Digiarkiston keskustelufoorumi

Hei,

Millä logiikalla ihmiset joutuivat tsaarin linnoitustöihin viime vuosituhannen alussa? Luin jostain, että siellä työkenteli tuhansia sotilaita, mutta vastasiko se senaikaista asepalvelusta?

Salla

En tiedä, oliko sama asia linnoitustyöt kuin sotapalvelus. Arvalla vedetyt joutuivat sotapalvelukseen numeron mukaisesti ja olivat vapauduttuaan melko kaukana kotoa tsaarinmaalla. Sisäsavolainen äitini isän veli löytyi 1800-luvun lopulla Pietarista. Tosin paikkakuntaan on voinut vaikuttaa yleinen kauppaliikenne, jossa Pietari näytteli keskeistä osaa. Kun katselee linnoitustöitä googlettamalla, Venäjän vallan aikaan niitä tekivät nimenomaan sotilaat.

Kyllä niitä tekivät sotilaat jo ruotsinaikana. Linnoitustyöt eivät vastanneet sotapalvelusta vaan olivat osa sitä. Kun pikkuvihan ja kustavinsodan välillä oli paljon rauhallisia aikoja, käytettin sotilaita mm. Suomenlinnan rakentamiseen ja ruttovartioon itärajalla. Linnoituksethan rakennettiin puolustustarkoituksiin, joten sotilaitten käyttäminen työvoimana noudatti samaa logiikkaa kuin vielä viimeisten sotien aikana puolustusrakenteiden pystyttäminen sotilaiden toimesta.

1900-luvun alussa kieltäytyminen oli yleistä, koska sillä vastustettiin Venäjän silloista venäläistämispolitiikkaa. Jäätiin yksinkertaisesti pois kutsunnoista. Muistelen aikaisempaa kysymystäsi.

Hei,

Kiitos vastauksistanne. Kuulisin tästä mielelläni lisää jos jollakulla on tietoa.

Salla

Ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitustöihin osallistuttiin varmaankin rahasta. Asevelvollisuutta Suomessa ei silloin ollut. Isoisästäni ja hänen veljestään + kolmesta muusta miehestä on oikein komea valokuva, joka on otettu tällaisen työmaan ohessa Lohjan Kirkniemessä. Kiertävä valokuvaajakin ilmeisesti tienasi leipää näillä työmailla.

Hei, oheinen Wikipedia-sivu kuvaa Suomen linnoitustöitä n. vuosina 1912-1917.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j ... dan_aikana

Mukana oli vähemmistönä (n.3000 / kaikkiaan 100 000:sta) myös kiinalaisia siirtotyöläisiä:
"Työläiset olivat ilmeisesti Mantšuriasta kotoisin olleita vankeja, joita kutsuttiin "punaparroiksi" eli hunghuuseiksi.

(lisää http://www.genealogia.fi/genos/70/70_26.htm)

Toisessa paikassa kysyit Helsingissä syntyneen karkurin asiaa. Kun 1750-luvulla ei ollut vankiloiksi tehtyjä vankiloita, rangaistus suoritettiin linnojen kellareissa tai senkaltaisissa. Etsiskelisin kyseistä henkilöä narc.fi puolelta, jossa on arkistoituna vankiloiden asioita. Helsingin tuon aikainen vankila olisi voinut olla Sveaborg siis Suomenlinna. Arvailee kaisa a n

Samu Nyströmin kirjassa 'Helsinki 1914-1918' kerrotaan myös linnoitustyöläisistä. Hänen mukaansa näitä Aasiasta tuotuja kavereita vain kutsuttiin kiinalaisiksi, kun ei muusta tiedetty. Suositeltava kirja, jos kiinnostaa 1. maailmansodan arki Helsingissä.

Kiitokset vinkeistänne ja linkeistänne!

Hei,

Hyvä Hesarin artikkeli:

http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+l%C ... 1017451190

Salla

Vaikka tietenkin suurin osa on kiinnostunut vain Etelä-Suomesta, haluan sanoa, että puolustusvalleja rakennettiin myös nykyisen Sisä-Suomen alueella. Koska rakentajina olivat venäläiset sotilaat, isäni, joka oli silloin pikkupoika oli uteliaana katselemassa vallien rakentamista
(https://www.google.fi/maps/place/Karttu ... 943101ab81)

Hirvijärven ja Ahvenisen välillä virtaavan joen Karttulan puoleiselle penkalle. Suvulla oli tienpitovelvollisuus paikan lähellä ainakin 1800-luvun alussa.