Kummius
Kummius
Tänään pohdinnassa miten aikoinaan pappi saattoi saada tiedon kasteen tarpeellisuudesta, kun lapsi useinkin on kastettu jopa samana päivänä syntymästä? Ei kyse hätäkasteesta.
Käytössäni ollut tutkielma kummiverkostosta ei tuonut tähän vastausta. Sen kyllä, että kaste useimmiten tapahtui kotona.
Käytössäni ollut tutkielma kummiverkostosta ei tuonut tähän vastausta. Sen kyllä, että kaste useimmiten tapahtui kotona.
Viimeksi muokannut u5552, 25.02.2024 16:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Kummius
Hei!
Käsittääkseni kummit veivät Lapsen kasteelle pappilaan. Lapsihan piti kastaa mahdollisimman nopeasti ettei paha pääsisi väliin.
Äitihän ei voinut olla mukana. Äitihän pääsi kirkkoon vasta kirkottamisen jälkeen, noin kuusi viikkoa synnytyksestä.
Onko tuo mainitsemasi tutkielma mahdollisesti aateliston kummeista? Heillä oli henkilökuntaa kutsua pappi paikalle ja myös maksaa kotikäynnistä.
Marinka
Käsittääkseni kummit veivät Lapsen kasteelle pappilaan. Lapsihan piti kastaa mahdollisimman nopeasti ettei paha pääsisi väliin.
Äitihän ei voinut olla mukana. Äitihän pääsi kirkkoon vasta kirkottamisen jälkeen, noin kuusi viikkoa synnytyksestä.
Onko tuo mainitsemasi tutkielma mahdollisesti aateliston kummeista? Heillä oli henkilökuntaa kutsua pappi paikalle ja myös maksaa kotikäynnistä.
Marinka
Re: Kummius
Kiitos, ei ollut aateliston kummeista vaan ihan kummiudesta yleensä. Mutta keskustelua on käyty nimenomaan samana päivänä syntyneiden nimenannosta eli ei kuitenkaan hätäkasteesta. Joskushan on tosiaan pitkä matka viedä lapsi pappilaan tai huonot kelit yms. Ja pappi ei tosiaan voi koko pitäjää kiertää kastamassa. Näitä on pohdittu.
Tutkielmassa on maininta kasteiästä näin:"Kastettavien iäksi oli vuoden 1686 kirkkolaissa määrätty enintään kahdeksan päivää. Uudessa
kirkkolaissa vuonna 1869 kahdeksan päivän määräaika muutettiin joustavaksi kehotukseksi
kastaa lapset “ilman tarpeetonta viivästystä”. Käytännössä raja meni kuuden viikon iässä, sillä
sen jälkeen kirkkoherran oli muistutettava vanhempia ja jos lasta ei tämän jälkeen kahdeksan
päivän kuluessa tuotu kasteelle, vanhemmat saattoivat kohdata kirkkokurillisia toimenpiteitä,
muun muassa kirkollisen äänioikeuden menetyksen." - tämä lainaus kummitutkielmasta Suuri kylä - pienet piirit.
Tutkielmassa on maininta kasteiästä näin:"Kastettavien iäksi oli vuoden 1686 kirkkolaissa määrätty enintään kahdeksan päivää. Uudessa
kirkkolaissa vuonna 1869 kahdeksan päivän määräaika muutettiin joustavaksi kehotukseksi
kastaa lapset “ilman tarpeetonta viivästystä”. Käytännössä raja meni kuuden viikon iässä, sillä
sen jälkeen kirkkoherran oli muistutettava vanhempia ja jos lasta ei tämän jälkeen kahdeksan
päivän kuluessa tuotu kasteelle, vanhemmat saattoivat kohdata kirkkokurillisia toimenpiteitä,
muun muassa kirkollisen äänioikeuden menetyksen." - tämä lainaus kummitutkielmasta Suuri kylä - pienet piirit.
Re: Kummius
Käsittääkseni lapsen syntymästä käytiin vain mahdollisimman pian ilmoittamassa pappilaan jossa syntymä merkittiin kirjoihin. Jos lapsi sitten pian kuolisi, olisi hän jo turvassa kadotukseen joutumiselta. Onhan mahdotonta viedä päivän ikäistä vauvaa talvipakkasilla rekikyydillä pitäjän laidoilta papin luo.
Itse kastetoimitus tapahtui sitten joskus myöhemmin, usein lukusien yhteydessäkin.
Itse kastetoimitus tapahtui sitten joskus myöhemmin, usein lukusien yhteydessäkin.
Re: Kummius
Aivan, näinhän se yleensä meni ja se kahdeksan päivää, kuten tuossa tutkielman tekstissäkin on - pitää useimmiten paikkansa syntyneiden luettelonkin "kastettiin" kohdalla. Sitten erikseen nämä hätäkastetut, joissa saattoi vaikka kätilö toimia kasteen antajana. Joitain harvoja on, ettei ole kyse hätäkasteesta ja lapsi on saanut kasteen samana päivänä kuin syntyi.
Re: Kummius
Hei!
Taisin löytää tuon mainitsemasi tutkimuksen kummiverkostosta. Tässä ollaan Messukylässä Tampereen lähellä 1800-luvun lopulla.
Kun lapsi oli syntynyt niin pantiin joku asialle viemään viestiä pappilaan. Matkat tuolla eivät olleet pitkiä, joten hyvin ehti kastamaan kotiin jopa samana päivänä.
Minun tietääkseni lasta ei voinut vain ilmoittaa syntyneeksi ja kastaa sitten myöhemmin.
Joistakin kastekirjoista näkee selkeästi että lapset ovat kastepäivän mukaisessa järjestyksessä. Jos kasteelle meno viivästyi niin heidät löytää sitten myöhemmin saman tai jopa seuraavan vuoden puolelta.
Jotkut kastekirjat näyttävät olevan hyvinkin syntymäpäivien mukaisessa järjestyksessä. Onkohan matkat olleet lyhyitä vai onko kirjoitettu puhtaaksi, en tiedä.
Marinka
Taisin löytää tuon mainitsemasi tutkimuksen kummiverkostosta. Tässä ollaan Messukylässä Tampereen lähellä 1800-luvun lopulla.
Kun lapsi oli syntynyt niin pantiin joku asialle viemään viestiä pappilaan. Matkat tuolla eivät olleet pitkiä, joten hyvin ehti kastamaan kotiin jopa samana päivänä.
Minun tietääkseni lasta ei voinut vain ilmoittaa syntyneeksi ja kastaa sitten myöhemmin.
Joistakin kastekirjoista näkee selkeästi että lapset ovat kastepäivän mukaisessa järjestyksessä. Jos kasteelle meno viivästyi niin heidät löytää sitten myöhemmin saman tai jopa seuraavan vuoden puolelta.
Jotkut kastekirjat näyttävät olevan hyvinkin syntymäpäivien mukaisessa järjestyksessä. Onkohan matkat olleet lyhyitä vai onko kirjoitettu puhtaaksi, en tiedä.
Marinka