Digiarkiston keskustelufoorumi

Mulla olis pikku pulma. Minkälainen uusi maajako on suoritettu 1810- 1820 välisenä aikana.... paikkana vielä rautalampi. Tai jos joku voisi edes kertoa mistä sitä tietoa saadaan.... Itsellä jäi tuo historian numero peruskoulussa juuri hyväsytyn puolelle joten nyt hiukan kaduttaa.... eikös isojako ollutkin joskus 1700 luvulla. yhtäkkiä tulee kylään( pieneen) toistakymmentä talonnumeroa lisää ja jotenkin nyt täytyisi pystyä selittämään itselleen että miksi toinen veljeksistä ei enää asukkaan siinä samassa talonnumerossa. Kiitos jos vastaat.... niin tai kiitos nyt mielenkiinnosta jos edes viitsit lukea.
Terv arttu

Kylläpä se on isojako ollut, muutoin ei juuri talonnumeroita muuteltu. Isojako suoritettiin itäisessä Suomessa pääosin vuosien 1800-40 välisenä aikana. Paras lähteistö on Jyväskylässä maanmittaushallituksen arkistossa, isonjaon selvitykset, kartat, jopa selostukset siitä, millaisia maamerkkejä on toimituksessa pystytetty ja mihin (niitä voi kesän retkillään käydä etsiskelemässä). Talonumeroitten muutokset selviävät kyllä maakirjoistakin, joskus jopa ko. ajan rippikirjoista.

Rautalammilla isojako alkoi jo 1776 ja perusteet jaolle hyväksyttiin jo 1777. Tuolloin maat jaettiin 9 luokkaan ja pitäjä jaettiin jakokuntiin, joka poikkesi vanhasta kyläjaosta. Tämän jälkeen kuningas allekirjoitti isonjaon toimeenpanon ohjeet (1783). Vasta tämän jälkeen alkoi tilojen lohkominen ja verollepano. Monissa jakokunnissa toimenpiteet saatiin suoritettua vuosina 1786-87, Siikajoella 1792, kirkkoherran virkatalon mailla 1797, Mäkäräniemessä 1803, Joutensalmella ja Idtunmäessä 1804, Vesijärvellä 1806 ja Haapamäen Saikarilla 1809. Jaon tuloksena pitäjän 83 tilanumeroa kasvoi 248 numeroon. Tosin osa näistä oli luonnollista lisäystä, kuten tilojen jakautumista. Kirkonkirjoissa jako näkyi sitten myöhemmin.
Lähde: Saloheimo: Rautalammin historia, sivut 128-. Kirjassa on monista kylistä aika tarkkoja selvityksiä kylien jaoista.

Kiitos vastauksista
Tietoa alkoikin jo löytyä. Jos kiinnostaa voin kertoa tuloksia tässä jonkun päivän päästä.....ehkä

Hei ja kiitos vastauksista
Nyt alkaa tietoakin löytyä esim. http://wwwi.ymparisto.fi/psavo/kylilla/kkhisto.htm
Tämähän alkoi näistä sivuista http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 98/109.htm ja http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 99/135.htm . Ja kysymys on Johan Heimosesta ja hänen puolisostaan Anna korhosesta. Noista uudemman l.k:n talon numeroiden sotkuistahan voi jo päätellä jotain mutta täytyy nyt jostain etsiä tarkempaa tietoa. Onkohan näistä esim. maakunta arkistossa tietoa

Saloheimon kirja kertoo Kerkonjoensuun kylistä että viisi vanhaa tilanumeroa korvautui 20 uudella. Pääkylä oli niin tiivis, että osa tiloista oli pakko siirtää pois, johon kukaan ei suostunut, vaan muuttajat määrättiin arvalla.
Sorrin vanha tila jakautui kolmeen osaan ja uudet joutuivat syrjäalueille: Huttula 1 muutti Kerkonkoskelle ja 3 Kieräniemeen.
Vesterilä eli vanha 2 jakautui neljään osaan, yksi Kekonniemessa (5), yksi siirrettiin Kampinmäkeen (6) ja neljäs kylän pohjoisrannalle Niiniveden rantaan Pilkanlahteen (7).
Paanalan jako tuotti Ruokoniemen (10) sekä Naulakaaren (11) ja Röntylän (9).
Hytölä hajosi myös neljään: Tiitilä (12), Lautakota (14) sekä Heimola (15) joista kaksi viimeistä siirrettiin Kerkonjoen alajuoksun pohjoispuolelle.
Lisäksi Honkakaari (16) jakautui ja uusi tila Myllymäki (17) sijaitsi Kerkonkosken pohjoisrannalla.
Pänttärintaipaleen talo jakautui kolmeen osaan, joskin siirtoja ei tehty.

Kiitos maijaliisa
Juuri nuo vesterilän jaot tiitilään ja heimolan tilaan kiinnostaa. Täytyy taas varata aikaa maakunta-arkistoon.....