Digiarkiston keskustelufoorumi

Mistä löydän kruununtilan vuoden 1803 perinnöksioston alkuperäiset asiakirjat. Olin päivän Kansallisarkistossa, mutta virkailijat eivät osanneet auttaa. Löytyi vuosien 1700-1775 konseptikortit mikrokorteilla, mutta ei 1700-luvun loppua eikä 1800-luvun ensimmäistä vuosikymmentä. Maakirjan 1905 mukaan isovanhempani ostivat 13.6.1803 Kangasalan pitäjän Luukkalan kylän Maunu-nimisen kruununtilan perinnöksi.

SVARista sain vastauksen, että då det gäller Finland fråga vänligen i finska riksarkivet.

Puusta katsoen näyttäisi siltä, että kun kyse on ajasta ennen autonomiaa, asiakirjojen pitäisi olla Ruotsissa, ainakin tämän Arkistojen Portin http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Se ... asiakirjat perusteella. Siinä sanotaan heti alussa, että

"Ruotsin vallan aikana kruununtilojen perinnöksiostojen vahvistamisesta eli perintökirjojen myöntämisestä vastasi kamarikollegio, joka toimi Tukholmassa. Suuri osa Suomea koskeneista perinnöksiostoasiakirjoista tuhoutui tulipalon yhteydessä 1802. Autonomian aikana perintökirjat myönsi Keisarillinen Suomen senaatti."

Kysyisin uudelleen Ruotsista. Jos 1802 oli tulipalo, jospa 1803 olisi tallessa... Vaikka en todella tiedä, oliko se tulipalo Suomessa vai Ruotsissa?
Tällaisen löysin, olisi Kammarkollegiet/Finska Cameralia ehkä oikea lokero https://sok.riksarkivet.se/?postid=Arki ... S08_Balder

Tuula K

Asiapaperit löytyivät lopulta Ruotsin kansallisarkistosta, mistä sain 14 sivua konsepteja eli Ruotsin ajan perinnöksiostopaperit löytyivät kolmannesta provinssikonttorista missä Suomen ja Baltian paperit, koodilla V, 6 A

Till Markku Uusitalo,
I bifogade PDF-filer följer kostnadsfritt de kopior du har beställt ur Kammarkollegiet, Tredje Provinskontoret, Finska och Baltiska handlingar, V, 6 A, Finska Handlingar, Huvudserie, volym 216 (juni 1803) skatteköpshandlingar för Johan Eriksson Maunula 14 juni 1803.
Med vänlig hälsning, Mats Hemström, 1:e Arkivarie/Slottsarkivarie, fil. dr, Riksarkivet, Sektionen för publik verksamhet
Box 12541, 102 29 Stockholm, Telefon: 010 4767316

Kiitos, Markku, tiedosta! Puolikas omasta kotitilastani on ostettu perinnöksi juurikin 1803. Perinnöksiostokirja on säilynyt kamarin piirongissa, vaikka sinetti siitä on jo murentunut, mutta muuta tietoa ei tilanpuolikkaasta ole, kun immissiokatselmuksetkin ovat käyttökiellossa homeisina. Joskus olen miettinyt, löytyisikö perinnöksiostopumaska Ruotsista, mutta ei ole tullut selvitettyä asiaa, kun kuulin, että 1800-luvun alun perinnöksiostot ovat palaneet. Kerropa lisää; mihin otit yhteyttä ja mitä tietoja tarvittiin aktin löytymiseksi? Saako kuvat sähköpostiin vai paperikopioina? KIITOS!

Juho Mattila Hämeenlinnan maakunta-arkistosta on perehtynyt mm näihin perinnöksiostoasioihin, ota häneen yhteyttä.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Mattila Juho. Nimike: Tutkija. Puhelinnumero: 029 533 7146.

Tukholmassa yhteyshenkilöni oli Mats Hemström, 1:e Arkivarie/Slottsarkivarie, fil. dr, Riksarkivet, Sektionen för publik verksamhet
Box 12541, 102 29 Stockholm, Telefon: 010 4767316, mutta yksinkertaisinta on lähettää Riksarkivetille sähköpostia suoraan osoitteeseen: riksarkivet@riksarkivet.se

Kiitos, Markku, näin tehdään!

Kysyisin tapahtuiko tilan perinöksiosto Eric Jakobin ja Anna Jakobin toimesta vai heidän poikansa Johan Ericin. Anna Jakobin äiti Lisa Jakobi on Koiviston Jakob
Mattssonin tytär,naimisissa Rassin pojan Jakob Henrikssonin kanssa.Pystyisin sijoittamaan tilan lunastuksen oikeille henkilöille omissa papereissani.

Hei

Perinnöksiosto Johan Eriksson Maunu

Kiitos Markku.

Hei

Perinnöksioston selvittäminen oli muistaakseni vaikea ja hankala asia. Asiaa hoidettiin aikanaan siis v 1803 niin paikallistasolla kuin myös sitten pääkonttorissa eli Tukholmassa.

Lopputuloksena oli kuitenkin, niin kuin yhdessä viestissä totean, 14 sivua asiakirjoja, joissa mainitaan virallisten liirumlaarum ohella useampien tilojen perinnöksiosto ja Maunun tilan kohdalla vain nimi ja kylä, jos oikein muistan. Tarkkoja tilaa eli kiinteistöä koskevia tietoja ei perinnöksiostoasiakirjoissa muistaakseni ollut.

Ne tarkat tiedot pitää hankkia muualta eli vaikka selvittämällä lainhuutoja. Käräjäpöytäkirjoihin kirjattiin yleensä aina niin edellisen omistajan saama lainhuuto kuin myös sen henkilön ja kaupan tiedot, joka uutta lainhuutoa hakee.

Eli neuvoni sinulle on, että etsi lainhuudoista tilaa koskevat tiedot. Peruínnöksiostoasiakijoista minä löysin vain tilan nimen ja kylän

Markku

Eli löytyykö niistä alkuperäisistä perinnöksiostoasiakirjoista mitään erityisen merkittävää eli kannattaako vaivautua niitä tilaamaan?

Olivatko ne todella ilmaisia?

Mitä tietoja Ruotsiin piti toimittaa, jotta asiakirjat löytyivät?

Jouko