Kirkkonummen Träskbyn isäntäpariskunta ensimmäisessä rippikirjassa eli alkaen 1739 on Torstan Torstansson ja Christina Carnström, fader Torstan Lang h Martha Arfvidsdotter. 1735 syntynyt Eric. Pariskunnalla vanhempi tytär, 1732 syntynyt Greta. Ericin kasteessa todistajana Torstan Lang jolla patronyymi Ericsson. Torstan Lang ammatti "gamla skräddare".
Oletin alkuun kyseessä olevan tilan omistanut suku. Christinan sukunimi oli hieman epäselvä, mutta löysin lopulta Nummen kappeliseurakunnasta Gretan syntymämerkinnän ja Sierlan Backasta Torstan sukunimellä Lang & Stina Carnström, ripillä käynnit 1732–34 ja muutto Kirkkonummelle. Oletan Träskbyhyn jossa Eric syntyi seuraavana vuonna.
Maakirjassa 1735 Kirkkonummen Träskbyn omistaja Torstan Lang. Edellinen omistaja välskäri Lars Green, sitä ennen luutnantti.
Carnström vaikuttaa harvinaiselta sukunimeltä. Christinan syntymämerkintä löytyi Nummen kirjoista 1708, paikkana Mommala, vanhemmat häradsskirftare Anders Carnström ja Lisbetta Miltopaea. Nummen kirjat Mommala, Sierla Backa. Anders kuoli 1710, Mommalan kirjassa merkitty paikka josta en saa selvää tai en ymmärrä ("farholm"?), Sierlan kirjassa annettu tarkka päiväys "21 Nov 1710".
Lisebetta (Madame Elisabet Miltopaea) ja Christina (Stina Carnström) Sierla Backan seuraavassa kirjassa. Elisabet kuolee 1713. Stina muuttaa Kiikalaan, nelivuotiaana.
Anders ja Elisabet avioituivat Lohjalla 1707 (ihan ylin rivi kirjan vasemmalla sivulla, erottuu kun hieman säätää kuvaa). Anders Carnström löytyy
kirjasta Walta, Matti. Virkamiehiä 1600-luvulla: Suomen hallintovirkamiehet 1634–1714, sivulta 59–60: kihlakunnankirjuri, Raaseporin itäinen kihlakunta, 1706–1711. Puoliso Elisabet MIltopaea, jonka vanhemmat raatimies Turussa Johan Miltopaeus ja Margareta Munster, omisti ratsutilan Lohja Sierla.
Henkikirjassa 1713 Sierla Backa omistajana vaimo Lisbetta. Maakirjoissa 1710–1712 Anders Carnström, joka ilmeisesti osti tilan joko Carl Danbomin perikunnalta tai fru Anna Nasokenilta tai kummaltakin. 1713–1721 isoviha, ei oikein mitään kirjallista lähdettä. Tämän jälkeen 1722 maakirjassa omistaja taas Carl Danbom.
Christina oli siis ainoa lapsi ja oletettavasti peri tilan joka kuitenkin myytiin kun lapsi asui muualla.
Elisabet Miltopaea mahdollisesti siis Maria Miltopaean (Arvid Lietzenin puoliso) sisko. Maria asui miehensä kanssa Nummen Järvenpäässä isovihaan asti, osti (?) Simolan tilan Kiikalasta 1722. Christina kuitenkin muutti Kiikalaan jo 1713 äitinsä kuoltua, joten siellä oletettavasti oli muuta sukua. Kiikalan rippikirjat alkavat vasta 1750, enkä pikaisesti läänintileistä / maakirjoista / henkikirjoista löytänyt Christinaa.
Kiikalassa 1731 avioitui Stina Carnström, mutta en saa selvää puolisosta (rakuuna?) enkä paikoista. Oletan tarkoittavan Christina Andersdotter Carnströmiä, sillä en vieläkään ole löytänyt muita Carnströmejä. Ja Christina muutti Kiikalaan ennen isovihaa, kenties siis asui siellä nuoruutensa (pl. missä ikinä suku oli isonvihan aikana).
1732 Christina on aviossa Torstan Torstansson Langin kanssa Nummella, asuu Sierlan Backan talossa, ja elokuussa syntyy tytär. Avioliiton ajankohta suhteessa tyttären syntymään looginen.
—
Nyt varsinaisiin kysymyksiin
Christinan aika Kiikalassa. Onko mitään keinoa selvittää? Oletan äidin suku, mutta en tiedä.
Torstan Torstansson Langi ja isänsä Torstan Ericsson Langi. Nummen kappelin alueella olisi Langin talo, Sierlasta löytyy n. 1730 vanha rakuuna Anders Lang, mutta en ole löytänyt mitään enempää. Jos Christinan avioliittomerkintä ei Torstan Torstansson Lang, niin vielä vähemmän tietoa.
Christinan paluu Sierlan Backaan puolisonsa kanssa. Jos talo oli isän ostama ja oli myyty, mitään suoria siteitä ei olisi. Kenties jotain kuitenkin?
Kirkkonummen Träskbyn tila on kenties ostettu Sierlan Backan myymisestä saaduilla rahoilla. Vaan kun Sierlan Backa on 1722 alkaen maakirjoissa taas Carl Danbomin… Lainhuuto olisi oletettavasti Raaseporin itäisen kihlakunnan ilmoitusasioissa? Selasin, en löytänyt, enkä ole varma oliko siellä oikeasti lainhuutoja. Jotkin kohdat vaikuttivat lainhuudoilta. Ruotsin taitoni ei riitä tähän. En myöskään ole varma miten isonvihan aika vaikuttaa. Olisiko tila voitu myydä sen aikana, ja jos niin missä se olisi edes lainhuudatettu?
Johan Miltopaeus oli Turun raatimies ja ilmeisesti asui Turussa 1676 jolloin Elisabet kenties syntyi. Elisabetin äiti tällöin Elisabet Lorentsdotter Gerdt eikä Margareta Munster (Virkamiehet-kirja), Munster oli Johanin toinen puoliso Elisabetin kuoltua 1679.
Jos Marian isän isä Siegfried Larsson kotoisin Sammatista, sukusiteitä Nummen suunnalla varmasti on.
Anders Carnström. Kirjuri voi olla kotoisin Ruotsistakin (tai siis lahden länsipuolelta, Ruotsiahan sitä Turussa oltiin 1700-luvulla). Virkamies. Kenties tapasi Elisabetin Turussa ja avioituivat Andersin saatua viran jonka myötä asettui Lohjalle. Mitä (tulevasta?) virkamiehestä (oletetulta) Turussa asumisen ajalta (jossain 1700–1707 aikana) voisi olla selvitettävissä?
Jos Maria Miltopeaus ja Arvid Zachariasson Lietzen olivat Lohjan Järvenpään Hurun tilalla jo 1700-luvun alussa, olisiko Elisabet voinut tavata Andersin Lohjalla Turun sijaan?
Lohjalla on Karnainen. Carnström?
Jos Elisabet syntynyt 1676 (ja Anders puolisoista vanhempi), avioliitto 1707 on 31 vuoden iässä. Ei aivan nuori. Mutta ei viitteitä leskeen, joten ensimmäinen avioliitto? Säätyläisille myöhempi avioitumisikä tavanomainen? Tiedän lähinnä talonpojista, talollisista ja työväestä…
Jaska
