Miten johdonmukaisesti etenette.

[LeilaKaSa]

Sekasen kirjava sukuni tutkiminen on mielenkiintoista, mutta myös rasittavaa, varsinkin nämä 1900 luvun puolelta hukassa olevat ihmiset. Aina ei voi kysyä keneltäään, kuten isäni tapauksessa. Laitan nyt perunkirjan kopiosta pyynnön, mutten tiedä saanko sitä kun en ole tunnustettu lapsi. Miten muut, mitä kaikkia lähteitä olette käyttäneet silloin kun ns laillisesti julkiset eivät periaatteessa ole käytettävissä? Ja kuinka rohkeasti lähestytte sukua joka asiasta tietäisi? Huomasin myös, että läheelle on pitkä matka; olin tallentanut sukuni tietoja, mutta omien vanhempieni syntymä ja kuolin tiedot luulin olevan päässäni, vaan eipä olleetkaan. Siskolle piti soitella.

[NiinaK976]

Tästä on jo kolme vuotta eikä kukaan ole vaivautunut vastaamaan. Toivottavasti kysyjä on saanut homman käyntiin, mutta hidasta se on.

Kannattaa rohkeasti vaan lähteä kyselemään, aivan alkuun sukulaiset yleensä vähän empii ja ujostelee, mutta myöhemmin voi saadakin jotain ulos. Ensin kannattaa mennä sukulaisille katsomaan vanhoja valokuvia ja antaa heidän puhua. Myöhemmin voi esittää tarkempia kysymyksiä.

Kaikenlaiset vanhat virkatodistukset ja perukirjat voi löytyä sukulaisilta, niissä on tietoa kyllä.

Internetiä kannattaa käyttää monipuolisesti. Ihan Google haku toimii usein. Sukusivustot ym. Lisäksi sanomalehtiarkisto on tosi hyvä lähde - nämä kumpikin siis toimii parhaiten jo aikaisemmin edesmenneistä. Hautahaut: billion Graves ja geneologian hautahaku sekä joillakin seurakuntayhtymillä on netissä oma hakunsa.

Kansallisarkisto: kannattaa tutustua: uusi astia palvelu: paljon on materiaalia digitoituna, mutta jotta pääsee tuoreempaan aineistoon käsiksi voi tehdä tietopyynnön joko sähköpostiin tai johonkin tutkijasaliin. Esim. Perukirjatilaus.

HENKIKIRJAT: niissä pääsee nyt noin 100 v. Tietämille. Tänä kesänä digitoidaan 1921-22.

Sukuyhdistyksiin liittyminen: sekä SSHY että geneologia. Kumpikin sivusto tarjoaa tietoa ja apuvälineitä.

Puun perustaminen esim. Myheritageen, (Ei yksityisenä) ja DNA testin ostaminen. Geni-yhteisö on myös hyvä lisäksi.

[NiinaK976]

Tuosta johdonmukaisuudesta vielä että kannattaa pitää kotona lisäksi kaikki paperilla. Ruutupaperivihko on kätevä mukana kun haastattelee. Sukukirja tai joku iso vihko hankkia ja sinne merkitä kaikki elossa olevat ja lisäksi epävarmat tiedot ym. Nettisukupuihin ei laiteta elossa olevia, siksi koska tietosuojalaki. Sukuharrastajan täytyy koko ajan pitää mielessä myös että mitä puhuu toisille muusta suvun edustajista ettei riko kenenkään yksityisyyttä. Serkkulistat ym. kannattaa tehdä siis ruutupaperille.

[taltta]

Eräs hakupalvelu on varsin käyttökelpoinen,
JOS henkilö on kuollut v.1939-1958 aikana,
nimittäin Kelakorttihaku. Se löytyy SSHY:n jäsenpuolelta.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/kela/
Ohje: https://www.tuomas.salste.net/suku/kela.html

Muita lähteitä (n.) 1900-luvun tietoihin:
Suomen sotasurmat 1914-1922
Menehtyneet 1939-45 - Sotasampo
https://www.sotasampo.fi/fi/casualties/
Veteraanikirjat
Paikallishistoriat, kuntatason kirjat, kyläkirjat

Hyvällä tuurilla nimi, paikkakunta tai päinvastoin:
Suuri Adressi (v.1899):
http://digihakemisto.net/aineisto/1511472597
Suuri Kansallisadressi (v.1919)
http://digihakemisto.net/aineisto/1511570511
Suomen kulttuurirahaston perustamiskeräys (v.1938):
https://apurahat.skr.fi/perustamiskerays/Haku