Digiarkiston keskustelufoorumi

Minulla on sota-arkiston "isoisäpaketti". Olen lukenut Ylikankaan tie Tampereelle, mutta se on niin pohjalaislähteinen, että savolaiset mainitaan vain yhdessä sivulausessa: lähtivät Viipuriin. Nöyräksi veti kirjan sisältö. Olen myös lukenut Vainion Saksalaiset Suomen sisällisodassa. Googlettamalla olen saanut joitakin piäliköitä, mutta mikään ei täsmää isoisäpaketin tietoihin sotilasyksiköistä, joista mieheni on tehnyt minulle luettelon, jotta ymmärtäisin. Ne taistelupaikat, joissa isäni oli mukana eivät avaudu tai hakemalla löytyy vain nykytietoja tai tietoja 2. maailmansodan ajoista. Olen selaillut myös arkisto.fi:n tiedostoja. Minulla ei ole mahdollista käydä katselemassa asioita sota-arkistossa. Pelkistä luetteloista kaipaan niiden jääkäreiden luetteloja, jotka kaatuivat Tampereella. Isä suri viimeisinä vuosinaan on piälikköjääkärinsä kaatumista. Kuopio, Lusi, Heinola,Tampere ja Viipuri ovat isoisäpaketissa mainittuja. Voisiko joku neuvoa kirjallisuutta tai jonkin muun lähteen. Vihjeistä kiitollisena kaisa a n.

Hei!

Matti Lauerman teoksessa Jääkäripataljoona 27 (1966, Otava) jääkäriluettelon ohella myös listan eri sodissa kaatuineista jääkäreistä. Listaan on nimen ja sotilasarvon ohella merkitty kaatumisen, kuolettavan haavoittumisen tai katoamisen aika ja paikka, sikäli kun ne ovat olleet tekijän tiedossa. Jääkärien henkilötietoja on löydettävissä myös Suomen jääkärien elämäkerrastot -teoksen eri laitoksista - myös Matti Lackmanin teoksesta Suomen vai Saksan puolesta (2000, Otava) löytyy mielenkiintoista tuoreempaa tutkimustietoa jääkäreistä. Sodan taistelupaikkoihin puolestaan katsauksen saa Juhana Aunesluoman ja Martti Häikiön toimittamasta teoksesta Suomen vapaussota 1918: kartasto ja tutkimusopas (1996, WSOY).

Yst. terveisin,
Kaisa S.

Paljon kiitoksia!

Hei,

Tutustumisen arvoinen teos on myös Sisällissodan pikkujättiläinen vuodelta 2009.

Terveisin,
Hanna

Kiitokset vinkeistä. Yritän edelleen perätä sitä jääkäriä, jonka kaatuminen vielä elämän loppuvuosilla syvästi järkytti isääni. Sen vuoksi kysynkin Kohoselta, oliko Messukylässä 23.3.1918 kaatunut Armas Kohonen sukua? Missä yksikössä hän palveli, siis jos on sukua. On armeijan käymättömän melko hankalaa selvitellä, kun ilmeisen samasta asiata puhutaan välillä rykmentistä, pataljoonasta, eskadroonasta tai prikaatista ja väliin piäliköiden nimillä ja kun ne vaihtuvat välillä ja jotkut kaatuvat. Kohosta perään sen vuoksi, että sukunimi viittaa Itä-Suomeen.

hei!

Poimin Suomen jääkärien elämäkerrastosta (v. 1938) seuraavat tiedot Armas Kalervo Kohosesta:
* (s. 1.9.1891 Helsinki), vanhemmat johtaja, kouluneuvos Aapo Kohonen ja Selma Johanna Faasch
* määrättiin opettajaksi Vöyrin sotakouluun ja toimi Vöyrin koulun 6. komppanian päällikkönä

Yst. terveisin,
Kaisa S.

Tämä Kohonen ei taida olla samaa haaraa tai sitten en ole löytänyt vielä ihmisiä. Kiitos! Tämä jääkärien elämäkerrasto on kirja, joka olisi pitänyt lukea ensin. Olen mielestäni löytänyt oikean henkilön, kunhan saan selvitetyksi, että Savon 3. rykmentti kulki juuri sitä reittiä. Jääkärien elämänkerrastossa (!) löytyi selvästi myös joukkojen nimitykset oikeassa suuruusjärjestyksessä. Jos joku pähkäilee, niin Vihman mukana kulkivat Kuopiossa kootut joukot, joihin isäni kuului. Epäilen, että etsimäni jääkäri kaatui Hillosensalmella, mikäli 3. rykmentti kulki sitä kautta. Vielä ei ole selvinnyt lähdettä, jossa kuvattaisiin savolaisten joukkojen liikkeitä sisällissodan aikana. Google hakee aina jääkäri Savolaisen, joka oli syntynyt Karttulassa.

Kysyn vielä, johtuuko nykyinen häkkyröiden rakentaminen, jota kuntauudistukseksi kutsutaan, enemmän tsaarinajan perinteisestä hallintomallista vai sotaväen ylihäkkyröityneestä organisaatiosta? Mikä perinne takana eli millainen Suomi aloitti kasvaa itsenäiseksi valtioksi?

Luin Jukka I. Mattilan Mannerheimin valkoisen armeijan sotilaspuvut. Hyvä kirja, ei tullut savolaisista taaskaan muuta kuin hippu. Sekin kainuulaisten herjaus, kun olisi pitänyt ottaa savolaisten hihanauha käyttöön. "Salonen ilmoitti sangen pontevasti tämän komppanianpäällikölle ja vakuuttaakseen tosissaan puhuvansa tukki nauhat selkäreppuunsa, sanoen jakavansa niitä jalkaräteiski pojille." Eikä muuten olisi mainittu, mutta kun Urho soti kainuulaisten porukoissa.

Toivoisin, että joku ryhtyisi kokoamaan tietoja Savon rykmentistä sisällissodassa. Romaanin kirjoituksessahan ollaan jo siirrytty käsittelemään tätä sotaa, johon minun kouluaikanani historia loppui.

Tämä Armas Kohonen on isoisäni veli. Isälinja menee Juvan Hottilaan ja pysähtyy toistaiseksi
isonvihan aikaan.

Armaksen isän äiti on
Eeva Stiina Heikintytär Nurhonen s.28.01.1840 Puumalassa ja
hänestä löytyy valokuva.

Kiitos, kuva on tullut perille ja liitän sen Nurhosten sukututkimukseen ja jääkäri Kohosenkin kuolinpaikka on muuttunut suvun antamien tietojen perusteella.