Digiarkiston keskustelufoorumi

Isoisäni sukunimeä Hack on arveltu sotilasnimeksi. Toivon paremmin sukututkimuslähteisiin perehtyneiltä vinkkejä, mitä digilähteitä minun kannattaisi tutkiskella löytääkseni vahvistusta arveluille? Isoisäni ja hänen isänsä sekä isoisänsä löytyvät Temmeksen kirkonkirjoista.

vek kirjoitti:Isoisäni sukunimeä Hack on arveltu sotilasnimeksi. Toivon paremmin sukututkimuslähteisiin perehtyneiltä vinkkejä, mitä digilähteitä minun kannattaisi tutkiskella löytääkseni vahvistusta arveluille? Isoisäni ja hänen isänsä sekä isoisänsä löytyvät Temmeksen kirkonkirjoista.

"Digilähteet" ovat toissijaisia lähteitä. Niitten asemesta asia pitäisi tutkia alkuperäislähteistä, kirkonkirjoista ja sotilaslähteistä.

Katso kuitenkin
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/hack.html

No, tuota, kyllähän alkuperäislähteitä voi lukea yhtä hyvin ja usein paremminkin digitaalisista arkistoista kuin arkistojen rullakoneilta, harvoin saa paperisen alkuperäislähteen käsiinsä. Digiarkistossahan on aidot kopiot alkuperäislähteistä ilman kenenkään tulkintoja. Mutta alueen sotilasasiakirjoista voi tarkistaa, onko paikallisissa ruoduissa ollut tuohon aikaan (tai aikaisemmin) Hack-nimistä sotilasta. Hyvin sopisi sotilasnimeksi. Sotilasasiakirjoja löytyy SSHY:n digiarkistosta, tosin vain jäsensivuilta, mutta jäsenyys kannattaa hankkia, jos aiot harrastaa sukututkimusta. Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa ei tietääkseni ole Militariaa - vai onko jollakin parempaa tietoa?

EevaH kirjoitti:No, tuota, kyllähän alkuperäislähteitä voi lukea yhtä hyvin ja usein paremminkin digitaalisista arkistoista kuin arkistojen rullakoneilta, harvoin saa paperisen alkuperäislähteen käsiinsä. Digiarkistossahan on aidot kopiot alkuperäislähteistä ilman kenenkään tulkintoja.

Alkuperäislähteiden kopiot eivät ole alkuperäislähteitä, vaan niitten kopioita. Olet oikeassa siinä, että
esim. kirkonkirjoja ei pääse tutkimaan alkuperäisinä, mutta esim. kuntien tai kaupunkien arkistoja, tuomiokirjoja ja lääninhallitusten arkistoja pääse (mikäli niitä ei ole digitoitu ).

Ymmärsin vek'n tarkoittaneen "digilähteillä" Hiskiä tai Katihaa yms, jotka eivät ole alkuperäislähteitä tai niitten kopioita.

PS Digitoitu Suomen asutuksen yleisluettelo ei ole sekään alkuperäislähde.

Digitaalisissa arkistoissa on digitoituja asiakirjoja. Jos digitoitu asiakirja on alkuperäinen, on myös sen digitaalinen kopio alkuperäisasiakirja. Samoin on tutkijan itsensä digikameralla kuvaama tuomiokirjan sivu. Jos asiakirja on puhtaaksikirjoitettu tms. ihmisen tulkitsema kopio asiakirjasta, ei se muutu alkuperäislähteeksi digitoimalla. HisKi, SAY, ym. eivät ole alkuperäisasiakirjoja. Itse ymmärrän digilähteiden tarkoittavan digitoituja lähteitä, jotka voivat olla alkuperäisiä tai sitten ei.

Alkuperäinen kysyjä lienee tarkoittanut digilähteillä sellaisia lähteitä, joita voi käyttää kotoa käsin tietokoneella, ottamatta kantaa niiden alkuperäisyyteen. Miksi tulkitsit hänen tarkoittaneen ei-alkuperäisiä asiakirjoja?

Mutta tää nipottaminen ei palvele kysyjää - eli edelleen Militaria-aineistosta (alkuperäisestä) on suuri osa kuvattu SSHY:n digiarkistoon. Monilta alueilta on ruodutusluetteloista myös koosteita netissä, jopa hakutoiminnoin varustettuna, ja niitäkin kannattaa etsiskellä, toimivat hyvinä hakemistoina alkuperäislähteisiin. Lycka till!

Jatkan nipotusta . Mitä kauemmin olen harrastanut sukututkimusta, sitä tarkemmaksi olen tullut sen suhteen, mikä on alkuperäislähde ja mikä ei.

Digitaalisissa arkistoissa on digitoituja asiakirjoja. Jos digitoitu asiakirja on alkuperäinen, on myös sen digitaalinen kopio alkuperäisasiakirja. Samoin on tutkijan itsensä digikameralla kuvaama tuomiokirjan sivu.

Paperisesta alkuperäislähteestä otettu digitaalinen kopio ei ole alkuperäislähde vaan sen digitaalinen kopio. Asiaa ei muuta muuksi se, että emme pääse katsomaan alkuperäislähteitä, vaan ainoastaan niiden digitaalisia kopioita.

Digitoinnissa (ja muussakin kopioinnissa) häviää aina informaatiota. Tämä lienee selvää jokaiselle, joka on itse ottanut kameralla tai skannerilla digitaalisia kopioita alkuperäislähteistä. Toinen ongelma alkuperäis- tai muitten lähteitten digitaalisissa kopioissa on, että emme tiedä, miten paljon digitaalisia kopioita on muokattu kopioinnin jälkeen. Sillä kopioita pitää muokata, jos haluaa esim. että alkuperäisasiakirjan digitaalisen kopion värit näytöllä ovat samat kuin alkuperäisen paperisen asiakirjan värit.

(Paperin haalistuneisuudesta voi päätellä, milloin päiväämätön kirje tai asiakirja on kirjoitettu.)

No juu, tuollaiset ongelmat tulevat esiin vasta, kun sukututkimus siirtyy nimien keräämisestä henkilöhistorian tutkimiseen.

Suuret kiitokset EevaH & Kimpula. Sain teiltä molemmilta hyvää infoa, jota voin hyödyntää jatkossa.