Sotilastorpista

[joukon66]

Heitän esille erään seikan, joka on tullut esille laajoissa sotilastutkimuksissani. Kukaan paikallishistorioitsija ei varmaankaan ole tullut ajatelleeksi sitä, että sotilastorpille on annettu aikoinaan nimi, joka on unohtunut varmaankin jo alkuvaiheessa. Näillä voi olla paikallisasioiden tutkimisessa hyötyä, koska ne usein kuvaavat ko. paikkaa. Esimerkkejä Pohjanmaalta voisin mainita esim. Kormula, Aitala, Kakkuri, Pyörö, Natkilahti, Pohiantyösmäki, Pasenoja, Irvakorva, Kuokitto, Nakomäki, Pirgituoluhtio, Mähiökoski, ...
Nämä saattavat valaista paikallisia asukkaita jollain tavoin, mutta edellyttää myös kielitietelijöiden näkökulmaa. Tiedot löytyvät ruotujakoluettelosta v. 1734. Pelkästään Pohjanmaalla on ollut n. 1200 sotilastorppaa, joten aika isosta ja laajasta asiasta on kyse. Pistäkää tietoa eteenpäin, jos tunnette paikallishistorioitsijoita.

[mkukkola]

Heippa,

voithan tarjota asiaa Ilpo Kojolalle, jolla on jo aika hyvä ruotumies tietolähde Pohjanmaalle.

Linkki: http://kotinetti.suomi.net/kojola/index.html

[kyllikki]

Olisiko jollakin tietoa seuraavasta?

Kemin komppanian sotilas nro 36, Lars Mattson Ekorn vihitty Kuusamossa

http://hiski.genealogia.fi/hiski/17k7p6

Lars on syntynyt Oulussa 28.9.1749 Matts Mattson Brunnille Ja Christina Mustalle, k. 14.4.1830 Kuusamo, asunut välillä Kuusamossa ja välillä Utajärvellä Sotkajärven sotilastorpassa. Vuodet näkyvät rippikirjoista.

http://hiski.genealogia.fi/hiski/17k7p6

http://hiski.genealogia.fi/hiski/17k7p6

Oulun maakunta-arkiston sotilasrullista löytyivät tiedot: syntynyt Oulussa, ikä, pituus, naimisissa ja sotilasnumero 37, sekä myönnetty eläke mahdollisesti jonkun sairauden perusteella . Luettelo taisi olla päivätty v. 1779.

Oulusta poismuutto löytyy vasta 1788-1789 Oulun rippikirjasta, josta näkyy myös aiempi sukunimi Brunni.

Kysynkin nyt, olisiko luettelossa voinut olla merkintä, milloin ryhtynyt sotilaaksi? Onko jollakin enemmän tietoa jostain muista Kemin komppanian luetteloista? Missä alkuperäiset säilytetään? Ruotsissako? Puutteellinen kielitaito estää Ruotsin luetteloiden tutkimisen.

Haukiputaalla, Öfverkiimingissä on syntynyt Matts Mattson Brunni (hiskin mukaan 1724). Mahtaako olla Larsin isä? Haukiputaalla eikä Ylikiimingissä ole rippikirjoja siltä vuodelta. Olen saanut tietoa, että ne voisivat löytyä Iin rippikirjoista, kunhan ne tulevat syksyn päälle nettiin.

Paljon kysymyksiä ja suurkiitokset jo etukäteen, jos joku Pohjois-Pohjanmaan tuntija jaksaa ja ehtii paneutua näihin.

Terveisin Kyllikki

[Sari H]

Hei

Nämä sotilastorpat kiinnostavat minua myöskin. Suvussani useita sotilaita.
Kotisivullani on ainakin listattu Oulujokilaakson sotilastorppien nimet
http://kotisivu.dnainternet.net/b001samiheim/ sieltä klikkaa Taloja ja linkki torppiin löytyy sieltä.
Lähteenä Oulujokilaakson historia. Matti Huure, Jouko Vahtola. s. 309- 346

Sari H

[KylliP]

Itseäni kiinnostaa Raahessa oleva Örnin sotilastorppa. Torppa on suojelukohde ja vanhin Raahessa oleva asuinrakennus.
Mistän saisin varmennuksen siihen, onko torpassa asunut Johan Digerörn v. 1798-1811 perheensä kanssa? Rippikirjojen mukaan Digerörnit asuivat korpraalin torpassa Savolahdessa.

[joukon66]

Onko tämä Johan Digerörn ollut Raahessa todella sotilas? Nimittäin Digerörn on Pyhäjoen komppanian sotilasnimi Pyhäjoelta ruodusta nro. 66. Jos ei, sillä ei todennäköisesti ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos Raahessa on todella Örnin sotilastorppa, en itse ainakaan löytänyt sitä omista papereistani. Pitäisi ottaa selville tarkat tiedot tästä sotilastorpasta, ruotunumero, sijainti, ruotuun kuuluvat talot. Jos se on Savolahdessa, se voi kuulua Everstiluutnantin komppaniaan.

Alavieskassa on ollut Örn-nimisiä sotilaita ruodussa nro. 57. Voi olla, että joku sen niminen sotilas on siirtynyt Raahen seudulle ennen Suomen sotaa. Mutta kuten sanottu, ensin pitää selvittää sotilastorpan tunnistetiedot, sitten asiaa voi lähtä tutkimaan tarkemmin mm. sotilasrullista, henkikirjoista, ym. Näin vaikeaa se on!