Tarkasteltu 23.3.2024 "kuviota" uudelleenu8213 kirjoitti: ↑22.03.2024 22:48Marinka 17.3.2024 sshy viesti viewtopic.php?f=5&t=10485&p=38044&hilit=Niskanen#topMarinka kirjoitti: ↑17.03.2024 12:43Hei!
Todellakin maanluontoja on kaksi. Skatte jossa on omistusoikeus ja tilan voi myydä tai periä ja krono jossa viljelijä on tilan haltija ja saa pitää tilan, jos pystyy maksamaan verot. Perilliset saavat krono tilan vain jos pystyvät todistamaan että pystyvät maksamaan verot ja joutuvat anomaan tätä asumisoikeutta.
Katselin Iisalmen perunkirjoja ja siellä näytti olevan kiinteänä omaisuutena merkittynä skatte tilojen lisäksi myös krono tiloja. Krono tiloille ei oltu merkittynä arvoa, koska niitä ei voi myydä. Johan Niskaselle ei siis oltu perunkirjaan merkitty mitään maata. Torppariksi hän näyttää olleen melko varakas ja hän oli antanut rahaa lainaksi usealle henkilölle, joista Sälevä no 4:stä Joseph Mähönen oli suurin velallinen. Summa oli huomattava 68 rahaa, kun koko pesän arvo oli 234 rahaa.
Henkikirjojen mukaan Sälevä no4 omistuksessa ei näy mitään muutoksia 1815-1817.
Michel Bergman eli Leväin omisti 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä. Michelin kuoleman jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa. Michel nuorempi on ilmeisesti kuollut 1790-luvulla (kirkonkirjoja ei tuolta ajalta ole). Ja hänen osansa on mennyt suvun ulkopuolelle, omistajana Elias Häli 1800-luvun alusta alkaen. Anders muutti 1800-luvun alkuvuosina Sälevä no 3:een ja hänen tilalleen isännäksi tuli Joseph Mähönen. Tilan omistuksia ilmeisesti järjesteltiin muutenkin ja Elias Hälin osuus oli ensin puolet ja sitten kaksi kolmasosaa. Joseph Mähönen osuus pieneni kolmasosasta kuudesosaan. Ja Samuel Bergmanin osuus oli 1800-luvulla yksi kuudesosa. Samuel kuoli 1809 ja hänen osuutensa siirtyi hänen pojalleen Samuelille. Samuel nuorempi kuoli jo 1816 ja leski meni uusiin naimisiin. Tämä tilan osa siirtyi myös Hälin omistukseen viimeistään 1820. Elias Häli on kuollut 1833.
Johan Niskanen s.1801 asuu vaimonsa kanssa Sälevässä 1820-1829 ja ilmeisesti Elias Hälin ja hänen poikiensa omistamalla tilalla.
Marinka
Marinka: Michel Bergman ”omisti” = (talonpoika) 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä. Michel & Kristiina 1765 Sälevä Asko Olof Lappalainen tilalle. Myöhemmin RK 1780-91 Sälevä 4 tilalla Michel B https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=333
Michelin kuoleman (1783) jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa.
Vastaaja : Perintö isänsä Michel B k.1783 jälkeen oikeudenomistajat:
Michel 1747 k. n 1791-1805 https://www.geni.com/people/Mikko-Bergm ... 0080029918
Samuel 1753 https://www.geni.com/people/Samuel-Berg ... 1953496887
Anders 1760 https://www.geni.com/people/Anders-Berg ... 0423443962
Listalta puuttui lapsi:
Adam 1756 k.1805 https://www.geni.com/people/Adam-Bergma ... 0423584871
Marinka: Michel nuorempi on ilmeisesti kuollut 1790-luvulla (kirkonkirjoja ei tuolta ajalta ole). Ja hänen osansa on mennyt suvun ulkopuolelle, omistajana Elias Häli 1800-luvun alusta alkaen. Mitä tarkoittaa ????
Vastaaja: Perinnönjako: Michel Bergman oli asukasoikeus. Talonpojan oli anottava asukasoikeutta eli sijoituskirjaa (immissionbrev, anekki) kruununtilaan, maaherra ratkaisi. Kruununtilan hallintaoikeus oli perinnöllinen, ellei tilanhoitoa laiminlyöty. Periaatteena, että aina isännän vaihtuessa oli tehtävä uusi sijoituskirjahakemus, vaikka kyseessä oli isännän perillinen.
Perinnöksiosto eli verolleosto oli mahdollisuus hankkia omistusoikeus kruununtilaan maksamalla määrätty tilan veroja vastaava rahasumma valtiolle. Perinnöksioston kohteen tuli olla vakaalla asukasoikeudella hallittu kruununtila. Kruununtilallinen jättänyt maaherralle lupa-anomuksen perinnöksiostoon ja maaherralta kirjekonsepti. Kruununvouti suorittanut tilalla katselmuksen, kuten imissiokirjaa haettaessa.
Marinka: Michel Bergman ”omisti” (talonpoika) 1780 luvulla vaimonsa Kristiinan kanssa suurimman osan Sälevä no 4:stä.
Michelin kuoleman (1783) jälkeen tila näyttää jaetun tasan kolmen pojan Michel, Samuel ja Anders kesken kullakin yksi kolmasosa.
U213 : RK 1780-85 Michel Bunde https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=333 Arveluttaa tilan jako jokaiselle 1/3 osa. Tilahan oli kruunun. Arveluttaa Michel nuorempi k. n.1790 osa ulkopuoliselle Elias Häli 1800-luvun alusta. Skatte vasta ko alueella n.1835. Peru-/osituskirjaa ei ole.
Michel B k.1783 jälkeen oikeudenomistajat:
Michel 1747 k. n 1791, Samuel 1753 k.1809, Anders 1760 k.1829.
Listalta puuttui lapsi: Adam 1756 k.1805. Adam 1756 Warpais 1 vävynä RK 1780-1786 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 7&pnum=412
Iisalmi RK 1787-91 Sälevä 4 : Michel 1747 (vielä), Samuel 1753, Anders 1760. Myös Josef Mähönen
Iisalmi RK 1805-15 Sälevä 4 Samuel 1752 k.1809. Tilalla poikansa Samuel 1793. Tilalla myös Mähösiä, Kaarakaisia, Hälinen
Iisalmi RK 1816-26 Sälevä 4 Tilalla Samuel k. 1809 poika Samuel 1793. Tilalla myös Hälinen, Mähönen
Andreas 1760 Sälevä 4 vielä v.1791. Kirkonkirjoja puuttuu (ks alta). RK 1816-26 Sälevä 2 Inh
V.1817 Immissionbrev: Anders (1760) elää vielä, on kaksi poikaa Michael (s.1786) ja Johan. Anders oleva viimeisin laillinen immissionin haltija: Talo jäänyt 12 vuotta sitten autioksi. Sen jälkeen hänen vanhin poikansa Michael otti tilan hallintaansa, ei jaksanut maksaa vuosittaisia ulostekoja eikä muita velvoitteita. Michael s.1786 antoi takauksen v.1818 sai asukasoikeuden.
U213: Michel Bergman s.1786 oli asukasoikeus. Talonpojan oli anottava asukasoikeutta eli sijoituskirjaa (immissionbrev, anekki) kruununtilaan, maaherra ratkaisi. Kruununtilan hallintaoikeus oli perinnöllinen, ellei tilanhoitoa laiminlyöty. Periaatteena, että aina isännän vaihtuessa oli tehtävä uusi sijoituskirjahakemus, vaikka kyseessä oli isännän perillinen.
Perinnöksiosto eli verolleosto oli mahdollisuus hankkia omistusoikeus kruununtilaan maksamalla määrätty tilan veroja vastaava rahasumma valtiolle. Perinnöksioston kohteen tuli olla vakaalla asukasoikeudella hallittu kruununtila. Kruununtilallinen jättänyt maaherralle lupa-anomuksen. Kruununvouti suorittanut katselmuksen, kuten imissiokirjaa haettaessa.
Rippikirjoista näkee, minne hlöt menivät. Mikäli RK:lla olisi jotain murtolukuja, mistä pappi merkinnyt ?
Tarkoitus ei enempään tilojen nronti/sijainti ennen isojakoa ja sen jälkeen. Tilojen lohkomiset/omistukset maanmittausasiakirjoista.