Kristiina Juhontytär Pälkäneeltä

[lankkinen]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 607&pnum=3

Kristiina Juhontytär siis syntyi Pälkäneellä Kukkolan kylässä 19.6.1724, mutta talon nimeä en osaa lukea. En myöskään ole onnistunut löytämään häntä Pälkäneen syntyneitten luettelosta. Osaisiko joku auttaa?
Kiitän kaikkia, jotka vaivautuvat yrittämään.

[Maija]

Talonnimen kohdalla lukee Rusthåll. Kylännimeä en lukisi Kukkolaksi. Ensimmäiseksi luin Culsiala, mutta epäröin, koska se on oikeastaan Tyrvännön seurakunnan vanha nimi. Pälkäneen nykykylissä on Kuuliala, mutta ei se siltäkään näytä. Olisikohan syntynyt sittenkin Pälkäneen naapuripitäjässä Tyrvännössä??? Hiskin syntyneet näyttävät alkavan vasta 1730, joten en pääse helposti tarkistelemaan.

[Maija]

Oikeastaan kysyit vain lukuapua tuohon rustholliin, mutta kun rupesin inttämään kylännimestäkin, asia jäi vaivaamaan. Mistähän tämmöisen väestöluettelon tiedot ovat peräisin? Pappilassa niitä varmaankin on tehty, koska kirkonarkistojen aarteisiin kuuluvat. Lähteinä sopisi käytetyn muita kirkonkirjoja. Entä jos kyseessä on tämmöinen muualta tullut perhe? Pahimmassa tapauksessa ovat tulleet ilman betyykiä. Onko tiedot kysytty asianomaisilta itseltään? Tämä tuli helposti mieleen, kun rupesin muistelemaan ja tarkistelemaan Laukaan kyliä. Käsittääkseni ei tuollaista Coskista lähiseuduilla ole. Tarkoittaneeko Äänekoskea tai muuta –koski-loppuista paikannimeä. Tarvala/Tarvainen –niminen talo on kylläkin Laukanvirran/Laukkavirran kylässä. Voi tietysti olla muuallakin.

Tällä perusteella voi uusin silmin katsoa myös Pälkäneen ”Kulsialan” ongelmaa. Kulsialan hallintopitäjä oli laajempi kuin Kulsialan seurakunnan alue. Ilmeisesti joitakin Pälkäneen seurakunnan kyliä kuului Kulsialan hallintopitäjään. En kuitenkaan usko, että Kirsti Juhontytär oli kovin hyvin selvillä näistä asioista, jos häneltä kysyttiin syntymäpaikkaa. Vielä surkeampaa, jos kysyttiin mieheltä tai appiukolta. Luulen, että Pälkäneellä kannattaa toistaiseksi pysyä Kirstin juuria etsiessään.

Jos syntymäkylät tässä lähteessä ovat kyseenalaisia, miten luotettavia ovat syntymäajat? Pälkäneellä näyttää syntyneen aika monta suunnilleen sopivanikästä Kirsti Juhontytärtä. Kannattaisikohan lähteä selvittelemään heidän kohtaloitaan? Aloittaisin vuonna 1730 Kuulialassa syntyneestä rakuunantyttärestä. Hän lienee syntynyt ratsutilalla isän ammatista päätellen.

[lankkinen]

Kiitos Maija avustasi!
Urjalan väestöluettelon 1750-65 sivun 3 ylimmät 5 riviä on varmaankin kirjoitettu 1750.
Käsiala ja kirjaimisto ovat siinä oikeastaan aika hyvin luettavia. Vain tuo talonnimi "Rusthåll" jäi minulle arvoitukseksi. Sinulle, Maija, sekin oli helppoa.
Juho Heikinp. näyttää tulleen Laukaalta Urjalaan poikamiehenä vanhempiensa ja Erkki-veljensä kanssa.
Vuonna 1750 hän oli jo naimisissa ja 3.3.1751 hän sai 1. lapsensa Valpuri Juhontyttären.
Juhon vaimon Kristiinan syntymäaika ja -paikka on varmasti selvitetty jo silloin, kun heidät vihittiin avioliittoon, ehkä jo keväällä 1750 ja todennäköisesti Urjalassa (ehkä Pälkäneellä).
Uskon, että Kristiinalla on ollut luotettava tieto mukanaan joko suullisesti tai kirjallisesti.
Urjalaan he kuitenkin perustivat perheensä. Juho oli aluksi lampuoti ja sen jälkeen augmenttitorppari Urjalan Honkolan Ehvolla, jossa Kristiina kuoli 1.11.1797.

Missä Pälkäneen rusthollissa Kristiina sitten mahtoi syntyä? Kylän nimi voisi olla Cuckola. Vain yksi kirjain on epäselvä. Cu?kola taitaa kuitenkin tarkoittaa Pälkäneellä nykyisinkin olevaa Kukkolaa. Cu on aivan selvä ja myös kola on selvä, kun vertaa sitä tavuihin kas, käne ja kis. Näyttää siltä, että pastorin kirjoituksessa pikku-c on tällä kertaa venähtänyt liian korkeaksi.

Kyllä minä sittenkin vielä etsin Kristiinaa Pälkäneeltä. Mitähän rustholleja siellä olisi ollut jo 1700-luvulla nykyisen Kukkolan tienoilla? Oliko siellä peräti Kukkolan rustholli? Tunteeko joku Pälkäneen historiaa näiltä osin?

[Maija]

Kyllä olet oikeassa siinä, että Kuckolaksi kylä on parhaiten luettavissa. Ja kyllä rippikirjojen mukaan Kukkolassa on rusthollikin (Aspila). Seuraavasta näkyy, että rusthollarina on ainakin vuosina 1736-1743 ollut Gustaf Bergstadius:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 6&pnum=117

Seuraavassa Hiski-tiedossa kerrotaan, että Bergstadiuksen lampuoti on antanut kastaa tyttärensä Kirstiksi 20.1.1723:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/3j1sqo ... stetut+645

Seuraavasta taas selviää, että Kukkolan Aspilassa on ollut Johan-niminen lampuoti, kun toinen tytär on kastettu Beataksi pari vuotta myöhemmin:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/3j1sqo ... stetut+858

Ei tuo Kirstin kastepäivä kovin kaukana ole Urjalan väestöluettelon syntymäajasta. Rippikirjojahan ei tyttöjen syntymän ajalta ole saatavissa enkä ainakaan pikasilmäilyllä mitään merkkiä Kirstistä löytänyt Aspilasta 1736-1750 (kahdesta vanhimmasta rippikirjasta). Ehkä kannattaa etsiskellä vähän laajemmin ja tarkemmin. Pälkäneen historiaa ei minulla ole, mutta sitä saa varmaan kirjastoista ainakin kaukolainana.

[marhaminta]

Tuo väestöluettelo on kullanarvoinen tarkkoine syntymäpaikkoineen.
Hiskin mukaan Kristiinan esikoinen syntyi 1749. Niinpä katsoin vihityt vuodelta 1748 ja tuolloin Kristiina tosiaan vihittiin Urjalassa, kotipaikkana Ehvo. Rippikirjassa 1738-49 näkyy Christina perheensä luona Ehvossa. Kun näiden perheenjäsenien syntymäpaikat katsoo väestöluettelosta, pääsee hiukan jyvälle perheen historiasta. Isä Johan Bengtsson on siis syntynyt Äyräpäässä, löytänyt vaimon Ikaalisista (vihkitieto löytyy Hiskistä) ja saanut lapsia Pälkäneellä. Christinan kolmen sisaren syntymäpaikkana on Pälkäneen Pitkäjärvi (Marian kohdalla lukee Hauho Pitkäjärvi mutta tarkoittaa varmasti samaa paikkaa). Enemmän tai vähemmän osuvia syntymäaikoja löytyy Pälkäneen syntyneistä. Kristinan kohdalla tuskin täyttä varmuutta syntymäaikaan saa, mutta minusta Pälkäne vaikuttaa oikealta syntymäpaikalta.

[lankkinen]

Kiitos Maija ja marhaminta!
Minun täytyy näitä tietoja vielä tarkistella, mutta ilmeisesti olette aivan oikeilla jäljillä.
Marhaminnan Urjalan Ehvon torppakylästä löytämä Juho Pentinpojan perhe sopii hyvin Pälkäneen Kukkolan Aspilan rusthollista tulleeksi.
Juho Pentinpojalla oli siis vaimo Kaarina Jöranintytär ja peräkkäin tyttäret Kirsti ja Beata.
Maija löysi Aspilasta rusthollin lampuodin Juhon tyttären Beatan. Aspilassa oli myös pari vuotta vanhempi lampuodin tytär Kirsti, jonka patronyymiä ei mainita. Aivan hyvin se on voinut olla Juhontytär.
Hyvin sopii myös se, että Laukaalta tullut nuori Juho Heikinpoika haki vaimonsa Kristiina Juhontyttären Urjalan Ehvolta, jonne he myös häiden jälkeen asettuivat asumaan.
Rippikirjan syntymävuodet osuvat kohdalleen vain tyydyttävästi, mutta tässä niteessä on paljon summittaisia syntymävuosia. Merkillisen usein esimerkiksi miehellä ja vaimolla on sama syntymävuosi.
Kristiinan kohdalla näyttäisi olevan myös merkintä, että hän on tullut Punkalaitumelta. Se ei tätä ketjua katkaise. Saahan sitä tulla Pälkäneeltä Urjalaan Punkalaitumenkin kautta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 4&pnum=101

[eskopekka]

Hei! Sen varran tarkennusta tähän viestiketjuun, että aikoinaan Kulsiala oli oma hallintopitäjä, joka kuului yhyenä kylänä Pälkäneen kirkkopitäjään. Lähde: Pälkäneen pitäjähistoria. Lopputlostahan tämä ei muuta. Historian teoksesta löytyy myös Kukkolan Aspila isäntineen siv. 632. eskoekka