Digiarkiston keskustelufoorumi

dito, ibidem, ut supra ovat kuten edellä jne

Isojakotoimituksen lohkoluettelossa vuodelta 1782 törmäsin luettelonimissä ditojen ja ibidemien lisäksi nimitykseen umbaita.

Jostakin muistini sopukoista nousee mielikuva, että "kuten yllä"-ilmauksessa on myös käytetty sanaa - umbaita. Voihan umbaita olla peltolohkon erisnimi, mutta sopii ylen huonosti suomenkielisten lohkonimien joukkoon.

Josko jollakin olisi jotain varmaa tietoa "unbaita".sta

Ruotsin kielestä en mitään tiedä, mutta kyseessä on ilmeisesti länsisuomalaisesti äännetty ja ruotsinkielisen kirjurin muistiinmerkitsemä muoto suomenkielen sanasta umpiaita, joka tarkoittanee aidattua peltotilkkua. Ilmeisesti tämän sanan edessä on joku tarkentava pellon nimi, esim. Muorin umpiaita.

t. Jussi Tolvi

jtolvi kirjoitti:Ruotsin kielestä en mitään tiedä, mutta kyseessä on ilmeisesti länsisuomalaisesti äännetty ja ruotsinkielisen kirjurin muistiinmerkitsemä muoto suomenkielen sanasta umpiaita, joka tarkoittanee aidattua peltotilkkua. Ilmeisesti tämän sanan edessä on joku tarkentava pellon nimi, esim. Muorin umpiaita.

t. Jussi Tolvi

Uskoakseni olet oikeassa. "Muari umpait".

Umpiaita saattaisi olla myöskin umpipihan aita. Umpipihahan muodostui/muodostuu siten, että rakennusten sisään jäi sisäpiha, umpipiha (umppiha) ja rakennusten väliin tarvittiin myös jonkin verran aitaa, umpiaitaa (umpait).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Umpipiha

Hieno ja hyvin säilynyt/säilytetty umpipiha muun muassa Laitilassa Kauppilan umpipiha http://www.laitila.fi/index.php?id=170
ja http://www.museoraitti.fi/index.asp?yv=2&av=195&kieli=

Kiitokset kommenteista. Toden totta, umpiaita se on, mutta väärässä paikassa.

Maakirjakartassa vuodelta 1697 on kylävainiolla merkitty yhden aidatun niittylohkon nimeksi úmbaitu. Kartassa nimi on merkitty lohkon eteläreunaan. Sadan vuoden kuluttua isojaon suorittanut maanmittari on näköään siirtänyt umbaita -nimen ko. aidatun niittylohkon eteläpuolella olevalle peltolohkolle. Umbaita -nimitys esiintyy tällä peltolohkolla vielä 1831 maakirjatalon halkomisasiakirjoissa.

Joka tapauksessa, koska maanmittarit ovat peltolohkoa umbaidaksi kutsuneet, niin olkoot pellon nimi aikakirjoissa Umpiaita.

kiitokset mielenkiinnosta

Meidänkin isojakoasiakirjoissa esiintyy sana "Lähtenumpiaita" ja olen jostakin lukenut umpiaidan tarkoittavan jotakin aidattua peltoa, käsittääkseni talon lähistöllä.
Täkäläisen murteen mukaan umpiaita on tosiaan "umpait". Ja suomalainen p-äännehän voidaan aivan yhtä perustellusti kirjoittaa joko b tai p. Nortamohan kirjoitti B, kieli-ihmiset ilmeisesti kirjoittaisivat sen omalla tavallaan.
"Liplak o nät lak, mut kyl hatlak ain liplaki voitta", kuuluu sanonta. Ja tätini sanoi heinäpellolla: "Lok o sit nät lint".
Paljonpa selittyy nimistöä ja muuta käytetyllä kieliasulla ja sen kirjaamisella.