Kylät läänintileissä/henkikirjoissa

[interlorn]

Olen vasta äskettäin alkanut tutustumaan läänintileihin ja olen hieman hämmentyneenä huomannut, että en löydä kaikkia kirkonkirjoissa merkittyjä kyliä niistä. Esimerkiksi Vanhan Suomen vuoden 1723 läänintilissä ei Säkkijärven pitäjästä (kuva 372-) löydy Hyppälää eikä Timperilää vain pari mainitakseni. Niitä ei löydy myöskään vuoden esimerkiksi vuoden 1737 läänintilistä. Mistä moinen mahtaa johtua ja onko kenelläkään antaa hyvää neuvoa kuinka päästä ongelman yli, jos haluaisi selvittää edellä mainituissa kylissä asuneiden henkilöiden juuria.

Kiitos etukäteen kommenteista ja neuvoista

Juhana

[Maija]

Selityksiä voi olla useampiakin, mutta ainakin yksi syy voi olla se, että kirkkopitäjät ja hallintopitäjät eivät aina olleet yhteneväisiä. Siis jotkut tiettyyn seurakuntaan kuuluvat kylät saattoivat veronkantoasioissa olla liitettyinä naapuriseurakunnan hallintoalueeseen.

[EevaH]

Kun ei kukaan ole vastannut paremmin hyvään kysymykseesi, niin yritänpä vähän etsiä evästystä, vaikken pitäjää tunnekaan. Ensinnäkin täytyy olla selvillä siitä, etteivät henkikirjat - eivätkä muutkaan läänintilien asiakirjat ole rippikirjojen jatke taaksepäin, vaan ihan erillinen asiakirjasarja, jolla on oma logiikkansa ja omat pelisääntönsä. Joku sukututkimuksen grand old man - olisiko ollut Voipio, antoikin joskus kuolemattoman lausuntonsa: Sukututkimus alkaa siitä, mihin kirkonkirjat loppuvat.
Netistä löytyy paljon osviittaa läänintilien taklaamiseen, mutta koska nimenomaan kyläjako, ja sitä aiemmin kymmen- ja neljänneskuntajako olivat pitäjäkohtaisia juttuja (ja erikseen vielä hallinto- ja kirkkopitäjäkohtaisia, niinkuin Maija edellä sanoi), ovat parhaat lähteet 1) pitäjänhistoria ja 2) kyseistä pitäjää tutkineet kollegat. Jollei näitä ole käytettävissä, ei auta kuin kääriä hihat ja alkaa itse selvittää asiaa. Kannattaa esim. katsoa, onko maakirjojen ja henkikirjojen aluejaoissa eroja (isännissä usein on silloinkin, kun on kyse samasta tilasta, henkikirjassa mainitut ihmiset olivat elossa, maakirjoissa saattoi kummitella kymmeniä vuosia sitten kuolleita miehiä). Jos kirkkopitäjien raja halkaisee hallintopitäjää, antaa se osviittaa tilojen sijainnista. Kylien nimet tulivat ainakin omille tutkimusalueilleni varsin myöhään, sitä ennen ja paljolti vielä sen jälkeenkin oli talot hallinnollisesti sijoitettu neljännes- ja kymmenkuntiin, joista neljänneskuntien rajat olivat suht. vakiintuneet, sen sijaan tilat saattoivat hyppiä kymmenkunnasta toiseen kirjurin mielihalujen mukaan. Kyläjakokin saattoi elää omaa elämäänsä kymmeniä vuosia.
Eli katso ensin löytyisikö pitäjänhistoriaa ja mitä se osaa kertoa talojen ja kylien sijainnista. Jos kirkonkirjoja on käytettävissä ajalta ennen kyläjaon vakiintumista henkikirjoissa, etsi samat perheet molemmista samalta ajalta ja huomioi, mihin kyliin nämä talot on henkikirjoissa sijoitettu. Jatka tällä tavoin taaksepäin. Muutama ankkuripiste on käytettävissä ainakin Savosta, isojaon jakokunta käsittää samat talot kuin vuoden 1664 verollepanon jakokunta, joka taas käsittää periaatteessa samat anekit kuin vuoden 1561 verollepano. Niinkuin sanoin en tunne tutkimusaluettasi, mutta vastaavia apukeinoja sielläkin lienee käytettävissä.

Osaisikohan joku valaista paremmin tilannetta Vanhan Suomen tai yleensä Karjalan osalta?

[interlorn]

Kiitos Maija ja erityisesti Eeva kommenteista!

Olen alkanut vähitellen ottamaan tuntumaa 1700-luvun henkikirjoihin, koska niitä on tosiaan hyvä vertailla kirkonkirjoihin (ja niistä saa täydennystä kirkonkirjojen aukkoihin). Ongelmia tuottaa tällä hetkellä se, että en oikein ymmärrä henkikirjojen koko sisältöä, kun ainakin 1700-luvun kirjoissa on saraketta sarakkeen perään enkä tahdo saada selvää otsikkoteksteistä. Löytyiskö tähän hätään jokin kattava nettisaitti tai pystyisikö joku paremman lukutaidon omaava selvittämään mitä sarakkeita on esimerkiksi oheisessa esimerkissä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 202&pnum=6

Juhana

[Maija]

Sarakkeiden jaottelu vaihtelee jonkin verran eri aikoina ja eri paikoissa, mutta periaatteessa oikealla on yleensä taloa koskevia tietoja ja isännän nimen jälkeisissä sarakkeissa asukkaita koskevia lukumääriä. Tässä esimerkissäsi vasemmalta oikealle seuraavasti:

1. Hemmans nummer (talon numero kylässä). Esimerkkisivu on sikäli poikkeuksellinen, että kyseessä on suuri kartano, joka näyttää muodostuvan useista tilanumeroista. Alareunassa tulevat numerot 3 ja 5 ja seuraavalla sivulla kaksinumeroisia lukuja. Lisäksi torpat on numeroitu erikseen isäntäsarakkeessa.

2. Hemmans natur (talon maanluonto). Eroteltiin kruununtilat, perintötilat ja rälssit. Usein tähän merkitään myös kiinnitykset eli menevätkö verot esim ratsuväelle (cav) tai jalkaväelle (inf) - vaikka ovathan sotilasmaakirjatkin yleensä erikseen.

3. Rökar (savut eli asuinrakennusten lukumäärä)

4. Matlag (ruokakuntien lukumäärä)

5. Personer (henkilöiden määrä eri maksuluokissa: 24, 16 tai 12 rahayksikköä maksavat)

6. Talon päämiehen nimi. Tavallisesti isäntä +"mho" tai "mhu" tai "mh". Siis med hustru = eukon kera. Emännän nimeä ei usein valitettavasti näy missään. Joskus voi olla vain Matti Matinpojan leski eikä silloinkaan nimeä. Tämän kirjan seuraavalla sivulla näyttää päämiehenä olevan myös esim. Thomas Säppäs ho. Siis ilmeisesti ukkokin elää, mutta ei maksa henkirahaa.

Sitten henkilöiden lukumääriä:
7. Männer (isäntiä)
8. Hustrun (emäntiä)
9. Söner, mågar och drengar (poikia, vävyjä, renkejä). Erikseen "öfwer 15 år" ja "under 18 år". Keskenkasvuiset pojat olivat halvempia kuin täysikasvuiset miehet.
10. Döttrar, sonhustrun och pigor (tyttäriä, miniöitä ja piikoja)
11. Summa

Toisella sivulla on sitten henkirahasta eri syistä vapautettuja. Kolmessa ryhmässä on eroteltu mankön ja qvinkön (miehenpuolet ja naisenpuolet):
12. öfwer 63 år (ei näy hyvin, mutta oletan sisältävän vanhuuden perusteella vapautettuja)
13. Siuck och bräckl. samt dhe som... (en jaksa nyt tavata loppua, mutta eri tavoin työkyvyttömiä aikuisia on niputettu)
14. Ungdom, under 15 år (alaikäiset)
15. Summa

Sitten tuleekin jo nimet maininnan arvoisista (=maksavista) asukkaista isännän ja emännän lisäksi (tästä on siis turha etsiä emännän nimeä). Jossakin vaiheessa tuli määräys, että myös maksusta vapautetut piti eritellä oikeanpuoleisella sivulla. Tässä ei mielestäni sellaisia vielä näy ainakaan äkkiä katsoen.

[Maija]

Tästä voi olla iloa tai hyötyä tai molempia:

http://www.genealogia.fi/genos/51/51_1.htm

[interlorn]

Jess!! Kiitos Maija!

Itse asiassa lukaisin eilen tuon Eljas Orrmanin artikkelin ja vaikka se oli erittäin mielenkiintoista ja valaisevaa tekstiä, en löytänyt sieltä etsimääni - eli juuri sitä minkä kerroit ensimmäisessä vastauksessasi.

Iso kiitos vielä kerran!

Juhana

[Maija]

Kaivelin tämän vanhan viestiketjun esille pantuani merkille, että esimerkiksi Viipurin ja Savonlinnan läänin tilien henkikirjoista puuttuvat Kuopio ja Iisalmi 1600-luvun jälkipuoliskolla vuoteen 1682 asti. Oletan tämän johtuvan siitä, että pitäjät kuuluivat lähes kokonaan Kajaanin vapaaherrakuntaan 1650-1681 eli suureen reduktioon asti. Pietari Brahe nuorempi siis keräsi säännölliset verot. Ylimääräisten verojen luetteloissa pitäjät näyttävät esiintyvän. Jos niissä on henkilönimiä, voi yrittää esi-isiä etsiä. Useinhan luettelot on tehty vain kylittäin ”yhteisvastuullisesti”.

Alkuperäisen kysymyksen Säkkijärven läänityskohtaloista en ole selvillä, mutta sellainen käsitys minulle on syntynyt, että erityisen paljon isompia ja pienempiä läänityksiä oli Karjalan ”voittomailla”. Vielä suuren reduktion jälkeenkin siellä harrastettiin ns. verojen vuokrausta. Läänityksen entinen haltija tai joku muu maksoi tietyn summan kruunulle ja sai kerätä alueeltaan verot.

Siis yksi syy kylien puuttumiseen henkikirjoista saattaa olla myös läänityslaitos tai verojen vuokraus.

[Mikko Meriläinen]

Kajaanin vapaaherrakunnan tiliasiakirjoja löytyy Ruotsin valtionarkiston eräistä kokoelmista. Niitä on mikrofilmattu, ainakin sellaisia rullia kuin FR 204 ja FR 312-314 olen joskus pyöritellyt. En muista sisältyykö niihin Iisalmen ja Kuopion henkikirjoja mutta se on mahdollista. Hienoa olisi jos nuokin digitoitaisiin.

[jani]

Tiedoksi kiinnostuneille, että rullia FR 312-314 siirretään juuri palvelimelle. Toivon mukaan saan ne lähiaikoina nettiin, tosin jono on melko pitkä tällä hetkellä. Mutta tulossa ovat.

[vilhunen]

Tässäpä hyvä ketju!

Käväisin pitkästä aikaa lukaisemassa,kun into on taas virinnyt tähän sukututkimukseen.Hiukan läänintilejä haparoiden tutkineena tässä oli minulle hyvää tietoa tarjolla,kiitokset kirjoittaneille!