ja Johan on vuoden 1826 henkikirjassa ”medåbo”.

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 1637637159

Mutta esim. vuoden 1828 henkikirjassa Johan on ”bolagsman” ja hänet on siirretty Pehrin kanssa samaan ”savuun”.

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 1637669566

Onko tässä tehty joku erityinen sopimus? Tämä järjestely jatkui pitkään ja tila jaettiin vasta 1840-luvun lopussa.

Tilalla asuvat virkamiehet ovat Johanin sukulaisia ja esim. isä Nilsillä oli syytinkisopimus. Virkamiehet eivät osallistuneet tilan hoitoon.

[Kimpula]

Mikä ero on kanssa-asukkaalla ja yhtiömiehellä?

SAOB sanoo https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0066.3G2r&pz=3

Ehkäpä asiassa on tärkeintä tämä:

Bolagsmän äga svara alle för en, och en för alla, til then handel, som för bolaget slutes. HB 15: 2 (Lag 1734).


Medåbo ei ole SAOB:ssä.

[Petri Karlsson]

Oletko vilkaissut tuomiokirjaa, jossa käsitellään Korkalan kylän nro 21 Niemelän omistuksia ja myyntejä vuosina 1819 ja 1820 (https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.f ... %20Korkalo). Omistuksen muutokset voivat auttaa ymmärtämään asujien suhteita. Kaupoissa ei kylläkään mainita Pehriä, mikä voisi selittää sen, että hän ei olisikaan ollut omistaja, vaan omistaja oli Johan yhdessä Törnbergien kanssa.

Petri

[u23595]

Kiitos vinkeistä!

Jos yhtään olen ymmärtänyt tuota tuomiokirjaa (SS: 117), Johan Nilsson Tornberg on ostanut Johan Mattsson Niemelältä (= Körkkö) puolet Niemelän tilasta 14.3.1823 ja henkikirjan mukaan ryhtynyt Johan Mattssonin kanssa-asukkaaksi 1824.

Saman kirjan edellisessä päätöksessä SS: 116 (s. 31) taas Pehr Esaiasson Mäntyniemi on ostanut Johan Mattsson Niemelältä (= Körkkö) toisen puolen Niemelän tilasta 9.7.1824.

Nils Tornberg oli saanut Niemelän kruununtilaksi 1796. Tila oli kuitenkin ulkopuolisen hoidossa (innehavare) koko 1810-luvun. Virkamiesperheellä ei ollut aikaa eikä ehkä niin kiinnostustakaan. He ostivat sen kuitenkin verotilaksi v. 1820 ja myivät saman tien Johan Körkölle.

Pehr Esaiasson oli ”yhtiökumppaneista” vanhempi (s. 1787) ja hänellä oli pitkä kokemus maatilan töistä renkinä, torpparina ja viimeksi Mäntyniemen kruununtilan isäntänä.

Ehkä tuo Kimpulan mainitsema yhteisvastuu on se, mikä erottaa nuo termit. Medåbo ei ole kovin harvinainen.

[joukon66]

Itsekkin olen törmännyt samaan bolagsman-mysteeriin. Koska se esiintyy harvoin henkikirjoissa, sen täytyy poiketa medbo-käsitteestä, joita taas esiintyy usein. Olen epäillyt, että oliko bolagsmanneilla jokin bisnes, jonka harjoittamiseen tarvittiin tuollainen nimike mm. lupa- ja verotussyistä. Vanhaan aikaanhan ei ollut lupa harjoittaa mitä tahansa liiketoimintaa, ainoastaan paikallista maanviljelyä ja pienimuotoista vaihtokauppaa. Suuremman luokan kauppatoiminta vaati virallisen luvan. Olen siis epäillyt, oliko ko yhtiömiehillä jonkinlaista erikoisbisnestä, esim. pikipolttimo tai jotain vastaavaa yhteisellä tilallaan, ja joka oli mittasuhteiltaan sitä luokkaa, että tuollainen järjestely oli tarpeen. Oma tapaukseni oli myös 1800-luvun alusta, jolloin tervanpoltto ei ollut vielä kovin suurta bisnestä.

Kukaan historioitsijakaan ei ole osannut selittää ko mysteeriä.

Jouk

[u23595]

Cannelinin sanakirja antaa sanalle medåbo käännökset ”asukaskumppani” ja ”toinen asukas”, mutta ei tunne medbo sanaa.

http://runeberg.org/svfi1930/0480.html

[Marinka]

Hei!

Medåbo näyttäisi olevan käsitteenä historiallisen Pohjanmaan alueella. Muualla Suomessa näytetään käytetyn bolagsman käsitettä. Olen tavannut bolagsman vain perinteisillä maatiloilla. Mitään muuta yritystoimintaa ei ole ollut. Olisiko kyseessä nykyistä maatalousyhtymää vastaavasta tilanteesta. Maatila on ollut liian iso yksin viljeltäväksi ja avuksi on tarvittu toinen viljelijä ja tuotto on jaettu viljelijöiden kesken.

Appiukkoni kotitilalla Jääskessä 1800-luvun lopulla oli isännän lisäksi bolagsman sekä naimaton veli ja renkejä. Tilan koko oli tuolloin n. 200 hehtaaria. Bolagsnman asui perheineen omassa talossaan tilan mailla. Suomen itsenäistyttyä torpat itsenäistyivät (5 kpl kukin noin 10-15 hehtaaria) ja bolagsmanin tila erotettiin myös päätilasta n. 35 hehtaaria. Päätilaan jäi siis noin 100 hehtaaria, joka käsitti suurimman osan metsistä. Kartan mukaan peltoa jäi suurinpiirtein saman verran sekä päätilaan että yhtiömiehelle.

[joukon66]

Kyllä bolagsmanneja ja medbota esiintyy Pohjanmaalla yhdessäkin. Lisäksi tilanomistajina saattaa esiintyä useampikin henkilö yhtäaikaa ja kuitenkaan he eivät ole bolagsmanneiksi merkittyjä. Siis yhteisomistus ei tee automaattisesti bolagsmanniksi. Mistään kirjoitusvirheestäkään tai epämääräisyydestäkään tuskin ole kyse.

Jouk