Digiarkiston keskustelufoorumi

Hei, mistä löytyy Joensuun tietoja? Ei ainakaan Hiskissä ole edes Joensuun nimeä? Onko ne mahdollisesti jossain Ortodoksien arkistoissa? Samoin Pihtiputaan? T. Matti

Oletko kokeillut Pielisensuuta?

Hei!

Kansallisarkiston digitaaliarkistossa on Joensuuta. Jostain syystä suoraa linkkiä en saanut tähän laitettua, mutta täältä haulla "Joensuun seurakunta" :

digi.narc.fi

Pirkko Kettunen

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=43316.KA


Suora linkki, ole hyvä!

Vanhimmat tiedot taitavat olla Pielisjärvi-nimellä, kun Joensuu on vasta 1800-luvun puolivälissä perustettu. Tälläkin alueella rajat ovat muuttuneet ja etsiä naapuripitäjistäkin.

Tuo sana Pielisjärvi on lipsahdus, sillä kyseessä on Pielisensuu niminen kylä. Vanhimmasta Liperin rippikirjasta löytyy alkulehdiltä Joensuu. sen jälkeen Kontiolahden seurakunnan Pielisensuun kylästä löytyy joensuulaisia koskevat tiedot. Joensuu perustettiin 1848 ja vanhin rippikirja sekä lastenkirja ovat kaupunkialueelta Narcissa. Muilta osin Joensuun asukkaista saa 1800-luvun loppupuoliskolta paljon tietoa Kontiolahden Pielisensuun kylän kohdalta. Sittenpä perustettiin Pielisensuun pitäjä, joka on tavallaan Joensuun maalaiskunta. Pitäjän alueet ovat Joensuun ympärillä ja vuonna 1954 tapahtui pakkoliitos, jolloin Pielisensuu ja Joensuu yhdistettiin.

Pielisjärvi onkin Lieksa, sorry. Muistelin sukuni sokkeloita tarkistamatta.

Kiitos kaikille vastaustiedoista. Olen jo kahdesti kirjoittanut nämä kiitokse, mutta aina tulee jotain keskeytystä, mainoksia, jotka sotkevat lähettämisen. Onko ne sshy lähettämiä vai kuka tunkee väliin?

Joensuu näyttää melko niukalta tietojen pulesta sukututkijalle. Sain sukulaisilta onneksi tietoa, että pari pääsukuhaaraa on muuttanut Joensuuhun 1800-luvun lopulla Pihtiputaalta ja Leppävirralta ja niistähän löytyy kyllä tietoa.

Sain myös Halosen suvun Isäntä-taulun kopion, jossa vanhin isäntä Pekka Halonen on ollut tilan isäntänä 1558-1961 Leppävirran Saamaisten kylässä. Miten pääsee netissä näin pitkälle. Olen päässyt vain 1600-luvulle. Taulun on tehnyt Maatalouskeskusten Liitto ja Kuopion Läänin Maatalouskeskus 1987.

T. Matti

Vuonna 1987 laadittu taulu ei varmastikaan ole tehty nettitiedoin, mutta kyllähän nykyisin pääsee nettitiedoillakin aika pitkälle, etenkin talollisssuvuissa. Sensijaan kirkonkirjatiedoilla harvoin sukujohto selviää kovinkaan kauas. Siitä on vajaa kymmenen vuotta, kun nettiin alkoi tulla sukututkimustietoja ja nyt meillä alkaa olla jo sukupolvi, joka hämmästelee, että tutkimusta voi tehdä ilman nettiä.

Kyllä. Itse aloitin sukumme tutkimuksen 1965 Helsingin Kansallisarkistossa. Muistaakseni sitä kutsuttiin silloin Valtionarkistoksi siinä Suomen Pankin vieressä. Nyt ei enää jaksa raahautua paikan päälle vaan katsoo tietoja netistä, jos mahdollista.

T. Matti

Joo, niinhän tässä käy, että tulee spoilatuksi, silloin harvoin, kun lähtee arkistolle, tekee senkin kameran kanssa. Toisaalta, kun netti ryppyilee, helpottaa, kun muistelee, mitä olisi ennen pitänyt tehdä saman tiedon hankkimiseksi.

Maakirjojen laatiminen alkoi 1540-luvulla ja henkikirjojen laatiminen 1640-luvulla. Verotusluetteloita ne nuo molemmat ovat ja perhesuhteita niistä löytää vain hyvin harvoin. Isäntiä verotettiin ja sen vuoksi heidät mainittiin.

Halosten sukua koskevasta Suku Forumin viestiketjusta saa hyviä linkkejä ja vinkkejä, mistä vanhaa tietoa löytyy.
Linkki: http://suku.genealogia.fi/showthread.ph ... ietem%E4ki

Kiitos vaan tiedoista. Nämä minun tutkimani Haloset ovat asuneet Leppävirralla Saamaisten kylässä jo 1500-luvulla. T. Matti