Tulkintatukea kaipaisin

[Sirkku]

Ilmoitan vaan, että ei ole sukututkimus unohtunut mutta hidastunut on. Mennä viikolla kävin maakunta-arkistossa ja sain selville yhdet vanhemmat, joita olen pitkään kaipaillut, mutta sittenpä taas tuli stoppi enkä löytänyt näistä vanhemmista tietoja. Ensi viikolla on taas suunnitteilla maakunta-arkistovierailu. Se on niin yksinäistä touhua vaan maakunta-arkistotutkimus kun ei voi oikein kysyä neuvoja täällä, josta olen saanut tosi paljon apua, josta iso kiitos!! Itsellä jää moni asia pimentoon kun en saa selkoa käsialasta tai en ymmärrä, mitä joku merkintä tarkoittaa.

[Sirkku]

Olen tosiaan etsinyt Anna Juhontyttären, s. 6.6.1847 Siikajoella, vanhempia. Merkintöjä Annasta vanhempineen en ole Siikajoella löytynyt. Sitten hoksasin, että ehkä Annan vanhemmista löytyy merkintä Siikajoen rippikirjoista sen jälkeiseltä ajalta kun Anna miehensä Erkki Davidilan kanssa, joka on kotoisin Lumijoelta, muuttivat Lumijoelta Siikajoelle v. 1877.

Heureka, Annan isä löytyi Siikajoen rippikirjasta vuosilta 1885-95 tyttären ja vävyn kotoa Toppilan talosta merkinnällä appi Juho Paavonpka Wuoti, s. 20.2.1821, ort Revonlahti. Tässä rippikirjassa Annan kohdalla oli ort-kohdassa Siikajoki ja miehensä Erkin kohdalla ort-kohdalla on Lumijoki, josta muuttivat Siikajoelle eli käsittäisin, että Annan pitäisi olla kotoisin Siikajoelta tämän perusteella. Wuoti-nimi on ilmeisesti perua Lumijoelta, jossa Annan perhe jossain vaiheessa omisti Wuotilan talon. Annan äiti Brita Kaisa Johanintr Wuoti kuoli Lumijoella v. 1865, jonka sain selville perunkirjasta, syntymäaikaahan perunkirjaan ei ole merkitty.

Olen perheen vaiheita seurannut Lumijoella henkikirjojen, perunkirjan ja lainhuutokortiston avulla. Ensimmäisen merkinnän perheestä Lumijoella löysin vuoden 1850 henkikirjasta lainhuutokortiston avulla Mällisen talosta merkinnällä Johan Påhlsson med hustru Brita. Valitettavasti en ole pystynyt selvittämään mikä on ollut Annan isän Juho Paavonpojan nimi ennen kuin hän muutti perheineen Lumijoelle ja Revonlahdelta en ole löytänyt jälkiä hänestä. Salaperäistä. Onko Annan isä syntynyt sittenkään lähtöisin Revonlahdelta ja Anna Siikajoelta, koska heitä ei löydy sieltä. Hiskikin on vaitonainen tässä asiassa. V. 1850 kun Anna oli 4-vuotias perhe asui jo Lumijoella Mällisen talossa.

Muoks: Niin en tiedä pystyykö tässä etsinnässä kukaan jelppaamaan, mutta mua jelppaa jo se kun saa jaettua tämän asian

[Sirkku]

Onko näin, että kaikista lainhuudoista ei löydy asiakirjoja/merkintöjä? Henkikirjassa näkyy, että ovat muuttaneet uuteen taloon, mutta tästä tapahtumasta ei löydy lainhuutoa. Lainhuuto löytyy siitä, kun yksi sisaruksista lunastaa myöhemmin tämän talon itselleen perikunnalta. Tämä tapahtui surullisen kuuluisassa Lumijoella, josta ei löydy rippikirjoja, mutta sentään jotain eli nämä lainhuudot, perunkirjat ja henkikirjat. Olisiko vielä muuta, josta voisi löytyä tietoa kun rippikirjat ovat hävinneet kirkon palossa?

Eilen oli maakunta-arkistossa yksi elämys, että ei voi olla totta. Löysin nimittäin perunkirjan mummon äidistä, jonka suvun selvittäminen teetti kovasti työtä. Perunkirjaan oli myös tyttönimi merkitty.

Koko ajan tässä oppii uutta.

[EevaH]

Menee vähän arvailuksi, kun lähtötiedot eivät riitä johtopäätöksien tekoon. Mutta sen voin sanoa, että kyllä kaikki omistajanvaihdokset kiinteän omaisuuden osalta huudatettiin ja kirjattiin tuomiokirjoihin ainakin 1800-luvun alusta ja jo aiemminkin. Muuttoja ei huudatettu ja omistuksenvaihdos on saattanut tapahtua ihan eri aikaan kuin muutto. Kussakin lainhuudossa pitäisi olla selvitys edellisestä saannosta, jossa siis näkyy, milloin edellinen lainhuuto tai kiinnekirja on myönnetty, eli jos hallussasi on uudempi lainhuuto, pitäisi siitä päästä ketjuttamaan taaksepäin. Mistä ajankohdasta tässä on puhe? 1800-luvun lopulta lähtien merkittiin saannot myös henkikirjaan. Ja olihan tila perintötila? Kruununtiloja ei huudatettu, koska viljelijä ei niitä omistanut, vaikka jo 1700-luvulta lähtien käytiin asukasoikeuksilla kauppaa. Immissiot eli asukasoikeuden vahvistukset löytyvät lääninhallinnon diaareista tai kruununvoudin arkistosta.

[Sirkku]

Kiitos EevaH selvityksestä! Nämä huudot ovat tapahtuneet 1800-luvulla ja kyseessä on perintötila(t). Lumijoella on useampi perintötila, jonka lainhuutoja olen yrittänyt selvittää ja sitä myöten seurata esivanhempia niin kauas taaksepäin kuin mahdollista eli juuri Erkki Davidilan vanhempien ja Erkin vaimon Anna Juhontyttären vanhempien vaiheita Lumijoella.

Sen olen saanut selville, että Erkin vanhemmat ovat muuttaneett Ollikaisen taloon 1850-luvulla, kauppakirjan on allekirjoittanut Erkin isä nimellä Johan Mattson Wähämikkola. Kauppakirja on ruotsiksi ja mulla on vaikeuksia ymmärtää tekstiä. Löysin vuoden 1850 henkikirjasta Vähämikon talosta n:o 28 Vähämikkolan Johan Mattsonin, mutta Wähämikon talosta en sitten löytänyt sopivia lainhuutoja Johan Mattsonin nimellä lainhuutokortistosta. Henkikirjoja olen katsonut vain netistä, jossa ne on 5 vuoden välein digitoituna. V:n 1845 henkikirjassa Vähämikkolan talon isäntä on Matts Mattson ja v:n 1840 henkikirjassa isäntä on Anders Andersson. Vaikuttaa, että Erkin isän suku ei ole Wähämikkola vaan että perhe on jossain vaiheessa, 1840-luvulla?, muuttanut ko. taloon, jonka jälkeen perhe on muuttanut Ollikaisen taloon ja sieltä Erkin isän kuoltua, perhe on muuttanut Davidilan taloon, josta Erkin nimi Davidila on peräisin.

Mulle on tullut yllätyksenä se kuinka paljon perheet ovat muuttaneet ja nimihän on aina vaihtunut talon mukaan. Siinä sitä onkin setvimistä. Kuitenkin jos ovat talollisia niin niitä vaiheita voi ainakin yrittää seurata, mutta Lumijoelta on myös yksi esi-äiti, Greta Johansdr Pikkula, s. 1842, jonka suvun vaiheiden jäljille en tiedä pääsenkö ollenkaan, koska Lumijoella ei ole Pikkula-nimistä taloa.

[Swanfoth]

Siis tämän Sukututkimusosaston rinnalle kaipaisin ihan omaa osastoa Käsialan tulkinta-apuun, ettei niitä tarvitse tänne tunkea.
Jo näiden viestien määrä osoittaa, että tarvetta olisi ihan erilliselle osastolle.
Eikä viestin otsikossa tarvitse enää mainita käsialatunnistuksen tarpeesta…

[jani]

Nyt on luotu uusi alue, Lukuapua. Siirsin sinne muutaman viestiketjun, siksi foorumi näyttää ne uusina viesteinä, vaikka ovat siis vanhoja ketjuja.

[Sirkku]

Tämä kysymys meneekin tulkinta-apupyyntöpuolelle eli kyseessä on viimeisellä rivillä oleva nimi, josta en saa mitään selkoa enkä myöskään sukulaisuhteesta sotilas Tobias Stareen. Tämä on suurennos ko. sivusta, joten kaikki tiedot eivät näy, mutta syntymävuosi on 1680 eli kyseessä voisi olla Tobiaksen tai hänen vaimonsa vanhempi. Tobias on syntynyt 1723 ja hänen vaimonsa Sigred 1703.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... vat/99.jpg

Koko sivu on tässä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 6-8/26.htm

[Maija]

Ensimmäiseksi tulisi mieleen Enka Lijsa Niemelä.

[Sirkku]

Kiitos Maija! Liisa kuoli samana vuonna 1758 kun rippikirja aloitettiin, mutta ymmärtäisin niin, että Tobiaksen ja Sigredin merkinnät siinä Liisan yläpuolella ovat myöhäisemmältä ajalta. Samassa rippikirjassa olevissa merkinnöissä on Tobiaksen ja Sigredin lisäksi heidän tyttärensä Maria Tobiasdr merkittynä mutta ei näykään tässä alemmassa merkinnässä vaikka meni naimisiin vasta v. 1769. En tiedä kuka tämä Liisa on, että onko hän edes sukua Tobiakselle tai Sigredille.

[Sirkku]

Paavolassa edelleen, mutta nyt en ymmärrä mitä tarkoittaa 18.6.1865 merkintä, joka lukee Johan Mattson Kanniston morsiamen Brita Walborg Johansdr Niemelän edessä eli siinä on joku lyhenne. A.d.(?) Bde dr. Tuon Bde dr ymmärtäisin niin, että hän hän on talollisen lesken tytär?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 4-6/55.htm

[TerhiA]

Paavolassa edelleen, mutta nyt en ymmärrä mitä tarkoittaa 18.6.1865 merkintä, joka lukee Johan Mattson Kanniston morsiamen Brita Walborg Johansdr Niemelän edessä eli siinä on joku lyhenne. A.d.(?) Bde dr. Tuon Bde dr ymmärtäisin niin, että hän hän on talollisen lesken tytär?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 4-6/55.htm

Kas se on f(öre) d(etta) B:dr dr, eli entisen bonden tytär. Mistään leskestä ei tuossa ainakaan löydy mainintaa.

/_ TerhiA _\

[Sirkku]

Kas se on f(öre) d(etta) B:dr dr, eli entisen bonden tytär. Mistään leskestä ei tuossa ainakaan löydy mainintaa.

/_ TerhiA _\

Kiitos TerhiA Entisen talollisen tytär, eli vanhemmat voivat olla molemmat elossa, mutta eivät ole enää talollisia. Pitääpä katsoa löytyisivätkö torppareista tai itsellisistä.

[Sirkku]

Paavolasta hiukan pohjoiseen Oulunsaloon, josta ovat Matts Helala ja vaimonsa Brita, mutta en saa selvää, keitä ovat Britan jälkeen olevat Marg. Määttä? (nimen yläpuolella lukee myös jotain) ja Margetan nimen edessä oleva teksti on niin sotkettu, että en tiedä voiko sitä edes tulkita.

Margetan jälkeen on Eric Matsson?, jonka nimen edessä on myös liite jota en ymmärrä.

Heidän jälkeen on Carin Hataja, liekö sukua isäntäparille. Jotain Carinin nimen edessäkin lukee. Ainakin vuosi 1737 ja näyttäisi lukevan Kembele nimen perässä. Olisiko tullut sieltä v. 1737.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 1-2/13.htm

Hyvää pääsiäistä!!

[Maija]

Panen tähän koko nimirimpsusta sen verran kuin luulen saavani selvää, sillä sukulaisuussuhteet saattavat olla epäjärjestyksessä:
Matts Helala
hust Brita
Pigan? (yliviivattu) E:n Marg. M--- (voi olla Määttä, mutta myös esim. Mårten; tarpeen vaatiessa voisi tehdä Matintyttärenkin, jos a:n yläpuolella oleva piirustus onkin yläpuolella olevan sanan alkukirjaimen eli ison Ii:n koukku; siitä yläpuolella olevasta en saa selvää, mutta voisi väkisin tehdä esim. jotakin Inhysiin viittaavaa, jos ei kukaan parempaa keksi)
Sonen Eric Mattsson
1737 Flickan Carin Hataja (tämän ja edellisen välissä voisi lukea til Kembele, kumpaa mahtaa koskea?)
Anders Hatajas änckia vid --- Inhysingen
Eric Kockinen
hust Brita
dott Brita 1737
Flickan (yliviivattu) Maria Simonsdr
1736 --- Kuricka?
dotter Walborg Mattsdr (onko Helalan Matin tytär ja 12-vuotias vuonna 1740?)
1740 12 åhr gl
Pigan Ingred Mattsdr
--- ifrån Kemi 1740
sonen Jacob om 17 åhr (kenen poika?)

Käsitykseni mukaan flikoiksi mainittiin mm. sellaisia pikkupiikoja, joiden työpanos ei vastannut täysikasvuisen naisen työtä, mutta myös perheen hoidossa olleita etäisiä sukulaislapsia, joilla ei ollut muita huoltajia. Ei siinä tainnut suurta eroa olla.