Tulkinta-apua..

[oivis]

Mitähän tuossa Nils Gustaf Rothin nimen perässä mahtaapi lukea? Ja mikä merkintä on Johanin (kolmas ylhäältä) nimen perässä ?

Kiitoksia vaan etukäteen, jos joku saa selvää. Minä en.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 68/234.htm


Toivottavati linkki toimii, kirjoitan ensimmäistä kertaa

[marjatellervo]

Stammar och har svårt att tala eli änkyttää ja on vaikea puhua.

Johan on mahdollisesti tehnyt syntiä ja saanut synninpäästön - abs - vuonna 1807.

[jani]

Stammar och har svårt att tala.

abs. 07. (tarkoittaen vuotta 1807)

Heh, olin painanut ensin Esikatselu ja marjatellervo ehti väliin.

[oivis]

Kiitos teille! Tulipahan kaksinkertainen varmuus asioihin. Jotain puhumiseen liittyvää minä sen arvelinkin olevan..."tala"-sanan erotinkin, en sitten muuta Sopii kuvaan, nimittäin joku toisella palstalla juuri kertoi että Nils olisi ollut mykkä. Muttei kertonut mistä oli väitteen kuullut.

[jani]

Tulipahan lisättyä tämäkin perhe omaan tietokantaan, Susanna siellä oli jo entuudestaan vaikkei Tarsiaa suorista esivanhemmista löydykään.

[oivis]

Laitan tähän samaan ketjuun tämänkin, ehkä sen joku huomannee

Kyselisin tälläkertaa mitä lukee tuossa keskivaiheilla olevan måg. Göran Göranssonin (14.4.1769)nimen perässä? Jotain ..i gården?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 68/239.htm


Kiitos taas !

[EevaH]

Jöranin nimen edessä ollut drg on yliviivattu ja tilalle kirjoitettu måg. Asian varmistamiseksi on perään lisätty tient i gården eli palvellut (tienannut) talossa. Jöranin vaimo ei siis olekaan seuraavan rivin Inh.Ea (loisleski) Maria, vaan sitä seuraavan rivin Caisa, rivin alussa on mustetahran alla mågs (hust).

[oivis]

Kiitos sinulle! Sen tiesinkin ,ettei loinen kuitenkaan Göranin vaimo ollut, vaan caisa matsdotter. Ajattelin ,että tuolla i gården-jutulla olisi viitattu siihen mistä Göran on taloon saapunut. Eipäs sitten ollutkaan.

Kun Göran ja Caisa muuttivat omaan torppaan, löytyi tuo sama loisleski sieltä sitten kuitenkin taas. Onko tuo Kuhlberg hänen sukunimensä?http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 636/59.htm

Seuraavassa rippikirjassa 1819-1826 on Caisan ja Göranin vanhin tytär Maria ilmeisesti mennyt naimisiin. Miehellään Jacob Johansonilla on tittelinä Sk.jäg. Mutta ihankuin olisi sama titteli tuolla Göran Göranssonillakin ? Kuka talossa nyt sitten tuollahetkellä oli pääasiallinen isäntä? Göran vai Jacob? Miten tuollainen Sk.Jäg titteli sitten "ansaittiin", vai saattoiko se tulla aina talonmukana isännälle? Jonkin verran olen verojääkäritaloista lukenut, mutten ole ihan perillä asiasta kuitenkaan.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 636/49.htm

Vuosina 1835-1841 onkin asetelma kääntynyt toisin päin ja sk.jäg tittelit heitetty nurkkaan. Lisäksi Göran göransson 1 on kuollut.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 7a/107.htm

Käsitänkö nyt oikein että Maria Göransdtr ja Jacob Johanson asuttavat Paloniemeä ja leski Caisa Matsdtr lapsiensa ja heidän puolisoidensa kanssa Leppiniemessä? +Itsellinen Maria Henricsdtr aviottoman ?lapsensa Matts Michelsonin kera. Mitä muuta lukee Maria henricdtr:in edessä kuin inh? Onko torppa Leppiniemi siis perustettu Paloniemen maille?

Sitten Anna-Gretha Göransson, niinikään aviottoman lapsensa Isak Efraimin kanssa. Onkohan hänen edessään lyhenne L. Pig. Piikana siis, mutta Paloniemessä vai Leppiniemessä? Hänhän on (jo tässävaiheessa edesmenneen) Göran Göranssonin tytär.

JA jottei aviottomat lapset ihan siihen loppuisi löytyy vielä alhaalta Amanda Carolina, kenenköhän jälkeläinen hän on?


Taas paljon kysyttävää, mutta mukava huomata, jotta joku jaksaa vastailla. Opinpahan samalla pikkuhiljaa itsekin selvittämään noita vuosisatojen takaisia suttuja:)

[Maija]

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 7a/107.htm

Käsitänkö nyt oikein että Maria Göransdtr ja Jacob Johanson asuttavat Paloniemeä ja leski Caisa Matsdtr lapsiensa ja heidän puolisoidensa kanssa Leppiniemessä? +Itsellinen Maria Henricsdtr aviottoman ?lapsensa Matts Michelsonin kera. Mitä muuta lukee Maria henricdtr:in edessä kuin inh? Onko torppa Leppiniemi siis perustettu Paloniemen maille?

Sitten Anna-Gretha Göransson, niinikään aviottoman lapsensa Isak Efraimin kanssa. Onkohan hänen edessään lyhenne L. Pig. Piikana siis, mutta Paloniemessä vai Leppiniemessä? Hänhän on (jo tässävaiheessa edesmenneen) Göran Göranssonin tytär.

JA jottei aviottomat lapset ihan siihen loppuisi löytyy vielä alhaalta Amanda Carolina, kenenköhän jälkeläinen hän on?

Kyllä tuo nimien ryhmittely yleensä liittyy ruokakuntien erittelyyn. Siis voi tulkita, että toinen porukka asuu päätalossa ja toinen torpassa. Useimmiten myös talo ja sen torpat ovat rippikirjassa samalla tai peräkkäisillä sivuilla, mutta jos maanomistuksia pitää todistella, tarvitaan varmaan muita asiakirjoja.

Lqn Inh Maria Henricsdr: suorasukaisesti Lägrad qvinnan = maattu nainen (nykykielen sanakirjassa lägra=leiriytyä; laskeutua)
L.Pig Anna Gretha: Tässä L viitannee samanlaiseen leiriytymiseen. Pig on siinä mielessä ongelmallinen, että se ei läheskään aina tarkoita palvelussuhteessa olevaa piikaa, vaan yleensä naimatonta rahvaan naista. Esim. vihittyjen luetteloissahan suurin osa morsiamista on "piikoja", vaikka olisivat suurien talojen tyttäriä.

Amanda Carolinan kohdalla on atrainta muistuttava merkki. Samanlainen merkki on Isaac Ephraimin kohdalla. Siitä päätellään, että heillä on yhteinen äiti eli molemmat ovat Anna Grethan lapsukaisia. (Yleensä tällaiset yhteenkuuluvuutta tarkoittavat merkinnät ovat selvemmin nimien edessä).
-------
Verojääkäreiden kanssa en ole koskaan ollut tekemisissä. Kuukeloimalla tuli esille oheinen keskustelupalsta, jossa kerrotaan, että ilmiö on paikallinen ja siitä saa lisätietoja esim. Ikaalisten historiakirjoista.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8197685

[oivis]

Kiitos edellisestä vastauksesta.

Lähdin nyt seuraamaan edellisissä mainitun Anna-Gretha Göranintyttären aviottomanlapsen Amanda Carolinan jälkiä ( s. 10.6.1840) Mikäli olen nyt oikein tulkinnut ne mistä olen saanut selvän, on tullut tyttö äitiinsä

Amanda annasdtr,sekä avioton lapsensa Alexei,(joka kuollut 1867). Amandalla joku lisämerkintä, mikä?
(Ennen tätä rippikirjaa ei Amandalla ollut ripityksiä)
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 3&pnum=173



Tässä Amanda lähtenyt taas piikomaan. Hänet on merkitty kolmeen eri kertaan , miksi? Ripityksiä on ainakin kaksi. Minä vuosina, ja mikä aihe?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 3&pnum=208

Seuraavaksi täällä, taas ripitelty..miksi nyt tälläkertaa? Mitä tarkoittaa nimen edessä m.v.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=346

Ja täällä taas ripitelty? (Syntymäajaksi merkitty 20 .pvä, vaikka tulisi olla 10.pvä)
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=381

Näissä kolmessa viimeisimmässä on syntymäaika vakiintunut tuohon 20.pvä , mutta sama nainen kyseessä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=348

Seuraavissa kahdessa rippikirjassa hän ei enään ole piika eikä itsellinen, onko mennyt naimisiin?
Lisähuomautuksia löytyy taas. ne jos joku selkokielistäisi ,olisin iloinen.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=198

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 5&pnum=267


Onko nuo kaikki ripitykset todellakin eri vuosilta, ja jokainen oma tapauksensa?

Kiitän taas avusta

[Maija]

Lähdin nyt seuraamaan edellisissä mainitun Anna-Gretha Göranintyttären aviottomanlapsen Amanda Carolinan jälkiä ( s. 10.6.1840) Mikäli olen nyt oikein tulkinnut ne mistä olen saanut selvän, on tullut tyttö äitiinsä

Amanda annasdtr,sekä avioton lapsensa Alexei. Amandalla joku lisämerkintä, mikä?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 3&pnum=173

abs 1 res för LLläge (ikäänkuin olisi ensin kirjoitettu lyhennettynä LL = lönskaläge ja sitten vielä kuitenkin lisätty läge, en resa tai första resan; siis ripitetty yhden kerran salavuoteudesta; en tiedä, miksi käytetään sanaa resa, jonka koulussa sanottiin merkitsevän matkaa)
Poika Aleksin kohdalla on tässä muuten merkintä död 31/XII 1867; et tainnut huomata.

Alexein kasteilmoitus. (s.26.6.1866) Onko kummeja tosiaan 4kpl? Äidiksi tähän on merkitty Anna Annasdtr tai jotain, mutta se lienee virhe. Paloniemessä ei siihenaikaan tuon nimisiä ollut.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 1&pnum=109

Kummeja oli ennen runsaasti, hyvin usein 4-6 kpl ajasta ja paikasta riippuen. Arvokkaimpien säätyläisten esikoisilla saattoi olla toistakymmentä arvokasta kummia suurella ja selkeällä käsialalla kirjoitettuna niin, että koko kirjan sivu täyttyi. Näillä rahvaan ihmisillä eivät edes nimet tulleet aina oikein kirjoitetuiksi. Tietokoneaikana tasa-arvo on siinä suhteessa lisääntynyt: päin honkia menee säädystä riippumatta.

Alexei häviää kuin savuna ilmaan, mitään kuolemaan viittaavaa en löytänyt, luulisi että olisi äitinsä kanssa, mutta ei. Ehkä kasvatiksi annettu?

Kts.yllä

Tässä Amanda lähtenyt taas piikomaan. Hänet on merkitty kolmeen eri kertaan , miksi? Ripityksiä on ainakin kaksi. Minä vuosina, ja mikä aihe?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 3&pnum=208

Seuraavaksi täällä, taas ripitelty..miksi nyt tälläkertaa? Mitä tarkoittaa nimen edessä m.v.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=346

Ja täällä taas ripitelty? (Syntymäajaksi merkitty 20 .pvä, vaikka tulisi olla 10.pvä)
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=381

Merkinnät eivät tarkoita uusia ripityksiä, vaan tuo yksi synti ja synninpäästö seurasivat tekijäänsä kirkonkirjoissa hautaan asti (ehkä Pyhälle Pietarille pieneksi avuksi?).
Kun kirjoja ruvettiin väsäämään suomen kielellä, piti vakiintuneet lyhenteetkin muuttaa. Luulisi tuon m.v.:n tarkoittavan maattua vaimoihmistä tms. Rippikirjojen syntymäajoissa tulee tuon tuostakin virheitä, kuten voi hyvin kuvitella, jos itse joutuisi käsin siirtelemään merkintöjä paikasta toiseen. "Oikeana" syntymäaikana pidetään yleensä vain kastettujen luettelossa olevaa. Vaan mistäpä sitäkään voisi niin varmuudella tietää. Olen lapsuudessani kuullut useammankin vanhan ihmisen mainitsevan "kirkonkirjoissa olevan syntymäajan" ja "äidin kertoman syntymäajan" erikseen. Ei niissä yleensä kovin suuria eroja kuitenkaan ollut.

[oivis]

Kiitos taas sinulle! Muokkasinkin heti tuota edellistä viestiäni, kun havaitsinkin ,että Alexei onkin se kuollut, eikä Isaac Ephraim, jolle aluksi luulin sen kuolinmerkinnän kuuluneen. Mutta olitkin jo ehtinyt vastata siihenkin. Hyvä tietää että tuo sama ripitysmerkintä seuraa mukana. Ajattelinkin ,jotta onpas ollut vauhti päällä, jos nuo kaikki on eri tapauksia

Vielä yhtä tulkintaa vailla olisi. Alla olevassa rippikirjassa Amanda Annantytär lähtee taas johonkin toiseen taloon. Mutta mikä teidän mielestä tuo talon numero on? Aika montaa vaihtoehtoa olen kolunnut läpi, mutten ole häntä enää löytänyt. Näyttää että olisi 343, mutta sieläkään hän ei kyllä ollut.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 5&pnum=267

[Maija]

Ei ihme, ettet löydä: tuo lähtömerkintä näyttää viittaavan uuteen kirjaan (u.k.), jota ei ole vielä digitoitu. Tuskin sitä lähiaikoina verkkoon tuleekaan (?), kun siirrytään jo 1900-luvun alkuun. Oletko muuten huomannut, että yläpuolella mainittu ja vainaaksi merkitty Jonas Isaksson oli Amandan aviomies. Amandan etumerkintä tässä wo=vaimo. Jossakin noista aikaisemmista linkeistä (jo ennen myöhempiä lisäyksiäsi) olin näkevinäni, että hänet oli kuulutettu tuonnimisen miehen kanssa. Se oli semmoinen, jossa salavuoteusmerkintä oli suomeksi ja alla jostakin syystä ruotsiksi toinen merkintä hyvin epäselvästi, mutta "med Jonas Isaakss" erottui kyllä. En puuttunut asiaan, kun en heti löytänyt Joonasta siitä kirjasta varmistaakseni asiaa.

[oivis]

Kiitoksia paljon sinulle! En ollut kyllä huomannut tuota yhteyttä Jonas Isaksoniin,joten kiitos infosta. Sitä pitää sitten selvitellä seuraavaksi.

Taasen olisi uusi kuvakin tulkittavana.. Toisella rivillä Johan Ananias Juhanpoika s. 25.12.1865. Lisähuomautuksissa mainitaan, jotta on lähtenyt v. 1894 Peräseinäjoelle. Muuttokirjoista löytyy merkintä heinäkuulta 1894. Mutta tuossa on jotain muutakin. Itse käsitin ,että olisi avioutunut jonkunkanssa, joka on Peräseinäjoelta. Nimistä ja muusta en saa selvää, mutta olisiko yksi ainakin Liikala? Peräseinäjoella on ainakin se niminen torppa tai paikka ollut.
Tuossa on myös vuosiluku -93 . Jos tuo avioutuminen olisi tapahtunut silloin , kai siitä löytyisi maininta Parkanon kuulutetuista tai vihityistä,kun mies parkanossa asui, ja muutti pois vasta v.1894. Mitään mainintaa ei em. kirjoista löytynyt. Katsoin vuodet 1892-1895.

Peräseinäjoen syntyneet, vihityt ja muuttaneet loppuu juuri sopivasti vuoteen 1890. Kuulutettuja ei ole lainkaan,eli sieltä ei löydy apua. Rippikirjoja olisi vuoteen 1900 asti, mutta siellä on yli 700 kuvaa ja yhtäkään ei ole nimetty,ei jaksaisi kaikkia läpi selata ainakaan pelkkää henkilöä etsien. Jos tuossa tekstissä mainittaisiin jotain paikannimeä, olisi helpompi etsiä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 5&pnum=468

[Maija]

Kun selvää en saa, niin arvaan seuraavasti:
10/9 (tai 11/7) -93 ott lupa-kirj avio liitt Liikala
---niemi? to(r)p tr? Hilma? Puikon (tai Suikon) kanssa Peräseinäjoelta


Naimisesta tässä varmaan on kyse, mutta nimet voivat olla ihan jotakin muutakin. Käsitykseni mukaan vihkitietoa ei löydykään yleensä sulhasen kotiseurakunnasta, vaan morsiamen seurakunnasta. Kuulutukset kyllä piti lukea molemmissa kirkoissa ja tuo lupakirja tarkoittaa juuri sitä esteettömyystodistusta, minkä sulhanen vei vihkivälle papille. Ei minunkaan silmiini osunut tätä Juho Ananias Juhonpoikaa kuulutettujen kirjasta. Siellähän on Linnakylästä toinen samanniminen ja -ikäinen, joka on avioitunut samoihin aikoihin. Olisikohan siitä tullut sekaannusta ja poisjääminen luettelosta???