Virtain rippikirjoissa 1749-56 hän ja vaimonsa Walborg Axelsdotter ovat sivulla 34 Randalan talon sivulla. Sitten näyttää tulevan seinä vastaan, sillä seuraava rippikirja on vasta vuosilta 1775-87 ja historiakirjat alkavat vasta vuodesta 1760.
Pariskunta käy viimeksi ehtoollista nauttimassa Virroilla 26.10.1755. Lapsia ei ole havaittavissa rippikirjalla eikä lastenkirjoja mäy olevan.
Jotakin lukee tuon päivämäärän alla hieman oikealle alaviistoon, mutta mitä. voin vain arvailla. Virdois? Viborg? Sveaborg? (eli "Viapori", jonka rakennustyöt oli aloitettu vuonna 1748)
Virtojen rippikirjat väliltä 1757-74 siis puuttuvat? Tietääkö joku, että ne ovat tuhoutuneet tavalla tai toisella?
Mahdollistahan on, että Anders Fagerholm on ollut tavalla toisella käsityötaitoinen ja luultavasti lukutaitoinen, koska Längelmäen rippikirjassa 1734-37 (sshy kuva 29) hänen rivillään lukee "i skola". Ehkä hän on mennyt esimerkiksi työnjohtajaksi linnoitushommiin tai vaikkapa räätäliksi, joka on hänen lankonsa Axel Fingerroos'in
ammatti Längelmäen Pääskylässä?Andersia nuorempia Fagerholm-nimisiä ruotusotilaita on (Hiskista luntattuna) useampikin mm. Karkussa ja erityisen monta Luopioisissa, jossa Andersin vanhemmat ja isovanhemnat ovat syntyisin.
Mahollista on, että oli esim. vammautunut tai että oli mukana tuon Näsijärven vesistön koskien ja kanavien rakennus- ja kunnostustöissä tai uitoissa?