Kasteesta
Kasteesta
Pohdin vanhojen kastettujen luetteloiden päivämääriä: lapsi on kastettu usein jo päivä pari syntymän jälkeen. Nykymuotoinen toimitus missä vauva on kastetoimituksessa paikalla tuskin oli maaseudulla pitkien hankalien kulkuyhteyksien vuoksi mahdollista. Mitä kaste 1700-luvulla oikein toimituksena 1700-luvulla tarkoitti?
Re: Kasteesta
" Pohjolan kylmät ja pitkät talvet vaikuttivat kasteiden siirtymiseen toimitettaviksi kodeissa. Agricola ja vuoden 1686 kirkkolaki pitivät vielä kirkkoa sopivimpana kastepaikkana, vaikka kasteita toimitettiin jo tuolloin kotona. 1900-luvun alussa kirkoissa ei enää välttämättä ollut lainkaan kastemaljaa ja jos oli, sitä käytettiin harvoin. Jos kastetta ei toimitettu lapsen kotona, se pidettiin pappilassa tai sakastissa. Tästä puolestaan oli seurauksena, että kummit eivät aina olleet paikalla ja toinen vanhemmistakin saattoi puuttua kastetoimituksesta. "
Jne.
https://evl.fi/documents/1327140/453867 ... 9544529784
Jne.
https://evl.fi/documents/1327140/453867 ... 9544529784
Re: Kasteesta
Maaseutua on monenlaista ja kastekulttuurissakin on eroja. Jos nyt valitsen pari esimerkkiä, Hauholla oli tyypillistä kastaa lapsi 1-3 päivää syntymän jälkeen. Etäisyydet kirkolle olivat useimmilla seurakuntalaisilla lyhyet. Toisaalla esim Kontiolahdella ja Kiihtelysvaarassa kirkonkyläläisetkin kastettiin usein vasta 1-2 viikkoa syntymän jälkeen, saati sitten kauempana asuvat, jotka varmaan vietiin kasteelle sitten kun oli muutakin asiaa kylille (1-2 kk ei ole mitään harvinaisuuksia).
Re: Kasteesta
Äiti ei voinut osallistua kastetilaisuuteen ainakaan kirkossa, koska hänet kirkotettiin vasta noin 7-8 viikon kuluttua synnytyksestä. Luultavasti kaste oli joka tapauksessa niin pyhä toimitus, ettei kirkottamaton voinut siihen osallistua. Toisaalta hätäkasteen saattoi antaa kuka tahansa seurakunnan jäsen (muitahan ei ollutkaan).