Digiarkiston keskustelufoorumi

Hei

Olen uusi jäsen, mutta olen jo onnekseni päässyt Spetsien tutkimisessa vuoteen 1791. Löysin Jyväskylästä vihittyjen luettelosta etsimäni Carl Spetsin, joka on vihitty 13.3.1791 Carin Ericsdottirin kanssa. Yritän tihrustaa, mitä sivulla lukee Carinin nimeä ennen, näyttäisi olevan jokin teksti joka toistuu useamman morsion kohdalla samalla sivulla, osaako joku auttaa?
En saa selvää, vaikka olenkin sekä farmaseutti että lääkäri

Terveisin Marja-Kaisa

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 415/29.htm

Hei
Mielestäni siinä lukee: ungkarl Carl Spets med pigan Carin.

Aija G

Olen Aijan kanssa samaa mieltä, pigan siinä lukee.

Samaa mieltä edellisten kanssa.
Tässä luullakseni pigan merkitsee pikemminkin siviilisäätyä, kuin ammattia, niin useassa se esiintyy. Vaihtoehtoina esiintyy tällä sivulla vain änkan ja vissiinkin kerran dejan.

Jaska

Jaskan kanssa samaa mieltä: piga ei merkitse sinänsä suoraan piikaa, vaan nuorta, hyvämaineisesta nuorta naista yleensä (esim. kotoota avioituva rusthollinkin tytär saattoi alueittain, ajoittain olla piga). Ainakin Uudellamaalla 1700- ja 1800-luvulla tämä oli yleinen "titteli".

Vrt. esim. nyky-tanska ja -norja pige, tyttö.

RR

RaunoR kirjoitti:
" ... kotoota avioituva ... "

Tämäpä kuulostaa hauskalta
Mikähän mahtaisi sitten olla tuon "kotoota" -sanan perusmuoto?
Ja missäpäin Suomea tällaista muotoa käytetään?

Murteista kiinnostuneena
/_ TerhiA _\

"Kotoota", eikö se muka ole "normaalisuomea"?

Leikki sikseen, käyttämäni sanan vaikutus lienee Vihdistä, jossa juureni (ja puhetapani) osaltaan ovat. Asutushistorian mukaan läntinen suomenkielinen Uusimaa, ml. Vihti asutettiin etupäässä Hämeesta sekä osittain Varsinais-Suomessa, ja tämä vaikuttaa kuulemma nykykielessäkin.

Pari muuta esimerkkiä vihtiläismurteesta:

Vein aikoinaan (1990?) silloisen Sitikkani merkkihuoltoon Vihtiin, jolloin vanhempi huoltomies käsin kirjoitti kuittiin "öljynsuaratin" (öljysuodatin). Tämä kuitti on vieläkin tallessa.

Noin 1975 pelattiin kaverini Ollin kanssa korttia parin vantaalaistytön kanssa, jotka alkoivat tirskumaan aina silloin tällöin mystisissä olosuhteissa. Kävi ilmi, että sanoimme luvun 8 (kahdeksan) hassusti, "kahreksan".

Sitten on niitä klassisiakin: "kyl mää sanoo vihtiläinen saunassakin"

Vihtiläismurteesta löytyy kirjojakin (kysy kirjasostasi).

Rauno

Niin sori,

lähtökohta on tietenkin "koti, kotoaan" vastakohtana "muualta".

Rauno

Huomenta, RaunoR -

ja juu, vitsinähän minä tietysti sitä perusmuotoa kyselin; ajattelin ihan vain noin puhtaasti kieliopillisesti, mikä perusmuotona voisi ollakaan.
Nykyäänhän näkee lehdissä kirjoitettavan, että joku menee "Thaimaaseen", eli sanan perusmuoto olisi silloin ihan jotakin muuta kuin se oikea.

"Kotoota" -muoto on itselleni tyystin vieras ja olen aina ihmetellyt, minkä alueen murteeseen se mahtaa kuulua. 1940-50 -luvuilla olen asunut Hämeenlinnassa ja siellä muistelisin sanotun, että mennään "kotio" (=kotiin).
Kadehdin syvästi heitä, joilla jokin murre on hallussa, kuten esim. noita eteläpohjalaisia! Äitini ja isäni olivat kumpikin eri alueilta Suomea ja muuttelimme, eikä kotona koskaan puhuttu mitään varsinaista murretta.

Ihan peruskiinnostuksen vuoksi siis tässä kyselin.
/_ TerhiA _\

Hienoa, kiitokset kaikille tulkinta-avusta!