Digiarkiston keskustelufoorumi

Hei,
Korpilahden Hurttia-Niemelän taloa isännöineet Mikko Tuomaanpoika (1794-1847) ja hänen vaimonsa Maria Juhontytär (1799-1875) ovat iso-iso-isovanhempiani. Suur-Jämsän isäntäluetteloista näkyy kuinka Hurttia-Niemelästä on aikojen saatossa halottu esim Hurttia-Tuomola, H-Kaakko, -Iivari, -Ilomaa, -Vanhala, jne. Geni-ohjelmistossa muutamissa sukupuissa on merkitty Mikko Tuomaanpojalle vielä sukunimi Hurttia ja siitä jotenkin oletin, että Hurttia on sitten myöhemmin vakiintunut Hurttia-Niemelässä asuneiden henkilöitten sukunimeksi.
Soile Isotalon kirjassa "Oittilassa opittua, Wendla ja Kalle Tihtarin lapset maailmalla" on aivan maino esitys 1900-luvun Hurttioiden elämänkulusta, kun Cecilia Tihtari, s. 1869, menee naimisiin Vihtori Hurttian, s. 1866, kanssa ja kirjassa seuraa noin 18 sivua heidän jälkeläistensä vaiheista. Kun etsii mainittua Vihtori Hurttiaa rippikirjoista, hän löytyy Hurttia-Vanhalasta, ks.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...24590&pnum=105

Nyt kysyisin, että tuliko Hurttia sukunimi käyttöön vain Hurttia-Vanhalassa asuneelle suvun haaralle, kun sukunimet otettiin käyttöön? Entä mitä sukunimeä Hurttia-Niemelän taloa asuttanut suku alkoi käyttää? Tosin 1900-1909 rippikirjasta ilmenee, että Mikko Tuomaanpojan pojanpoika Vihtori Aatunpoika ei asukaan enää Hurtia-Niemelässä, vaan mainitaan Tissolan sivulla tilan vuokraajana (sama mainitaan jo edellisen vuosikymmennen rippikirjassa). Tissola, katso:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...24590&pnum=137

Mitähän sukunimeä Vihtori Aatunpoika alkoi käyttää? Samalta sivulta löytyy myös Erkki Einari, s. 11.5.1906, josta em. Soile Isotalon kirjassa kerrotaan sivulla 232, kun maanviljelijä Erkki Einari Tissola meni naimisiin Tihtarin suvun tyttären kanssa. Kuitenkin tuossa Tissolan rippikirjan sivulla Erkki Einari mainitaan Herman Samulinpoika Järvisen lapsena.
Mistä kannattaa alkaa tutkia mitä sukunimiä rippikirjoista tuttut dotterit ja sonit, tyttäret ja pojat alkoivat käyttää? Olen tutkinut Korpilahden osaa suvusta vasta noin puoli vuotta lähes nollasta aloittaen enkä tunne seudulta ketään.
Terv, Tapio

Samasta pitäjästä on kotoisin isoäitini, jolla tosin oli sukunimi, koska kuului säätyläisiin. Eri talojen kohdalla olen päässyt jäljille maamittaustoimiston kautta. Talojen numeroita voi katsoa netistä ja sitten lainhuudatukset näkyvät talon kohdalla. Jossain vaiheessa voi päästä kärryille, jos kuoleman jälkeen myös naineet lapset ovat jääneet omistamaan taloa.

Tuo sukunimikäytäntö tai sen puute muilla kuin säätyläisillä, on erityisesti länsi-suomalaisen selvittelyn riesana. Hyvä esimerkki käytännöstä on esiäitini ja hänen miehensä Korpilahdelta 1700 luvulta. Miespuolisella ei ollut sukunimeä, joten ovat ottaneet naispuolisella olleen sukunimen Masalin, siitä jatkuneen suvun käyttöön.