Digiarkiston keskustelufoorumi

Olen jollekulle antanut ohjeen odottaa, kunnes Haukivuoren kirjat on digitoitu. Seikkailin Pieksämäen kirjoissa ja kas kummaa, siellähän ne ovat haukivuorelaiset. Hiskissä puolestaan löytyvät Pieksämäen asukkaat, kun näppää Suonenjoki ja sen naapurikunnaksi löytyy Pieksämäki. Sitä en ole saanut selville, ovatko pieksämäkiset mukana, kun näppää koko läänin.

Mistähän ajankohdasta on puhe? Haukivuori ja Suonenjoki erotettiin Pieksämäen emäseurakunnasta kappeleiksi vuonna 1783, eli vasta siitä lähtien niillä on omat kirjat. Valitettavasti kaikkia Haukivuoren kirjoja - edes rippi- tai lastenkirjoja - ei silti löydy kotikoneella koko 1800-luvun ajalta, koska KA:n digitoidut julkiset kirjat päättyvät ennenkuin SSHY:n jäsenpuolen kirjat alkavat.

Etsiskelin varmaan lastenkirjoista, joita on Pieksämäen kirjoissa vielä kyseisen ajankohdan jälkeen. Pikahakuna hangasniemen, Kantala2, Nykälä 2 ja 3 sekä Niskamäen osalta. siis vuoden 1816 jäkeen.

Joo, nää on vähän ongelmallisia alueita, koska isojaossa sekä Kantalan että Nykälän kylät jaettiin Haukivuoren ja Pieksämäen kesken. Kantalan kahdesta talosta toinen jäi Haukivuoreen, toinen siirrettiin Pieksämäkeen, en ikinä muista kumpi. Näistä tiloista syntyi muistaakseni kahdeksan talonumeroa. Nykälän kolmesta kantatilasta tehtiin ainakin 10 ja rajat tuntuvat olleen kirjoissakin vähän sekaisin, jotkut tilat esiintyvät molempien pitäjien kirkonkirjoissa. Isojako tapahtui Pieksämäellä aiemmin kuin muilla tutkimillani alueilla, osin jo 1700-luvulla. Asiaa ei helpota se, että maa- ja henkikirjoissa Pieksämäki on edelleen yhtenäisenä, (kappeliksi irtoamisella oli vaikutusta vain kirkonkirjoihin) eikä se, että lääninraja piirrettiin 1775 Pieksämäen ja Mikkelin pitäjän väliin ja Pohjois-Savon läänintilit puuttuvat 20-30 sen jälkeiseltä vuodelta. Mutta tällaisia kivikkojahan sukututkija on tottunut kiipeilemään - eli "business as usual"....

Kun sinulla Eeva on hyvä käsitys Pieksämäen ja ympäristön alueesta, oletko perehtynyt alueen sotilastaloihin? Kaipiaisten suvun Karttulan haaran tunnettu Pekka esi-isä oli Wehmaisten kartanon (ruotu)sotilaana (kuoli 1710 Pyhityn kylässä), samoin hänen poikansa Pekka * 1702 Viipperolla oli sotilas ja hänen poikansa Tapani oli värvättyjen luettelossa. Vanhoissa kartoissa esiintyy paikannimenä Kaipiainen Virtasalmelta koilliseen. Wehmaisten kylä puolestaan kuului varsinaisesti Juvaan, mutta .. Tarkoitan 1700-luvun alun tilannetta. Ajatukseni askartelevat sen löytyneen Valkiaskylän talollisen Pekka Kaipiaisen, 1700-luvun alussa, ja oman sukuni yhteisistä esi-isistä. Vinkkejä!

Paikallistuntemukseni Pieksämäellä rajoittuu kyllä sen läntiseen osaan, paljon sekä omaa, että mieheni sukua on asunut nimenomaan Haukivuorella ja muissa Kyyveteen rajautuvissa pitäjissä. Pieksämäen takalaitoja tunnen huonosti, eikä esim. Valkiamäki kuulu tuntemiini kyliin, ei myöskään Vehmaskylä, jolla ei ymmärtääkseni ole yhteyttä Juvan Vehmaisten kartanoon. Vehmaskylä ja Vehmainen olivat yleisiä paikannimiä, esim. Vehmaskylä on paitsi Pieksämäellä, myös Mikkelin pitäjässä ja Kangasniemellä, joten näitten kanssa pitää olla tarkkana.

Tuntisikohan Juha Puranen paremmin Pieksämäen itäosia, tai sitten joku Varkauden sukututkijoista (heillä on muistaakseni oma tutkijaluettelo sivuillaan). Onnea etsintään!

Asiat selviävät lähempää kun vain hoksaisi. Nyyssösten sukukirja I:ssa Marianne Sartomaa selittää edellä mainittujen pitäjien syntyä sivulla 20. Vuonna 1573 perustettiin Haukivuoren seurakunta, jonka kirkon ja pappilan paikka oli kuitenkin Pieksämäen kylä. Pitäjän nimeksi vakiintui Pieksämäki, kun kirkkoherra siirtyi kylälle vuonna 1576. Seurakunnan perustamisvuonna Pieksämäelle MIkkelistä siirtyivät Haukivuoren, Pyhityn, Pieksämäen, Pyhänpohjan, Harjunmaan, Kutemajärven, Kaipialan, Norolan, Rahulan ja Jonioisen kymmenyskunnat, Juvalta Hällinmäen, Savuniemen, Maaveden, Mäkiöisen, Joroisten, Järvikansan, Syväsillan, Hietasen, Suontien ja Varkauden kymmenyskunnat, Rautalammilta Häkkilän ja Ihalaisten kymenyskynnat. Raja kulki Savon rataa idempänä varsinkin Vehmas ja Pyhityn kylien kohdalla. Suonenjoen erotessa vuonna 1781 omaksi kappeliksi, itsenäistyi aikanaan Rautalammista ja Pieksämäen koillinen kolkka Herrala, Hulkkola, Jauhomäki, Knuutila, Kutumäki, Käpysalo, Kärkkäälä, Lietemäki, Luukkola, Lyytilä, Markkola, Pispalanmäki, Pörölä, Rajalanniemi, Suonenjoki, Suontienhieta, Tyyrinmäki, Toholahti, Vauhkola ja Viippero.
Nyyssösten sukukirjan historiaosa on ainakin historiaa vain koulussa lukeneena erinomainen keskisen Suomen osalta ja laajemminkin.
Ensimmäinen havaintoni, että Vehmas on alunperin mikkeliläinen kymmenyskunta. Toiseksi, isäni suku on täyssuonenjokinen. Kumpi oli ensin muna vain kana eli Haukivuori vain Suonenjoki.

Oothan Kaisa tutustunut Pieksämäen historiaan, joka ilmestyi 1961 Pekka Karjalaisen kirjoittamana? Minusta kaikki nää jutut on siinä ja sieltähän sukututkijat niitä poimii, ainakin itse niin teen. Minusta pitäjänhistoria suvun asuinalueelta on välttämätön tutkimusta tehdessä. Valitettavasti niitä ei yleensä saa ostaa kuin divareista hyvällä tuurilla, mutta kirjastoissa niitä on hyvin tarjolla. Nyt kun Haukivuoren historia ilmestyi pari viikkoa sitten, onkin alue kartoitettu. Suonenjoen historian on laatinut Jari Happonen muutamia vuosia sitten ja se on mielestäni erittäin hyvin kirjoitettu.
Toinen tärkeä lähde Savon ja savolaisten tutkimuksessa ovat Savon historiat, ainakin Savon menneisyyden ehdottoman asiantuntijan, prof. Kauko Pirisen laatima osa II:1, joka kartoittaa mm. nimistöä ja tietenkin näitä hallintoalueita sekä asutuksen syntyä ja leviämistä, kruunun otteen tiukkenemista ja vallansiirtoa kirkolta ja paikalliselta tasolta Tukholmaan. Vahinko, että kirja on niin painava, muuten se olisi mulla iltalukemisena.

En aikonut ollenkaan kaivella Kaipiaisten suvun vanhoja asioita, mutta nyt kumminkin ryhdyin asiaan. Pieksämäen historian olen lukenut, mutta Kaipiaisten kohdalla se ei ole osunut oikeaan. Kaipiaisia on paljon ja tarkkana saa olla, että ei lipsahda väärän kylän puolelle. Kyliin en silloin osannut kiinnittää huomiota. Savon historioista kirjahyllyssä on osa I, ja kirjastosta olen saanut kaukolainana monen eri pitäjän historian etelästä Ristiinasta pohjoiseen Pelkosenniemelle. Olen joittenkin pitäjien kohdalla tehnyt muistiinpanoja ruutuvihkoon, muisti pätkiin ja sängyssä pyöriessä isot kirjat ovat hankalia ja vihkot pitää merkitä kunnolla, jotta asia löytyisi. En ole muistiinpanoissa mikään ruudinkeksijä. Mikkelin kaupungin historia on luettavana, siellä oli Nygren-niminen piällysmies. Ei kuitenkan kuulu siihen sukuun, jota tutkin. Nygren-nimen tuottajaksi on osoittautunut eräs Pieksämäen komppanian ruotu, siis Itä-Suomen Nygrenit eivät välttämättä ole sukua keskenään.