Isoisän "toinen perhe" sodan aikaan, mistä alkaa etsiminen?

[miinah]

Suvussa kiersi huhu, että isoisällä oli jatkosodan aikaan "toinen vaimo" Karjalassa, ja jopa lapsia tämän kanssa. Mistään virallisesta ei tietenkään koskaan ollut kyse, vaari oli aviossa mummin kanssa, eipä tuohon maailmaaikaan juuri taidettu eroa ottaa.

Mitään konkreettista todistusaineistoa aiheesta ei siis ole. Mistä suunnasta asiaa kannattaisi alkaa tutkia, sukulaisia noilta ajoilta ei enää hengissä ole..

[Kaisa Nurhonen]

Sota-arkisto ei taida enää tehdä isoisäpaketteja, mutta jos on tilaisuus käydä sota-arkistossa, sieltä voisi löytää tietoja, missä isoisä palveli ja milloin, sen perusteella lähteä perkaamaan syntyneitä lapsia niistä pitäjistä. Telefoonilla voisi kysyä, millaisia tietoja nykyään saa, et varmaan tarvitse koko litaniaa. Mikkelin maakunta-arkistossa ovat tietojeni mukaan ovat rajan takaiset tiedot siltä ajalta. Soita ja kysy paikkakunnat saatuasi. Koko isoisäpaketti maksoi aikanaan yli sata euroa. Pohdin tätä siltäkin kannalta, että tunnustetut lapset olisivat kyllä tulleet perukirjaa tehtäessä esille, kuten joissakin perheissä on käynyt ilmi. Miehittäjän kanssa tehdyt lapset eivät välttämättä ja olisko ollut kirkkoakaan. Kannattaisi kysyä siitä seurakunnastasikin, jossa isoisäsi oli jatkosodan aikaan kirjoilla. Hyvällä onnella löytyy se tärkeä reunamerkintä. Menestystä etsintöihin. Jos tuntisit isoisän sotakavereita, heidän perheittensä jälkeläisillä voisi kiertää sipipuheina tietoa rintamalla tapahtuneista. Syrjähypyt ja suhteet ovat sotaoloissa ihan eri asia kuin siviilissä. Ihminen on seksuaalinen eläin ja siellähän oli vain nuoria viriilejä miehiä ja naisia.