!700-luvun sotaväestä?

[Kaisa Nurhonen]

Kun en ole historiaa sen kummemmin lukenut, pähkäilen seuraavaa. Löysin Påhl Nurhosen Puumalan komppanian ruodusta 93 vuoden 1739 rullasta. Ruotu oli vaihtanut hänet vuonna 1741. Kun Nurhosia ei tuohon aikaan ollut Puumalan puolella, olisiko Mikkelin mies voinut pestatua toisen pitäjän ruotuun ? Vai olisiko Påhl soudellut järven yli Väätämönsalmelle Hurissaloon, josta eräälle Påhlille löytyi puoliso ja asuivat rippikirjan mukaan Väätämöisessä 1736-1750. Väätämöisestä nainut Påhl oli syntynyt vuonna 1716. Sotilasrullassa ei ollut syntymäaikaa. Tuohon aikaan sota oli taas ohi, Påhl siirtyi kotipaikalleen Mikkelin Nurholan kylälle. Rippikirjoissa näkyy Hurissalokin olevan Mikkeliä. Puumala oli perustettu jo 1600-luvulla. Påhlia vihittäessä pitäjiä ei eroteltu kuten jonkun toisen parin kohdalla Hurissalo laskettiin Puumalaan.

[EevaH]

Kyllä Puumalan komppanian rekrytointialue oli Puumalan pitäjää laajempi. Kun komppaniat olivat tasakokoisia toisin kuin pitäjät, eivät rekrytointialueet seuranneet pitäjänrajoja. Mm. oma esi-isäni oli Mikkelin Vehmaskylän isäntien ruotumiehenä Puumalan komppaniassa. Kun hän oli alkuaan pieksämäkeläinen ja perhe asui Haukivuorella, joutui tutkimuksessa käymään läpi monen pitäjän kirjoja.

Rekrytointialueet löytyvät varmaan pitäjänhistorioista, mutta yleensä naapuripitäjän ruotutalot sijaitsevat tämän pitäjän puoleisella laidalla, eli maantieteellisesti ruotutalot pyrkivät muodostamaan yhtenäisen kokonaisuuden. Myös komppanioitten sisällä toisen pitäjän ruotusotilaat olivat peräkkäisillä numeroilla.

[Kaisa Nurhonen]

Kiitos Eeva. Samaa sukua, jostain aatamista asti. Löysin sinun keskustelusi Kaipaisten suvusta. Minun isänpuolen sotilaani on Pekka ja hänen poikansa Pekka Kaipiainen siis kolmella i:llä. Kaipiaisten sukua tutkinut jo edesmennyt Kaipiainen, joka kaiveli Ruotsia myöten esi-isiämme, sanoo, että Pieksämäen seudun historiassa (Lappalainen) mainittu Kaipiainen Pekka Hannunpoika ei ole "meidän Pekan" esi-isiä. Suonenjoen-Rautalammin-Karttulan jälkeläisille on vakiintunut kolmen i:n sukunimi. Onkohan joku tutkinut tuota i:tä. Sen olemassaolo ja poisjättö näyttää vaihtelevan eri nimissä. Nurhoin nimestä tuli yksinkertaisesti Nurhonen.

Vielä kaipaisin vinkkiä, mistä kartasta löytyvät sotilastorppien paikat Pieksämäen seudulta.

[taltta]

Kartoista puheenollen, tälläinen uusi kirja on ilmestynyt.
http://www.atlasart.fi/verkkokauppa/kir ... -kartasto/

Huom, että arvostelun perusteella ymmärtäisin, että ihan koko Savoa kirjassa ei kuitenkaan ole mukana (vaikka täydennyksiä on tehty). Alkuperäinen Sprengtportenin laadituttama kartta oli tuon mukaan sekin rajoittunut vain osaan Etelä-Savoa. Pystyisikö joku tarkistamaan, onko Pieksämäen seutu tuossa mukana?

[Kaisa Nurhonen]

Kiitos karttavinkistä. Ikävöiden katselimme kirjan kannen kuvaa Puumalan salmesta. Varmaan ainakin Ristiina on kartassa manittu, kun Sprengtporten asui siellä ennen loikkaamistaan Venäjän riveihin ja taisteli sitten entisiä kavareitaan vastaan ja haavoittui, josta sanonta "omat koirat purivat". Jospa vihdoinkin löytyisi vanha kuva Nurholankin kylältä.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... -suomi.jpg Tässä Pieksämäen tiluskartassa on Tikkalanmäen vieressä Kaipiain. Kun suvun ensimmäinen Pekka löytyy Wehmaisten alustalaisena, tässä on punaisia pilkkuja, jotka lienevät kartanon torppia...eller?

[taltta]

Olikohan karttalinkki oikein? Avautuva kuva ei taida olla tiluskartta. Toinen samantapainen kartta on tämän linkin takana:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... -lukua.jpg

Tämä on Kuopion läänin kartta 1700-luvulta. Mutta tässäkään ei päästä lähellekään mm. Etelä-Suomen **Kuninkaan Kartaston tarkkuustasoa (mahdollisen Isojakokartan tarkkuutta), josta sen alueen sotilastorppia kyllä löytyy. Tiluskartan linkki oli?

[Kaisa Nurhonen]

Olen erittäin ihastunut viimeisimpään karttavinkkiin. Kiitos. Tästä kartasta havaitaan, miten melkein kaikki olemme sukulaisia jossain vaiheessa. Isäni ja äitini isien suvut napottavat ihan lähekkäisillä kylillä. Niin ja sain tilatuksi kirjastosta Sprengtportenin Savon kartaston, vaikka kirjastosta puhelimeen vastannut ei Sprengtportenia tuntenutkaan. Olisiko tuntenut Klinsgporin tai Ristiinassa syntyneen Sandelsin.

[Kaisa Nurhonen]

Lämmin kiitos Taltalle Sprengtportenin Savon kartasto vinkistä. Siitä löytyy karttoja aina tänne Iisalmeen asti. Erittäin ihastunut olen kartan talviteihin ja vesireitteihin. Ihmetellä pittää, miten pienillä kulkuveneillä merkityistä salmista on menty. Torppia, kenties sotilaallisein perustein on merkitty eri puolille, varmaankaan ei kaikkia. Minulla nuo "oikeat" kartannimet ovat hakusessa. Kestää aikansa, ennenkuin opin, mitä mikin nimitys tarkoittaa, kahveri tuntuu juuri tällä hetkellä olevan niin täysi, että uutta sanastoa ei mene perille.