Tietääkö kukaan lisää tästä LUSTIG suvusta?
LUSTIG suku,Vihijärvi,Rutalahti
LUSTIG Daniel Laurinpoika † j.1762,Rutalahden Vihijärven isäntä,talollinen,
näkyy Heikki Vuorimiehen kokoamassa suurjämsäläisiä perukirjoja-julkaisussa sivulla 31 ja mainitaan Rutalahden Vihijärven isännäksi. Hän näyttää olleen perukirjan mukaan elossa vielä vuonna 1762.
puoliso Maria Pettersson
lapsia:
poika,isäntä Vihijärvellä(1762 perukirjan mukaan),
LUSTIG 72,Margetta*1728-†17.11.1800†styng†Jyväskylä,Mannila,Palokan kylä n:o 3 Mannila,halottu Mankolasta 1603.
2&,2 puoliso Simo Eriksson Savio/Oksanen*1732-+24.4.1801.
1 puoliso (MATTILA) 49,Pehr*1710-†1760
http://web.telia.com/~u72802835/tommypo ... juuret.htm
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com
LUSTIG Daniel Laurinpoika † j.1762.Vihijärvi,Rutalahti
-
tommypohjanen
- Viestit: 484
- Liittynyt: 14.10.2008 21:37
- Viesti:
-
erkkiruppa
- Viestit: 17
- Liittynyt: 19.04.2010 18:47
Re: LUSTIG Daniel Laurinpoika † j.1762.Vihijärvi,Rutalahti
Hei!
Tuo Taneli näkyy Heikki Vuorimiehen kokoamassa suurjämsäläisiä perukirjoja-julkaisussa sivulla 31 ja mainitaan Rutalahden Vihijärven isännäksi. Hän näyttää olleen perukirjan mukaan elossa vielä vuonna 1762.
Nimi Lustig oli 1700-luvulla tuiki tavallinen sotilasnimi, eikä siis kerro sukulaisuuksista mitään.
31.12.1709 haudattiin Kangasniemellä Lars Lusti vaimoineen luultavasti tuolloin raivonneeseen ruttoon kuolleena. Tämän Larsin kotipitäjäksi on merkitty Pieksämäki.
Jorma Ahlstrandin toimittamassa Ylösten sukukirja 2:ssa on mainittu Lassi Ollinpoika Ylönen, synt. noin 1640 (henkilö 465). Ahlstrand arvelee tuon Lassen olleen sotilas, koska hän puuttuu veroasiakirjoista. Lassen isä oli Olli Lassinpoika Ylönen, Venälän isäntä vuoteen 1666 asti. Tämä Olli syntyi noin 1620.
Ollin isä oli Lassi Ollinpoika Ylönen (henkilö 459), noin 1600-1657-, Puoliso oli Tapani Kauppisen tytär.
Lassin isä oli Olli Pekanpoika Ylönen (henkilö 458) eli noin 1580-1616. Hän eli talollisen poikana ja veljenä Venäälässä.
Ollin isä oli Pekka Ollinpoika Ylönen (henkilö 446), eli noin 1555-1618. Hän oli Joki-Ylösestä lohkaistun Venäälän isäntä.
Pekan isä oli Olli Jussinpoika Ylönen (henkilö 444). Hän oli Joki-Ylösen isäntä 1565-68. Syntymävuosi oli noin 1530.
Kangasniemen syntyneistä sotilas Lars Lusti eli Ylönen sai Kirstin-tyttären 1692 ja Mikko-pojan 1695. Valitettavasti Danielia ei löydy.No, kaikkia syntyneitähän ei syntyneiden luetteloon ole merkitty.
Tämä sukujohto on vain hypoteesi, jonka annan arvoisten listalaisten kritikoitavaksi. Tarkoitukseni on ainakin tutkia Savon komppanioiden sotamiehet Militariarullien avulla, josko niistä löytyisi lisätodisteita. Vuosien 1696-97 nälkäkatastrofien, vuosien 1709-10 ruttoaallon ja isonvihan jälkeen maassa oli huutava puute talonisännäksi sopivista miehistä, joten ruotusotamiehen pojasta saattoi hyvin tulla talollinen.
eläkeukko Erkki Porista
Tuo Taneli näkyy Heikki Vuorimiehen kokoamassa suurjämsäläisiä perukirjoja-julkaisussa sivulla 31 ja mainitaan Rutalahden Vihijärven isännäksi. Hän näyttää olleen perukirjan mukaan elossa vielä vuonna 1762.
Nimi Lustig oli 1700-luvulla tuiki tavallinen sotilasnimi, eikä siis kerro sukulaisuuksista mitään.
31.12.1709 haudattiin Kangasniemellä Lars Lusti vaimoineen luultavasti tuolloin raivonneeseen ruttoon kuolleena. Tämän Larsin kotipitäjäksi on merkitty Pieksämäki.
Jorma Ahlstrandin toimittamassa Ylösten sukukirja 2:ssa on mainittu Lassi Ollinpoika Ylönen, synt. noin 1640 (henkilö 465). Ahlstrand arvelee tuon Lassen olleen sotilas, koska hän puuttuu veroasiakirjoista. Lassen isä oli Olli Lassinpoika Ylönen, Venälän isäntä vuoteen 1666 asti. Tämä Olli syntyi noin 1620.
Ollin isä oli Lassi Ollinpoika Ylönen (henkilö 459), noin 1600-1657-, Puoliso oli Tapani Kauppisen tytär.
Lassin isä oli Olli Pekanpoika Ylönen (henkilö 458) eli noin 1580-1616. Hän eli talollisen poikana ja veljenä Venäälässä.
Ollin isä oli Pekka Ollinpoika Ylönen (henkilö 446), eli noin 1555-1618. Hän oli Joki-Ylösestä lohkaistun Venäälän isäntä.
Pekan isä oli Olli Jussinpoika Ylönen (henkilö 444). Hän oli Joki-Ylösen isäntä 1565-68. Syntymävuosi oli noin 1530.
Kangasniemen syntyneistä sotilas Lars Lusti eli Ylönen sai Kirstin-tyttären 1692 ja Mikko-pojan 1695. Valitettavasti Danielia ei löydy.No, kaikkia syntyneitähän ei syntyneiden luetteloon ole merkitty.
Tämä sukujohto on vain hypoteesi, jonka annan arvoisten listalaisten kritikoitavaksi. Tarkoitukseni on ainakin tutkia Savon komppanioiden sotamiehet Militariarullien avulla, josko niistä löytyisi lisätodisteita. Vuosien 1696-97 nälkäkatastrofien, vuosien 1709-10 ruttoaallon ja isonvihan jälkeen maassa oli huutava puute talonisännäksi sopivista miehistä, joten ruotusotamiehen pojasta saattoi hyvin tulla talollinen.
eläkeukko Erkki Porista
-
tommypohjanen
- Viestit: 484
- Liittynyt: 14.10.2008 21:37
- Viesti:
Re: LUSTIG Daniel Laurinpoika † j.1762.Vihijärvi,Rutalahti
Hei,
Kiitos vastauksesta.
Toivotaan että asia varmistuisi.
Terveisin
Tommy Pohjanen
http://web.telia.com/~u72802835/tommypo ... juuret.htm
Kiitos vastauksesta.
Toivotaan että asia varmistuisi.
Terveisin
Tommy Pohjanen
http://web.telia.com/~u72802835/tommypo ... juuret.htm
-
erkkiruppa
- Viestit: 17
- Liittynyt: 19.04.2010 18:47
Re: LUSTIG Daniel Laurinpoika † j.1762.Vihijärvi,Rutalahti
Hei!
Tuo kyseinen Daniel Laurinpoika Lustig on minunkin esi-isäni, joten sukutausta kiinnostaa kovasti.Nuo isonvihan jälkeiset asiapaperit ovat vain niin vähälukuisia, ettei 100% varmuuteen ole helppo päästä.
ER
Tuo kyseinen Daniel Laurinpoika Lustig on minunkin esi-isäni, joten sukutausta kiinnostaa kovasti.Nuo isonvihan jälkeiset asiapaperit ovat vain niin vähälukuisia, ettei 100% varmuuteen ole helppo päästä.
ER
Re: LUSTIG Daniel Laurinpoika † j.1762.Vihijärvi,Rutalahti
Tämä kysymykseni ei liity Lustig-sukuun ja pitäisikin varmaan olla omassa ketjussaan. Lisään sen kuitenkin tähän, josta ehkä huomaat sen paremmin.erkkiruppa kirjoitti:
31.12.1709 haudattiin Kangasniemellä Lars Lusti vaimoineen luultavasti tuolloin raivonneeseen ruttoon kuolleena. Tämän Larsin kotipitäjäksi on merkitty Pieksämäki.
Olen vuosikausia yrittänyt selvittää, johtuiko kevään 1710 kuolleisuuspiikki Kangasniemellä rutosta, johon kuolleiden iät ja asemat parhaiten sopisivat. En ole kuitenkaan löytänyt mitään alkuperäislähteitä, joista ruton liikkeistä Itä-Suomessa voisi tehdä päätelmiä. Tosin jotkut pitäjän- yms historiat viittaavat ruttoon sivulauseenomaisesti kertomatta, mistä tieto on peräisin. Etupäässä kuitenkin yleisesti väitetään ruton tulleen Suomeen vasta loppukesällä 1710 Tallinnasta. Minusta idästä tulleet pakolaisvirrat ennen Viipurin valtausta sopisivat hyvin kuljettamaan ruttoa, mutta niinkuin sanoin en ole löytänyt mitään varmistusta, jopa haudattujen luettelot puuttuvat useimmista pitäjistä. Jos sinulla on parempaa tietoa, kertoisitko meillekin?
Kiitos! Eeva
-
erkkiruppa
- Viestit: 17
- Liittynyt: 19.04.2010 18:47
Re: LUSTIG Daniel Laurinpoika † j.1762.Vihijärvi,Rutalahti
Hei!
Olen kyllästyneenä HisKin hitaaseen etenemiseen kirjoittanut pari, kolme vuotta sitten puhtaaksi Kangasniemen kuolleiden luettelot vuosiväliltä 1684-1715. Luettelot tein lähinnä itseäni varten, koska Kangasniemi on oman sukupuuni kannalta keskeinen pitäjä. Panin tuon SSS:n historiakirjajäljennöksistä laatimani teelmyksen kuitenkin sekä keskisuomalaisten että savolaisten Yahoogroups-portaalien File Cabinetteihin halukkaiden käyttöön.
Huomioni kiintyi siihen, että vuosina 1697-98 näyttää kuolleen vähemmän ihmisiä kuin vuosina 1709-1710. Voi tietysti olla, että suuri osa nälkään kuolleista haudattiin nimettöminä syrjäisiin hautasaariin, eikä heitä näy vuosien 1697-98 kuolleissa. Mitään merkintöjä vuosien 1709-1710 kuolinsyistä ei löydy, mutta itse epäilen ruttoa.
Jos joku Kangasniemen tai lähipitäjien sukuja tutkiva luetteloa tarvitsee, voin lähettää sen normaalin sähköpostin liitetiedostona. Se on sekä RTF-tiedostona että Excel-taulukkona minulla.
ER
Olen kyllästyneenä HisKin hitaaseen etenemiseen kirjoittanut pari, kolme vuotta sitten puhtaaksi Kangasniemen kuolleiden luettelot vuosiväliltä 1684-1715. Luettelot tein lähinnä itseäni varten, koska Kangasniemi on oman sukupuuni kannalta keskeinen pitäjä. Panin tuon SSS:n historiakirjajäljennöksistä laatimani teelmyksen kuitenkin sekä keskisuomalaisten että savolaisten Yahoogroups-portaalien File Cabinetteihin halukkaiden käyttöön.
Huomioni kiintyi siihen, että vuosina 1697-98 näyttää kuolleen vähemmän ihmisiä kuin vuosina 1709-1710. Voi tietysti olla, että suuri osa nälkään kuolleista haudattiin nimettöminä syrjäisiin hautasaariin, eikä heitä näy vuosien 1697-98 kuolleissa. Mitään merkintöjä vuosien 1709-1710 kuolinsyistä ei löydy, mutta itse epäilen ruttoa.
Jos joku Kangasniemen tai lähipitäjien sukuja tutkiva luetteloa tarvitsee, voin lähettää sen normaalin sähköpostin liitetiedostona. Se on sekä RTF-tiedostona että Excel-taulukkona minulla.
ER
Re: LUSTIG Daniel Laurinpoika † j.1762.Vihijärvi,Rutalahti
Minä jouduin tekemään vastaavan homman ennenkuin Hiskiä oli keksittykään ja itselläni on esim. tällaisia kuolleisuuslukuja:
1697 - 400
1698 - 30
1708 - 50
1710 - 228
1712 - 30
Näistä saattaa vuosittain puuttua 2-3 ihmistä, joka ei sekoita suhteita. Eli 1697 oli selkästi vielä nälkävuosi, itse asiassa nälkävuosien suurin kuolleisuus oli tämän vuoden kevätpuolella. Sensijaan 1698 riitti jo syötävää ja heikoimmat olivat kuolleet jo nälkävuosien aikaan, joten kuolleisuus romahti.
Seuraava piikki on vuonna 1710. mutta sekin lähinnä vain huhti-toukokuun aikoihin. Muitten kuukausien kuolleisuus oli lähes tavanomainen. Laadin itselleni nämä tilastot kuukausittain nähdäkseni millaista kuviota vuoden 1710 kuolleisuus esittää ja mikä voisi olla syynä siihen, että monet esi-isäni ja muut sukulaiseni kuolivat 4-5/1710. En ole keksinyt kuin ruton, muut epidemiat tappoivat suurelta osin lapsia, nälkä taas tilattomia, kun tässä monet kuolleista olivat parhaassa iässä olevia talollisia. Mutta niinkuin sanoin, näyttö puuttuu ja sitä olen hakemassa.
1697 - 400
1698 - 30
1708 - 50
1710 - 228
1712 - 30
Näistä saattaa vuosittain puuttua 2-3 ihmistä, joka ei sekoita suhteita. Eli 1697 oli selkästi vielä nälkävuosi, itse asiassa nälkävuosien suurin kuolleisuus oli tämän vuoden kevätpuolella. Sensijaan 1698 riitti jo syötävää ja heikoimmat olivat kuolleet jo nälkävuosien aikaan, joten kuolleisuus romahti.
Seuraava piikki on vuonna 1710. mutta sekin lähinnä vain huhti-toukokuun aikoihin. Muitten kuukausien kuolleisuus oli lähes tavanomainen. Laadin itselleni nämä tilastot kuukausittain nähdäkseni millaista kuviota vuoden 1710 kuolleisuus esittää ja mikä voisi olla syynä siihen, että monet esi-isäni ja muut sukulaiseni kuolivat 4-5/1710. En ole keksinyt kuin ruton, muut epidemiat tappoivat suurelta osin lapsia, nälkä taas tilattomia, kun tässä monet kuolleista olivat parhaassa iässä olevia talollisia. Mutta niinkuin sanoin, näyttö puuttuu ja sitä olen hakemassa.