Kasvatus ja aika -nimisessä verkkolehdessä on tuoreimman numeron aiheena se, miten kansa oppi kirjoittamaan. Tein siihen artikkelin rantsilalaissyntyisistä Savalojan sisaruksista ja heidän kirjeistään v. 1876-1918. Liittenä sukutauluja, joissa nimiä Henelius, Henell, Wichman, Kindman, Paakki, Kangas, Savaloja, Niemelä, Heikkilä, Eliasson, Hellsten, Ekroth.
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=139
Lehdessä on myös Arja Rantasen laaja katsaus pitäjänkirjureista Pohjanmaalla.
terv. Hilkka
Kansan kirjoitustaito 1800-luvulla
Re: Kansan kirjoitustaito 1800-luvulla
Olen joskus miettinyt, että kirjoitustaito ei ehkä ollut niin harvinainen kuin esim. virallisten asiakirjojen puumerkeistä vosi päätellä. Siis ns. rahvaankaan keskuudessa. - Olisipa se ollut aika kynnys ottaa vanha mustekynä käteensä ja pelätä suttaavansa koko arvokkaan kauppakirjan, tai perukirjan, tai muuta. Mutta kirjeiden kirjoittajat varmaan olivat harvemmassa.
-
- Viestit: 2
- Liittynyt: 10.10.2008 09:45
Re: Kansan kirjoitustaito 1800-luvulla
On totta, että puumerkkiä käytettiin asiakirjoissa allekirjoituksena vielä pitkään sen jälkeen, kun kirjoitustaito oli jo opittu. Se koettiin ikään kuin varmemmaksi vakuudeksi. Näin ollen puumerkin käyttöä ei voi ilman muita todisteita pitää kirjoitustaidottomuuden merkkinä. - Muistaakseni historiantutkija Päiviö Tommila on kirjoittanut tästä aiheesta artikkelin.