Digiarkiston keskustelufoorumi

Pekka Niskanen 1731 (Yleinen geni, ei vaadi kirjaantumista https://www.geni.com/people/Pekka-Niska ... 7826482835 ) Puoliso Anna Kainulainen 1728
Tutkimuksen aihe , onko kaksi Johan Niskasta 1766 sekaisin.
Pekka N ja Anna Kainulainen lapsi Johan 1766 Sonkajärvi kirkonkirjojen mukaan
Pekka 1731 : Lähteet , en ymmärrä: Maakirjat, Savon ja Kymeen kartanon, Savon ylinen. Tämän jälkeen rippikirjoja. Viittaako mikään Pielavesi Tommonmäki/Niemiskylä
Onko sama Pekan poika Johan kyseessä, kuin toinen Johan Niskanen 1766 Iisalmi Niemisjärvi, jolle en ole löytänyt vanhempia. Iisalmi Niemiskylä on Niskasia. Mm Samuel Niskanen (esi-isäni) (Ei vaadi kirjaantumista ) https://www.geni.com/people/Samuli-Nisk ... 7145264922
Omiin lähteisiin viitannut Niskanen sukukirja, Johan s.1.2.1766.
Apua viestinä

Hei,

Ainakin Pekat ovat selkeästi eri henkilöitä.
Jälkimmäisestä Geni-profiilista en edes löytänyt Johan Pekanpoikaa, joka olisi syntynyt 1766.

Ensimmäisessä profiilissa mikään ei viittaa Pielaveteen. Koko ajan ollaan Sonkajärvellä.

Mikä on vanhin rippikirja merkintä tuosta Johan Niskasesta, jolle etsit vanhempia? Jos joku meistä sen avulla pääsisi jyvälle alkuperästä.

Marinka

Jos keskitytään Sonkajärven kylästä kotoisin olevaan Juho Pekanpoika Niskaseen s. 1766, niin hänen kohdallaan on löydettävissä yhtenäinen asumisen kuvio. Syntyi Sonkajärvi 4 talossa, jossa asuessa pääsi 1784 ripille. Löytyy digikuvasta 377. Siirtyy seuraavassa rippikirjassa Sonkajärvi 3 taloon, digikuva 448, rippikirjan sivu on 424. Tämän jälkeen ylläpidetty rippikirja(t) on kateissa, mutta on avioitunut noin vuonna 1795 Helena Mykkäsen kanssa.

Rippikirjassa II 1807-1815 Juho Niskanen ja Helena Mykkänen ovat sivulla 32 Ulmala 10 Syvänkuusi, digikuva 33.
Iisalmen maaseurakunnan arkisto - I Aa:10 Rippikirjat, II 1807-1815, jakso 33, sivu 32: Ulmala N:o 10, Syvänkuusi ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 1187254135 / Viitattu 24.2.2024

Rippikirjassa mainitaan, että Juho Niskanen (ja myös Helena Mykkänen) on tullut edellisestä rippikirjasta sivulta 497. Voidaan hyvin perustein tulkita tuon sivunumeron osuvan Sonkajärven kylän tai Ulmalan kylän kohdalle. Näin perustellen tätä Juho Niskasta ei mikään vie pielavetiseksi paitsi että Helena Ollintytär Mykkänen syntyi Pielavedellä. Muutti sieltä 8.3.1795 annetulla muuttokirjalla Iisalmeen Ulmalan kylään Pekka Suhosen ja Anna Rytkösen taloon. - Digikuva 245 muuttokirjasta: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 2&pnum=246

Marika: Pekat ovat selkeästi eri henkilöitä ? Kyllä. Useita Pekkoja.
Marikalle vastaus: Mistä Johan Pekanpoika (katso selvitys allapuolella) ja TapaniKoo vastaus alla

Taustaa: Anna Kainulainen s.1728 k.1805 https://www.geni.com/people/Anna-Kainul ... 7826482835
1. plso Juho Kaarakainen s.1723 k.n 1760 https://www.geni.com/people/Juho-Kaarak ... 7825324846
Lapsia: Elisabeth 1759 ja Elin 1760 Iisalmi msrk lastenkirja 1747-1766 sivu 285 kuva SSHY https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=129
2 plso Anna Kainulainen Kaarakaisen kuoleman jälk. avioitui Pekka Niskanen 1731 , k. 1782 https://www.geni.com/people/Pekka-Niska ... 1937241904
Lapsia Marketta 1762, Juho Pekanpka 1766. Iisalmi msrk lastenkirjat
Annan lapset : Lastenkirja Elisabeth ja Elin Kaarakainen, Marketta ja Juho Pekka Niskanen https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 1186722571
Iisalmi msrk rippikirja 1768-1773 Sonkajärvi 4 sivu 203 löytyy lapset: Elisabeth ja Elin Kaarakainen, Marketta ja Juho Pekka Niskanen SSHY https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 1186722571
Kirjoittaja TapaniKoo » 24.02.2024
Jos keskitytään Sonkajärven kylästä kotoisin olevaan Juho Pekanpoika Niskaseen s. 1766, niin hänen kohdallaan on löydettävissä yhtenäinen asumisen kuvio. Syntyi Sonkajärvi 4 talossa, jossa asuessa pääsi 1784 ripille. Löytyy digikuvasta 377. Siirtyy seuraavassa rippikirjassa Sonkajärvi 3 taloon, digikuva 448, rippikirjan sivu on 424. Tämän jälkeen ylläpidetty rippikirja(t) on kateissa, mutta on avioitunut noin vuonna 1795 Helena Mykkäsen kanssa.

Rippikirjassa II 1807-1815 Juho Niskanen ja Helena Mykkänen ovat sivulla 32 Ulmala 10 Syvänkuusi, digikuva 33.
Iisalmen maaseurakunnan arkisto - I Aa:10 Rippikirjat, II 1807-1815, jakso 33, sivu 32: Ulmala N:o 10, Syvänkuusi ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/ ... 1187254135 /

Rippikirjassa mainitaan, että Juho Niskanen (ja myös Helena Mykkänen) on tullut edellisestä rippikirjasta sivulta 497. Voidaan hyvin perustein tulkita tuon sivunumeron osuvan Sonkajärven kylän tai Ulmalan kylän kohdalle. Näin perustellen tätä Juho Niskasta ei mikään vie pielavetiseksi paitsi että Helena Ollintytär Mykkänen syntyi Pielavedellä. Muutti sieltä 8.3.1795 annetulla muuttokirjalla Iisalmeen Ulmalan kylään Pekka Suhosen ja Anna Rytkösen taloon. - Digikuva 245 muuttokirjasta: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 2&pnum=246
----------
Kirkonkirjat Juhosta (Johan 1766)
Syntynyt Sonkajärvi 4 talossa Lastenkirja isä Petter Niskanen , Kirjalla myös Anna Kainulaisen ja plso Kaarakaisen lapset Elisabeth ja Elin sekä ja Anna Kainulaisen 2.plso Petter lapset Margareta ja Joho (Johan) Selvitys yläpuolella

Ripille 1784 ollessaan S-järvi 4. Iisalmi maaseurakunta RK 1780-1785 Sonkajärvi 4 s.367 kuva 363
SSHY https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=367

Siirtyy seuraavassa rippikirjassa Sonkajärvi 3 taloon, digikuva 448, rippikirjan sivu on 424.
Sama Iisalmi maaseurakunta rippikirja 1787-1891 Sonkajärvi 3 sivu 424 kuva 430 SSHY https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 8&pnum=430
Viimeisin ripillä käynti n.1793. Rippikirjoja puuttuu

Avioitunut noin n.v 1795 Helena Mykkäsen kanssa. Ensimmäinen lapsi Petter s.1797
I-mi LK 1790-1826 Ulmala 10 s.730 SSHY https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 1&pnum=370
Muutkin Johan ja Helenan lapset ok.

Tutkimuksen aihe vain: Sukuyhteys Joho (Johan 1766) Pielaveden Niskasiin.
Samuel Niskanen https://www.geni.com/people/Samuli-Nisk ... 0080029918
Tytär Kristiina 1720 https://www.geni.com/people/Kristiina-N ... 0080029918
muutti plson https://www.geni.com/people/Mikko-Bergm ... 0080029918
kanssa I-mi Sälevä n1765. Jälkeläisten tilanpito ei onnistunut. Vouti tarjosi 1815 huutokaupalla. Tila tuli niemisjärveläisen torppari Johan Niskasen 1766 haltuun (summa mainittiin huomattava). Johanin kirjat Niemisjärvi, jossa myös kuoli 1817. Pojat anoivat asukasoikeutta isänsä jälk. Suku Niemisjärvellä. Myöhemmin pojat luovuttivat tilan maksutta takaisin !
Ihmetyttänyt, joku sukulaisuus?. Miten torpparilla maksaa huomattava summa, ellei jotain sukulaisuutta Pielaveden varakkaisiin Niskasiin, tulla ”pelastamaan” Kristiina Niskasen jälkeläisten tila

Hei!

Johan Pekanpoika Niskanen s,1766 muuttaa Ulmala Syväkuusi tilalta Niemisjärvi no 2.
Iisalmi RK II 1807-1815 s. 32 Ulmala no 10 Syväkuusi lukee till Pag 286 1D eli RK I 1805-1815 s. 286 Niemisjärvi no 2

Seuraavassa rippikirjassa RK I 1816-1826 s. 307 Niemisjärvi no2
Torppari Johan Niskain kuolee 1817 ja hänen leskenä Helena Myckäin avioituu uudelleen 1820.
Heillä on poka Johan s.1801 joka avioituu 1820 Helena Lovisa Bergman s. 1797 kanssa.
Heidän ilmoitetaan asuvan Sälevä no 4 s.555.
RK II 1816-1826 s.555 Sälevä no 4
Johan Niskain s.1801 ja vaimonsa Hel Lov Bergman s.1797 ilmoitetaan oleskelevan Niemisjärvellä Johanin veljen Petterin luona.

Seuraavassa rippikirjassa he ovat RK II 1827-1837 s.748 Sälevä no 4.

Helena Lovisa näyttäisi olevan mainitsemasi Kristiinan lapsen lapsi.

Marinka

Pääosin samaa mieltä ketjuista.
Viimeisimpään kommentointi. Vanhemmat muutti 1765 Sälevälle. Ulosotossa 1815 niemisjärveläisen Johan Niskasen 1766 k.1817 haltuun. Ei varsinaisia kirkonkirjoja löydy Sälevä. Johan ja Helena Mykkäsen poikia, Johan 1801 (ja Påhl 1807, Adam 1810 Petter 1797). Sukulaisuus ”pelastamisessa” ulosotossa sukulaisuuden kautta ei ”aukea”. Marinka: Johan 1766 Niskanen ja Helena Mykkänene poika Johan s.1801 avioituu 1820 Helena Lovisa Bergman s. 1797 kanssa. Löytyy SSHY https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 1&pnum=308 ja Hiski.
Eli täten sukulaisuus. Huom avioituminen Niskanen /Bergman 1820 vasta sen jälkeen kuin ulosotto 1815.

Pekka Niskanen 1731 https://www.geni.com/people/Pekka-Niska ... 7826482835
Mainittu ettei mitään yhteyttä Pielaveteen. Lähteitä: näin vanhoja läänintilejä tms en osaa. Muistelen nähneeni jossain selauksella Tommonmäki. Niskaset sieltä

Hei!

Olethan varmaan katsonut myös Johanin perunkirjan, joka on linkitetty tuohon hänen Geni-profiiliinsa. Kuvat on tosi tummia, mutta tietokoneella saa vaalennettua luettavaksi. Perukirjan mukaan Johanilla ei ole kiinteää omaisuutta eli hän ei omista lainkaan maata. Tarvekaluja ja eläimiä löytyy kyllä. Rahasaatavia hänellä on Sälävästä Joseph Mähöseltä ja pienempi summa joltakin Michel Bergmanilta ja parilta muulta.

Iisalmen henkikirjojenkaan mukaan Johan on vain torppari Niemisjärvellä eikä hän omista maata Sälevässä.

Tuo ulosottoasia olisi mielenkiintoista lukea. Olisiko sinulla linkkiä mistä se löytyisi?

Marinka

Kiinteä omaisuus: Aikaisemmin, ennekuin voi omistaa maata, oli vain asukasoikeus. Täten se ei liene ollut perukirjaan merkittävä.

Hei!

Todellakin maanluontoja on kaksi. Skatte jossa on omistusoikeus ja tilan voi myydä tai periä ja krono jossa viljelijä on tilan haltija ja saa pitää tilan, jos pystyy maksamaan verot. Perilliset saavat krono tilan vain jos pystyvät todistamaan että pystyvät maksamaan verot ja joutuvat anomaan tätä asumisoikeutta.

Katselin Iisalmen perunkirjoja ja siellä näytti olevan kiinteänä omaisuutena merkittynä skatte tilojen lisäksi myös krono tiloja. Krono tiloille ei oltu merkittynä arvoa, koska niitä ei voi myydä. Johan Niskaselle ei siis oltu perunkirjaan merkitty mitään maata. Torppariksi hän näyttää olleen melko varakas ja hän oli antanut rahaa lainaksi usealle henkilölle, joista Sälevä no 4:stä Joseph Mähönen oli suurin velallinen. Summa oli huomattava 68 rahaa, kun koko pesän arvo oli 234 rahaa.

Henkikirjojen mukaan Sälevä no4 omistuksessa ei näy mitään muutoksia 1815-1817.
Michel Bergman eli Leväin omisti 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä. Michelin kuoleman jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa. Michel nuorempi on ilmeisesti kuollut 1790-luvulla (kirkonkirjoja ei tuolta ajalta ole). Ja hänen osansa on mennyt suvun ulkopuolelle, omistajana Elias Häli 1800-luvun alusta alkaen. Anders muutti 1800-luvun alkuvuosina Sälevä no 3:een ja hänen tilalleen isännäksi tuli Joseph Mähönen. Tilan omistuksia ilmeisesti järjesteltiin muutenkin ja Elias Hälin osuus oli ensin puolet ja sitten kaksi kolmasosaa. Joseph Mähönen osuus pieneni kolmasosasta kuudesosaan. Ja Samuel Bergmanin osuus oli 1800-luvulla yksi kuudesosa. Samuel kuoli 1809 ja hänen osuutensa siirtyi hänen pojalleen Samuelille. Samuel nuorempi kuoli jo 1816 ja leski meni uusiin naimisiin. Tämä tilan osa siirtyi myös Hälin omistukseen viimeistään 1820. Elias Häli on kuollut 1833.

Johan Niskanen s.1801 asuu vaimonsa kanssa Sälevässä 1820-1829 ja ilmeisesti Elias Hälin ja hänen poikiensa omistamalla tilalla.

Marinka

Hyvin mielenkiintoinen viesti ! Mähösiä toki samalla Sälevä alueella ja joku Mähösen tyttäristä avioitui sukuuni. Yritin etsiä Joseph Mahöstä. Geni sivuilta en sopivaa löytänyt, mikä olisi mahdollisesti ko alueelta. Onko mitään "vinkkiä".
Tutkin vielä noita tilanjakoja, jotain joskus tallentanut (isojakot yms)

Voisikohan Joseph Mähönen sama kuin Iisalmi maaseurakunta rippikirja 1780-1785 Sälevä 4 sivu 329 "yhtiömies" Joseph Mähönen. Samalla tilalla Michel B ja Kristina Niskanen https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=333
Rippikirjalla ei synt aikaa, eikä Genissä ei mitään tietoa Joseph. Hänen tausta yms kiinnostaa. Lisäisin mielelläni geni

Joosef Mähönen 1769 k.1827 löytynyt vanhempineen, lapsineen. https://www.geni.com/people/Joosef-Vilh ... 9032752033
Yritän etsiä Joosef perukirjan. (suku-ja tilatutkimus)

Joosef perukirja löytynyt, on Joosef profi liitteenä. Ei toimenpiteitä

Marinka kirjoitti: ↑

17.03.2024 12:43

Hei!

Todellakin maanluontoja on kaksi. Skatte jossa on omistusoikeus ja tilan voi myydä tai periä ja krono jossa viljelijä on tilan haltija ja saa pitää tilan, jos pystyy maksamaan verot. Perilliset saavat krono tilan vain jos pystyvät todistamaan että pystyvät maksamaan verot ja joutuvat anomaan tätä asumisoikeutta.

Katselin Iisalmen perunkirjoja ja siellä näytti olevan kiinteänä omaisuutena merkittynä skatte tilojen lisäksi myös krono tiloja. Krono tiloille ei oltu merkittynä arvoa, koska niitä ei voi myydä. Johan Niskaselle ei siis oltu perunkirjaan merkitty mitään maata. Torppariksi hän näyttää olleen melko varakas ja hän oli antanut rahaa lainaksi usealle henkilölle, joista Sälevä no 4:stä Joseph Mähönen oli suurin velallinen. Summa oli huomattava 68 rahaa, kun koko pesän arvo oli 234 rahaa.

Henkikirjojen mukaan Sälevä no4 omistuksessa ei näy mitään muutoksia 1815-1817.
Michel Bergman eli Leväin omisti 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä. Michelin kuoleman jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa. Michel nuorempi on ilmeisesti kuollut 1790-luvulla (kirkonkirjoja ei tuolta ajalta ole). Ja hänen osansa on mennyt suvun ulkopuolelle, omistajana Elias Häli 1800-luvun alusta alkaen. Anders muutti 1800-luvun alkuvuosina Sälevä no 3:een ja hänen tilalleen isännäksi tuli Joseph Mähönen. Tilan omistuksia ilmeisesti järjesteltiin muutenkin ja Elias Hälin osuus oli ensin puolet ja sitten kaksi kolmasosaa. Joseph Mähönen osuus pieneni kolmasosasta kuudesosaan. Ja Samuel Bergmanin osuus oli 1800-luvulla yksi kuudesosa. Samuel kuoli 1809 ja hänen osuutensa siirtyi hänen pojalleen Samuelille. Samuel nuorempi kuoli jo 1816 ja leski meni uusiin naimisiin. Tämä tilan osa siirtyi myös Hälin omistukseen viimeistään 1820. Elias Häli on kuollut 1833.

Johan Niskanen s.1801 asuu vaimonsa kanssa Sälevässä 1820-1829 ja ilmeisesti Elias Hälin ja hänen poikiensa omistamalla tilalla.

Marinka

Marinka 17.3.2024 sshy viesti viewtopic.php?f=5&t=10485&p=38044&hilit=Niskanen#top

Marinka: Michel Bergman ”omisti” = (talonpoika) 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä. Michel & Kristiina 1765 Sälevä Asko Olof Lappalainen tilalle. Myöhemmin RK 1780-91 Sälevä 4 tilalla Michel B https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=333
Michelin kuoleman (1783) jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa.
Vastaaja : Perintö isänsä Michel B k.1783 jälkeen oikeudenomistajat:
Michel 1747 k. n 1791-1805 https://www.geni.com/people/Mikko-Bergm ... 0080029918
Samuel 1753 https://www.geni.com/people/Samuel-Berg ... 1953496887
Anders 1760 https://www.geni.com/people/Anders-Berg ... 0423443962
Listalta puuttui lapsi:
Adam 1756 k.1805 https://www.geni.com/people/Adam-Bergma ... 0423584871

Marinka: Michel nuorempi on ilmeisesti kuollut 1790-luvulla (kirkonkirjoja ei tuolta ajalta ole). Ja hänen osansa on mennyt suvun ulkopuolelle, omistajana Elias Häli 1800-luvun alusta alkaen. Mitä tarkoittaa ????

Vastaaja: Perinnönjako: Michel Bergman oli asukasoikeus. Talonpojan oli anottava asukasoikeutta eli sijoituskirjaa (immissionbrev, anekki) kruununtilaan, maaherra ratkaisi. Kruununtilan hallintaoikeus oli perinnöllinen, ellei tilanhoitoa laiminlyöty. Periaatteena, että aina isännän vaihtuessa oli tehtävä uusi sijoituskirjahakemus, vaikka kyseessä oli isännän perillinen.
Perinnöksiosto eli verolleosto oli mahdollisuus hankkia omistusoikeus kruununtilaan maksamalla määrätty tilan veroja vastaava rahasumma valtiolle. Perinnöksioston kohteen tuli olla vakaalla asukasoikeudella hallittu kruununtila. Kruununtilallinen jättänyt maaherralle lupa-anomuksen perinnöksiostoon ja maaherralta kirjekonsepti. Kruununvouti suorittanut tilalla katselmuksen, kuten imissiokirjaa haettaessa.

Hei!

Täydennykseni Geni-profiiliisi.

Se Joseph joka on yhtiömiehenä Sälevä 4:ssä 1780-90-luvulla on eri henkilö. Tämä käy ilmi hänen vihkimerkinnästään 1786, jossa torpparin poika Joseph Josepson Mähönen avioituu Cecilia Lappalaisen kanssa. Vaimolle on rippikirjassa syntymävuosi 1759. Josepille ei vuotta ole merkitty. Lastenkirjan mukaan heille ei ole lapsia.

Joseph Larsson on ollut 3 kertaa naimisissa ja hänellä on useita lapsia. Ensimmäinen vaimo on Cecilia Huttuin, joka kuolee 1802. Perukirjan mukaan lapsia on Anna, Maria ja Serafia. Lastenkirjassa on Eva Kaisa 1794 ja Anna Maria 1797, ei Serafiaa. Toinen vaimo Agneta Julkunen. Hienosti löydetty tuo hänen taustansa Kuopiosta. Kun hän kuolee niin lapsia on Hiskias 1803 ja Lovisa 1806. Kaksoset Josef ja Hesekiel ovat kuollet 6 viikon ikäisinä vain muutama viikko äitinsä jälkeen. Kolmas vaimo on tuo Katharina Eskelinen. Ja lapsia useita. Josefin jälkeen tehdyssä perukirjassa on mainittu maaomaisuus, mutta mielestäni leski valittaa jääneensä köyhyyteen. Hän muuttaa ensin Hernejärvelle ja avioituu sieltä uudelleen.

Marinka