Digiarkiston keskustelufoorumi

Torpparinpoika Johan(nes) Johansson oli työssä Kauttuan brukissa kuskina ja siellä hänelle on rippikirjaan merkitty sukunimi Sarin. Tätä ei ole myöhemmin vihittyjen luettelossa, mutta Johan ottaa sen myöhemmin perheensä sukunimeksi.
Euran Sorkkisten Katilan Männistön torpasta Kiukaisiin 1819 :https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 28&pnum=82
Vuodesta 1824 Kauttuan tehtaalla kuskina ja saa (ottaa?) nimen Sarin: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 8&pnum=158
Vuonna 1827 takaisin Männistön torppaan:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 29&pnum=85
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=208
Muuuttaa vävyksi suutariRoligin torppaan Paneliaan ja hänen perheensä nimeksi tuell Sarin
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 9&pnum=241

Oliko ruotsinkielisten johtamassa tehtaassa normaalikäytäntö antaa ainkin joissain tehtävissä toimiville sukunimi? Olikohan nimeämisissä joku linja? Vai onko käynyt niin, että jotain on minulta jäänyt huomaamatta lukiessani Euran ja kiukaisten seurakunnan tietoja?

Saattoi olla ihan käytännön juttu tuo sukunimi; mietipä montako Johan Johanssonia siellä saattoi olla?

Niinpä. Mutta sama tilanne oli muuallakin, mutta yleensä sukunimet ehkä kumminkin yleistyivät myöhemmin.

Jos katsoo minkä tahansa ruukin rippikirjoja (1700-1800-luvuilta), niin ei niissä juuri sukunimettömiä henkilöitä näy. Ammattien harjoittajilla, mutta myös palvelusväellä näkyy lähes poikkeuksetta sukunimi.

Tämä käsitys minullakin oli. Metodi, jolla nimi määräytyi kiinnostaisi, mutta siitä ei taida olla selvityksiä sen paremmin kuin sotilasnimienkään määräytymisparusteista. Sotilasnimet näyttävät usein siirtyvän seuraavallee ruotuun määrätylle. Kiitos vastauksista.