MITEN SELITTÄISIT SAMAN MAATILAN ARVON NOUSUN 1895 - 1912 ?
Äitini suvun tutkimus lähti liikeelle yllättävän tarkoista asiakirjoista: sattumalta selvisi, että äidin isoäidin perukirja vuodelta 1895
ja myös äidin isoisän perukirja vuodelta 1912 pitkine omaisuusluetteloineen olivat säilyneet erään sukulaisen talon vintillä.
Suvullamme ei ole enää mitään muistitietoa jäljellä näistä esivanhemmista. Tarkkoja perukirjojen omaisuusluetteloita lukiessa
sai runsaasti tietoja heidän elämästään Iijokivarressa noin sata vuotta sitten. Olen voinut laskea esivanhempieni perheen omaisuuden
karttumista tuona ajanjaksona prolongaamalla vanhemman v 1895 perukirjan eri omaisuuslajien summat inflaation huomioon ottaen
v 1912 perukirjan aikaan. Voi arvioida perheen leski-isän taloustaitoja sekä omaisuuslistasta myös hänen sivuelinkeinojaan.
Huomiota kiinnittää maapinta-alaltaan koko ajan saman kokoiseksi mainitun esivanhempieni tilan arvon nousu paljon ylitse inflaatiokehityksen
(n 1% / vuosi v 1895- 1912. Inflaatio paheni vasta m-sodan alettua.) . Saman tilan arvoksi mainittiin 800 SMk v 1895 mutta
3000 SMk v 1912. Järkeni sanoo, että äidin isoisän on täytynyt tuona ajanjaksona merkittävästi kehittää tilaansa, jos saman kokoisen
maa-alueen arvo on noin paljon noussut tuona ajanjaksona. Inflaatiokehitystä vastaava prolongattu arvo 800 mk:n tilalle v 1912 olisi
vain n 944 SMk. Kehittäminen on voinut olla vaikka talonrakentamista ja uusien viljelysten raivaamista,
joista molemmista v 1912 perukirjan omaisuusluettelo vihjaa.
Olen penkonut Oulun maakunta-arkiston Iitä koskevat paperit sisällysluetteloiden tasolla, mutta en ole löytänyt mitään lisätietoja.
Iin kunnanarkistossa en vielä ole vieraillut. Maaverokirjatkin ovat vielä katsomatta.
Kysynkin viisaammiltani kahta asiaa:
- tietääkö kukaan, onko tuolta ajalta yleensä olemassa mitään sellaista viranomaiskirjanpitoa , johon olisi kerätty tietoja
kunkin maatilan peltoalasta tai rakennuskannasta? Mistä neuvoisitte etsimään?
- voiko Iijokivarressa olleen pienen maatilan arvonnousu olla tuohon aikaan jotain muuta eli ns. ansiotonta arvonnosua?
tutkijan terveisin PenttiOK
MAATILAN ARVONNOUSU ASKARRUTTAA
Re: MAATILAN ARVONNOUSU ASKARRUTTAA
Inflaatio kehittyy eri hyödykkeillä hieman eri tavalla. On mahdollista, että tilan/maan arvo on noussut nopeasti ja muiden arvo ei. Tätäkin kannattaisi tutkia noista perunkirjoista. Olen tätä itsekin harrastanut ja todennut, että epälogiikkaa löytyy. En tiedä, miten tuon ajan inflaatio on laskettu. Hyödykkeiden laatua on myös vaikea arvioida näin jälkikäteen.
Toinen asia, joka tulee mieleen kokemuksen kautta on rakennusten arvo. Itse maapohjalla ei minun kokemukseni mukaan ollut paljoakaan arvoa, vaan työvaivalla, eli onko peltoja lannoitettu (tämä oli aikanaan arvokasta touhua) tai raivattu, millaisia rakennuksia tilalla oli ja onko niitä kunnostettu. Asiaa pitäisi siis pohtia siltä kannalta, mistä tuon ajan ihmiset maksoivat. Arvostus oli siihen aikaan hieman erilaista kuin nykyään.
Arvelisin, että tämä jälkimmäinen selittäisi asiaa kohdallasi. Olen joskus tutkinut torppien kauppahintoja ja se osoittautui arvokkaaksi kokemukseksi. Kävi nimittäin ilmi, että osa torpasta on ollut "alivuokralla", mikä on selittänyt suuret hintavaihtelut. Kummallisinta on se, että kauppakirjoissa on erittäin harvoin ilmaistu, mitä maaosaa kauppa itse asiassa koskee. Naaruritodistuksiin luultavasti luotettiin paljon.
Toinen asia, joka tulee mieleen kokemuksen kautta on rakennusten arvo. Itse maapohjalla ei minun kokemukseni mukaan ollut paljoakaan arvoa, vaan työvaivalla, eli onko peltoja lannoitettu (tämä oli aikanaan arvokasta touhua) tai raivattu, millaisia rakennuksia tilalla oli ja onko niitä kunnostettu. Asiaa pitäisi siis pohtia siltä kannalta, mistä tuon ajan ihmiset maksoivat. Arvostus oli siihen aikaan hieman erilaista kuin nykyään.
Arvelisin, että tämä jälkimmäinen selittäisi asiaa kohdallasi. Olen joskus tutkinut torppien kauppahintoja ja se osoittautui arvokkaaksi kokemukseksi. Kävi nimittäin ilmi, että osa torpasta on ollut "alivuokralla", mikä on selittänyt suuret hintavaihtelut. Kummallisinta on se, että kauppakirjoissa on erittäin harvoin ilmaistu, mitä maaosaa kauppa itse asiassa koskee. Naaruritodistuksiin luultavasti luotettiin paljon.