Aviottoman esiäidin, Maria Elisabeth, Juornaankylän Kärpäsestä (s. 27.3.1801) isä on merkitty kastekirjaan nimellä renki Johan Johansson. Muuta tietoa ei ole.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=625472
Äiti menee myöhemmin naimisiin samannimisen miehen kanssa, merkitty "talollisen poika" s. 25.3.1806 Askolan Ollilassa. Todennäköisesti ei ole sama henkikö kuin renki Johan. Onko mahdollista löytää jostain lisätietoa tästä renki Johanista, vai ovatko nämä kastetiedot ainoa tieto isästä, kun on kysymys aviottomasta lapsesta?
aviottoman lapsen isä
Re: aviottoman lapsen isä
Hei,
Hiskin mukaan Askolan Juornaankylän Kärpäsessä syntyi 27.3.1801 Maria, jonka isä on Heikki Heikinpoika ja äiti Maria Antintytär. Rippikirjan mukaan Heikki on syntynyt 1770 ja Maria 1774. Kirkonkirjojen syntyneiden mukaan ei syntynyt tuolloin maaliskuussa yhtään aviotonta lasta, jonka nimi olisi Maria. Kun tuo linkki viittaa Vaasan henkikirjoihin, niin kastekirja-asia jäi epäselväksi. Onkohan sinulla nyt tiedot jotenkin sekaisin?
Tuntuu myös kummalliselta, että äiti avioituu miehen kanssa, joka on nuorempi kuin äidin tytär, joten luultavasti kyse on myös eri äideistä. Mistähän tuo Askolan kastekirja löytyy?
sinikukka
Hiskin mukaan Askolan Juornaankylän Kärpäsessä syntyi 27.3.1801 Maria, jonka isä on Heikki Heikinpoika ja äiti Maria Antintytär. Rippikirjan mukaan Heikki on syntynyt 1770 ja Maria 1774. Kirkonkirjojen syntyneiden mukaan ei syntynyt tuolloin maaliskuussa yhtään aviotonta lasta, jonka nimi olisi Maria. Kun tuo linkki viittaa Vaasan henkikirjoihin, niin kastekirja-asia jäi epäselväksi. Onkohan sinulla nyt tiedot jotenkin sekaisin?
Tuntuu myös kummalliselta, että äiti avioituu miehen kanssa, joka on nuorempi kuin äidin tytär, joten luultavasti kyse on myös eri äideistä. Mistähän tuo Askolan kastekirja löytyy?
sinikukka
-
liisaraina
- Viestit: 80
- Liittynyt: 19.02.2013 15:46
Re: aviottoman lapsen isä
Kiitos Sinikukka, hyppäsin näköjään yhden sukupolven yli ja tuosta osoitteesta näyttää puuttuvan viimeinen numero 3??? En huomannut tarkistaa osoitetta, kun kopioin sen suoraan genin profiilista.
Siis kysymys on Maria Heikintyttären (27.3.1801) tyttärestä Maria Elisabet Mariantytär (8.6.1822). Tämän Maria Elisabetin isä mainitaan renki Johan Johaniksi ja Maria Heikintytär menee myöhemmin saman nimisen miehen (25.3.1806) kanssa naimisiin. Kysymykseni on erityisesti, että onko jossain yleensäkään enempää tietoa näistä aviottomien lasten isistä, jos tällainen on kuitenkin nimetty syntymätietoihin? Yritän nyt uudestaan tuon osoitteen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6254723.
Liisa
Siis kysymys on Maria Heikintyttären (27.3.1801) tyttärestä Maria Elisabet Mariantytär (8.6.1822). Tämän Maria Elisabetin isä mainitaan renki Johan Johaniksi ja Maria Heikintytär menee myöhemmin saman nimisen miehen (25.3.1806) kanssa naimisiin. Kysymykseni on erityisesti, että onko jossain yleensäkään enempää tietoa näistä aviottomien lasten isistä, jos tällainen on kuitenkin nimetty syntymätietoihin? Yritän nyt uudestaan tuon osoitteen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6254723.
Liisa
-
liisaraina
- Viestit: 80
- Liittynyt: 19.02.2013 15:46
Re: aviottoman lapsen isä
Tarkennan vielä: Maria Elisabetin isäksi on merkitty renki Johan Johansson ja Maria-äidin aviomies myöhemmin on myös Johan Johansson, mutta talollisen poika Ollilasta. Hän on syntynyt 1806, siis 5 vuotta nuorempi kuin Maria Heikintytär. Olen kovasti yrittänyt etsiä alueelta Maria Elisabetin syntymän aikoihin elävää renki Johan Johanssonia. Mahdollisia on, mutta jos jostain löytyisi lisätietoa isästä, se auttaisi.
Liisa
Liisa
Re: aviottoman lapsen isä
Käsitykseni mukaan talollisen poika voi jossakin elämänsä vaiheessa aivan hyvin olla tittelillä renki. Nuoret joutuivat hankkimaan työkokemusta myös kotitalonsa ulkopuolella, ja silloin nimikkeenä ei voinut olla juuri muu kuin renki tai piika. Ehkä eri puolilla maata oli erilainen toimintatapa, omissa ympyröissäni vain on tullut havaituksi tällaista.
Re: aviottoman lapsen isä
Tarkoitit kastekirjalla kastettujen luetteloa, OK. Siinä seisoo: angiven fader Johan Johansson eli Juho on ilmoitettu lapsen isäksi. Onko äiti ilmoittanut, sitä emme tiedä. Voi olla, että joku tilan piika on nähnyt Juhon hiippailevan useasti Marian aitan rappusilla... Juho tuskin itse on tunnustanut olevansa lapsen isä. Hän on voinut tytön syntyessä olla jo kaukana naapuripitäjässä. Jos Juho "olisi saatu kiinni", häntä olisi sakotettu salavuoteudesta. Ko. ajnkohdan rippikirjan lopussa olevasta rikosluettelosta häntä ei kuitenkaan löydy.
Ollilan Juho Juhonpoika on ollut 16-vuotias tytön syntyessä. Hänet on merkitty Ollilan tilan lastenkirjaan nimikkeellä styfson, poikapuoli, koska hänen äitinsä uusi mies on nyt tilan isäntä. Isähän kuoli samana vuonna kuin Juho syntyi. Juho on päässyt ripille vasta vuonna 1825. Koska Juho on tytön syntyessä ollut tuo poikapuoli, hän ei voi olla renki Juho. Sitäpaitsi Maria ja Juho on vihitty vasta 1828, kuusi vuotta tytön syntymän jälkeen
Jos tilalla tai lähitiloilla olisi tuolloin vuonna 1821-1822 ollut Juho Juhonpoika niminen renki (mainitset, että useita kandidaatteja löytyy), tämä voisi olla tytön isä, mutta varmuutta tuskin koskaan löytyy. Voit vielä tarkistaa, onko kellään löytämälläsi Juholla rippikirjassa merkintää sakoista salavuoteudesta.
Näin kävi itselleni isoäitini isän tapauksessa. Tämän äiti vei salaisuuden mukanaan hautaan. Huhuttiin kuulemma aikoinaan, että pojan isä olisi ollut pitäjän kanttori, mutta kun tämä kanttori sitten myöhemmin oli pojan enon lapsen kummi, en oikei usko, että olisi ensin laittanut sisaren paksuksi ja sitten ruvennut veljen lapsen kummiksi. Sitäpaitsi olisi varmaan saanut potkut kanttorin virasta.
sinikukka
Ollilan Juho Juhonpoika on ollut 16-vuotias tytön syntyessä. Hänet on merkitty Ollilan tilan lastenkirjaan nimikkeellä styfson, poikapuoli, koska hänen äitinsä uusi mies on nyt tilan isäntä. Isähän kuoli samana vuonna kuin Juho syntyi. Juho on päässyt ripille vasta vuonna 1825. Koska Juho on tytön syntyessä ollut tuo poikapuoli, hän ei voi olla renki Juho. Sitäpaitsi Maria ja Juho on vihitty vasta 1828, kuusi vuotta tytön syntymän jälkeen
Jos tilalla tai lähitiloilla olisi tuolloin vuonna 1821-1822 ollut Juho Juhonpoika niminen renki (mainitset, että useita kandidaatteja löytyy), tämä voisi olla tytön isä, mutta varmuutta tuskin koskaan löytyy. Voit vielä tarkistaa, onko kellään löytämälläsi Juholla rippikirjassa merkintää sakoista salavuoteudesta.
Näin kävi itselleni isoäitini isän tapauksessa. Tämän äiti vei salaisuuden mukanaan hautaan. Huhuttiin kuulemma aikoinaan, että pojan isä olisi ollut pitäjän kanttori, mutta kun tämä kanttori sitten myöhemmin oli pojan enon lapsen kummi, en oikei usko, että olisi ensin laittanut sisaren paksuksi ja sitten ruvennut veljen lapsen kummiksi. Sitäpaitsi olisi varmaan saanut potkut kanttorin virasta.
sinikukka
Re: aviottoman lapsen isä
Tuli vielä mieleen:
Toisinaan aviottoman lapsen isä oli todellisuudessa tilan isäntä. Hän maksoi rengille hyvät korvaukset, jos tämä otti syyn niskoilleen ja isännän perherauha säilyi. Tyttörukka sitten vakuutteli peloissaan, että renki on lapsen isä. Isäntä maksoi tytön sakot (ne oli aika kovia, isällä muistaakseni puolen vuoden ellei peräti koko vuoden palkka, äidillä taisi olla puolet siitä). Sillä aikaa renki oli pestautunut muualle, saattoipa vaihtaa kokonaan pitäjää.
Dna toisi ehkä vastauksen, mutta lienee käytännössä mahdoton toteuttaa.
sinikukka
Toisinaan aviottoman lapsen isä oli todellisuudessa tilan isäntä. Hän maksoi rengille hyvät korvaukset, jos tämä otti syyn niskoilleen ja isännän perherauha säilyi. Tyttörukka sitten vakuutteli peloissaan, että renki on lapsen isä. Isäntä maksoi tytön sakot (ne oli aika kovia, isällä muistaakseni puolen vuoden ellei peräti koko vuoden palkka, äidillä taisi olla puolet siitä). Sillä aikaa renki oli pestautunut muualle, saattoipa vaihtaa kokonaan pitäjää.
Dna toisi ehkä vastauksen, mutta lienee käytännössä mahdoton toteuttaa.
sinikukka
-
liisaraina
- Viestit: 80
- Liittynyt: 19.02.2013 15:46
Re: aviottoman lapsen isä
Lämmin kiitos vastauksista.
Niin, aviomies Johan Johansson todella oli liian nuori isäksi Maria Elisabetille. Näin itsekin ajattelin. Maria Henriksdotter oli Kärpäsen talon tytär, joten isäntä tuskin tässä tapauksessa oli isä. Kärpäsestä en löytänyt renkiä nimeltä Johan Johansson, mutta läheltä kyllä. Yritän vielä katsoa kauempaakin saman nimisiä; jospa jollain olisi jokin merkintä salavuoteudesta. Kiitos vinkistä. Miehet ovat kyllä päässeet kohtuuttoman helpolla näistä tilanteista, ongelma jäi aina äidille.
Veljelläni on dna-tulokset ja paljon tulee osumia, joista jotkut tietysti saattavat olla tämän tuntemattoman esi-isän jälkeläisten. Mutta tässä tapauksessa sekään ei auta, kun ei tiedetä muuta kuin nimi.
Tyydytään siis tähän.
Liisa
Niin, aviomies Johan Johansson todella oli liian nuori isäksi Maria Elisabetille. Näin itsekin ajattelin. Maria Henriksdotter oli Kärpäsen talon tytär, joten isäntä tuskin tässä tapauksessa oli isä. Kärpäsestä en löytänyt renkiä nimeltä Johan Johansson, mutta läheltä kyllä. Yritän vielä katsoa kauempaakin saman nimisiä; jospa jollain olisi jokin merkintä salavuoteudesta. Kiitos vinkistä. Miehet ovat kyllä päässeet kohtuuttoman helpolla näistä tilanteista, ongelma jäi aina äidille.
Veljelläni on dna-tulokset ja paljon tulee osumia, joista jotkut tietysti saattavat olla tämän tuntemattoman esi-isän jälkeläisten. Mutta tässä tapauksessa sekään ei auta, kun ei tiedetä muuta kuin nimi.
Tyydytään siis tähän.
Liisa
Re: aviottoman lapsen isä
Tämä on nyt puhtaasti pohdintaa.
Maria on laitettu alulle syyskuussa 1821. Rengit ja piiat pestattiin vuodeksi kerrallaan syyskuun alussa, mutta he olivat vanhassa paikassa marraskuuhun saakka. Toki renki tai piika saattoi jatkaa samassakin paikassa. Kun äiti-Marian raskaus on tullut ilmi joskus loppuvuodesta, ei renki Juho ole enää ehtinyt tehdä siirtoa, vaan hän on ollut samassa paikassa marraskuuhun 1822 saakka. Ellei sitten ole keskeyttänyt pestiään. Se ei kai ihan helposti käynyt. Yksi sukulaiseni on ollut käräjilläkin keskeytettyään pestinsä, oli tosin kauppiaan apulainen.
Marraskuussa 1822 Juho on sitten ollut vapaa lähtemään. Kun hän ei kerran halunnut mennä Marian kanssa naimisiin eikä kantaa vastuuta tytöstä (tai ei kyennyt), voisi kuvitella, että hän olisi lähtenyt jonnekin muualle. Marian isän, Kärpäsen talon isännän katse olisi ollut koko ajan niskassa. Tai ehkei isä sallinut Marian avioituvan rengin kanssa.
Saman kylän Paavolan tilalta on renki Johan Johaninpoika Orre (s. 1801) muuttanut med betyg Pernajaan 25.1.1823 eli hän on todennäköisesti aloittanut pestinsä siellä marraskuussa 1822 ja muuttotodistus on tullut tammikuussa. Voisi olla yksi potentiaalinen isä. Jäin tosin miettimään sitä, että Marian isän kohdalla ei ole mainittu sukunimeä. Eipä niitä aina ole systemaattisesti kirjattu.
Orre on muuten sotilasnimi. Yksi sukulaisistani Valkealasta käytti sitä nimeä.
Esi-isästä voi kirjoittaa fiktiivisen kertomuksen, kunhan muistaa mainita ne seikat, jotka perustuvat olettamukseen. Monesti kertomuksissa on totta ainakin toinen puoli. Se tekee sukututkimuksesta niin hauskan.
sinikukka
Maria on laitettu alulle syyskuussa 1821. Rengit ja piiat pestattiin vuodeksi kerrallaan syyskuun alussa, mutta he olivat vanhassa paikassa marraskuuhun saakka. Toki renki tai piika saattoi jatkaa samassakin paikassa. Kun äiti-Marian raskaus on tullut ilmi joskus loppuvuodesta, ei renki Juho ole enää ehtinyt tehdä siirtoa, vaan hän on ollut samassa paikassa marraskuuhun 1822 saakka. Ellei sitten ole keskeyttänyt pestiään. Se ei kai ihan helposti käynyt. Yksi sukulaiseni on ollut käräjilläkin keskeytettyään pestinsä, oli tosin kauppiaan apulainen.
Marraskuussa 1822 Juho on sitten ollut vapaa lähtemään. Kun hän ei kerran halunnut mennä Marian kanssa naimisiin eikä kantaa vastuuta tytöstä (tai ei kyennyt), voisi kuvitella, että hän olisi lähtenyt jonnekin muualle. Marian isän, Kärpäsen talon isännän katse olisi ollut koko ajan niskassa. Tai ehkei isä sallinut Marian avioituvan rengin kanssa.
Saman kylän Paavolan tilalta on renki Johan Johaninpoika Orre (s. 1801) muuttanut med betyg Pernajaan 25.1.1823 eli hän on todennäköisesti aloittanut pestinsä siellä marraskuussa 1822 ja muuttotodistus on tullut tammikuussa. Voisi olla yksi potentiaalinen isä. Jäin tosin miettimään sitä, että Marian isän kohdalla ei ole mainittu sukunimeä. Eipä niitä aina ole systemaattisesti kirjattu.
Orre on muuten sotilasnimi. Yksi sukulaisistani Valkealasta käytti sitä nimeä.
Esi-isästä voi kirjoittaa fiktiivisen kertomuksen, kunhan muistaa mainita ne seikat, jotka perustuvat olettamukseen. Monesti kertomuksissa on totta ainakin toinen puoli. Se tekee sukututkimuksesta niin hauskan.
sinikukka
-
liisaraina
- Viestit: 80
- Liittynyt: 19.02.2013 15:46
Re: aviottoman lapsen isä
Tosi hyvää pohdintaa 
, sillä minäkin katselin tuota samaa Johan Johanssonia juuri Paavolassa. Yritin myös katsoa olisiko Maria itsekin ollut jossain piikana täysi-ikäiseksi tultuaan, mutta sitä tietoa en löytänyt. Marian äiti (Maria hänkin) oli Paavolan talon tytär, naitu Kärpäseen. Nythän voisi yrittää jäljittää tätä Orrea Pernajasta ja hänen jälkeläisiään. Sitten hyvällä onnella voisi löytyä jonkun sukupuusta osumia. Vaikka onkin ihan hakuammuntaa, niin hauskaa sellaista. Todella hyvällä onnella isä saattaisi löytyäkin 
Näyttää siltä, että Askolassa ei ole talon nimiä laitettu yleensäkään sukunimiksi. On käytetty vain patronyymejä.
Kiitos Sinikukka vaivannäöstä
Liisa
, sillä minäkin katselin tuota samaa Johan Johanssonia juuri Paavolassa. Yritin myös katsoa olisiko Maria itsekin ollut jossain piikana täysi-ikäiseksi tultuaan, mutta sitä tietoa en löytänyt. Marian äiti (Maria hänkin) oli Paavolan talon tytär, naitu Kärpäseen. Nythän voisi yrittää jäljittää tätä Orrea Pernajasta ja hänen jälkeläisiään. Sitten hyvällä onnella voisi löytyä jonkun sukupuusta osumia. Vaikka onkin ihan hakuammuntaa, niin hauskaa sellaista. Todella hyvällä onnella isä saattaisi löytyäkin Näyttää siltä, että Askolassa ei ole talon nimiä laitettu yleensäkään sukunimiksi. On käytetty vain patronyymejä.
Kiitos Sinikukka vaivannäöstä
Liisa
Re: aviottoman lapsen isä
Ei tämä vaivannäköä ole vaan hauskaa.
Kukaties Maria on lähtenyt tapaamaan isoäitiään tai isoisäänsä Paavolaan (en ole tarkistanut, olivatko elossa) ja sillä reissulla kohdannut Orren Jussin. Lempi leimahti ja tietäähän sitä, miten siinä kävi. Ja jotta emme Jussista ihan hulttiota tee, voipi olla, ettei kelvannut Marian isälle vävyksi. Naiset olivat tuolloin kyllä isiensä "orjia". Varsinkin talollisten tyttäret.
Kannattaa tutustua myös Askolan pitäjänhistoriaan, jos kirjoja löytyy. Ovatko Paavolat ja Kärpäset olleet jotain mahtisukuja?
Lisäksi kannattaa yrittää selvittää, mistä tämä Johan Orre on tullut. Ja tosiaan, mikä oli hänen kohtalonsa Pernajassa.
Isäni suku on Valkealasta ja siellä käytetään myös patronyymejä, vaikka sukunimi olikin sitten lähtöisin 1500-luvulta ja talon nimestä. Nimi pilkahti aina silloin tällöin, mutta yleensä käytettiin patronyymejä. Äitini suku on Karjalasta ja siellä oli aina sukunimet. Mutta kirkonkirjat ovat monin osin palaneet. Joten tiedot ovat "pieninä palasina maailmalla".
sinikukka
Kukaties Maria on lähtenyt tapaamaan isoäitiään tai isoisäänsä Paavolaan (en ole tarkistanut, olivatko elossa) ja sillä reissulla kohdannut Orren Jussin. Lempi leimahti ja tietäähän sitä, miten siinä kävi. Ja jotta emme Jussista ihan hulttiota tee, voipi olla, ettei kelvannut Marian isälle vävyksi. Naiset olivat tuolloin kyllä isiensä "orjia". Varsinkin talollisten tyttäret.
Kannattaa tutustua myös Askolan pitäjänhistoriaan, jos kirjoja löytyy. Ovatko Paavolat ja Kärpäset olleet jotain mahtisukuja?
Lisäksi kannattaa yrittää selvittää, mistä tämä Johan Orre on tullut. Ja tosiaan, mikä oli hänen kohtalonsa Pernajassa.
Isäni suku on Valkealasta ja siellä käytetään myös patronyymejä, vaikka sukunimi olikin sitten lähtöisin 1500-luvulta ja talon nimestä. Nimi pilkahti aina silloin tällöin, mutta yleensä käytettiin patronyymejä. Äitini suku on Karjalasta ja siellä oli aina sukunimet. Mutta kirkonkirjat ovat monin osin palaneet. Joten tiedot ovat "pieninä palasina maailmalla".
sinikukka
-
liisaraina
- Viestit: 80
- Liittynyt: 19.02.2013 15:46
Re: aviottoman lapsen isä
Johan näyttää syntyneen Porvoossa Saxbyn Bengtsaksessa 14.12.1801. Pornaisista en Johan Orrea löytänyt. Vähän vaikea tietää, millä nimellä hän on myöhemmin kulkenut. Ja onko ehkä toiminut sotilaana jossain.
Hauska ajatus tuo "rakastuminen" Orren Jussiin isovanhempien luona
. Isoäiti kuoli 1833 ja isoisä 1842 eli molemmat kyllä elivät näihin aikoihin hyvinkin.
Juoni suomalaisesta filmistä
Liisa
Hauska ajatus tuo "rakastuminen" Orren Jussiin isovanhempien luona
. Isoäiti kuoli 1833 ja isoisä 1842 eli molemmat kyllä elivät näihin aikoihin hyvinkin.Juoni suomalaisesta filmistä
Liisa
-
liisaraina
- Viestit: 80
- Liittynyt: 19.02.2013 15:46
Re: aviottoman lapsen isä
Löysin kuitenkin Johanin muuttokirjan Pernajaan. Tässä etunimenä on Magnus, mutta näyttää kyllä samalta mieheltä. Mitä tekstissä lukee, en osaa tulkita sitä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7287789
Liisa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7287789
Liisa
Re: aviottoman lapsen isä
Tuo Porvoon Johan hätäkastettiin ja hän kuoli samana päivänä (HISKI). + merkki tarkoittaa, että lapsi on kuollut. Eli tämä ei voi olla Orren Jussi.
Rippikirjoissa on todella paljon heittoja syntymäpäivissä ja -kuukausissa, joten 14.12. on luultavasti väärä päivämäärä. Johan on merkitty lastenkirjaan Isotalon tilan rengiksi ja hän on päässyt ripille v. 1818. Hän lienee tullut jostain toisesta pitäjästä, koska hänen vanhempiaan ei ole merkitty lastenkirjaan (kirja alkaa vuodesta 1813). Pernajassa on ollut Orreja, joten olisiko sieltä. Sinnehän hän lähti v. 1823.
sinikukka
Rippikirjoissa on todella paljon heittoja syntymäpäivissä ja -kuukausissa, joten 14.12. on luultavasti väärä päivämäärä. Johan on merkitty lastenkirjaan Isotalon tilan rengiksi ja hän on päässyt ripille v. 1818. Hän lienee tullut jostain toisesta pitäjästä, koska hänen vanhempiaan ei ole merkitty lastenkirjaan (kirja alkaa vuodesta 1813). Pernajassa on ollut Orreja, joten olisiko sieltä. Sinnehän hän lähti v. 1823.
sinikukka
Re: aviottoman lapsen isä
Ensimmäinen sana lienee "titteli". Renki Johan ...