Avioliiton estäminen, tulkintapyyntö

[kettunen1]

Olisin kiitollinen, jos joku pystyisi tulkkaamaan oheisessa linkistä löytyvän tekstin riveillä 3-5.
Sen verran apua olen jo saanut, että ymmärrän tekstin liittyvän avioliiton solmimisen estämiseen.
Haluaisin myös kuulla kokeneemmilta tutkijoilta, kuinka tavanomaisia tämänlaatuiset "reunamerkinnät" ovat
ja mitä tekstistä voisi päätellä? Mariahan on varsin iäkkäänä synnyttänyt au-äiti, joka tässä nyt on ilmeisesti avioitumassa, mutta tuskin lapsen isän kanssa. Marian persoona kiehtoo, mitähän tässä mahtaa olla kysymys?
Olen kiitollinen kaikesta aiheeseen liittyvästä tiedosta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 6&pnum=683

[EevaH]

Kun ei kukaan muu ole uskaltautunut, laitan tähän vajavaisen tulkkaukseni.

Tämä teksti ehtollismerkintöjen kohdalla

Den 30/11 56 återtog Johan Hyvärinen sitt påstående om trolofning med Maria? och lofgaf ....
24/11 att med .... Vittn. Erik Laakkoin och Brusius Eronen

(pvm) Juho Hyvärinen peruutti väitteensä kihlauksestaan Marian kanssa ja antoi luvan ...

ja tämä huomautussarakkeessa.

framf[ött] oäkta barn 23/5 53. absolv[erad] 1.r[esan] lägersm[ål] 26/6 1853. År 22/10 56 ...
denne för att sättas till lysning med drg Johan Hirvonen
Kesseljärvi, men drg Johan Hyvärinen fr. Kik... hindrad
lysningens uttagande under förbärande att han vore trolofvad med den ...
hvaremot Hirvonen och Maria Pesoin påstodo sig vara trolofvade un-
der den sednare nekade till trolofningen med Hyvärinen. Vittnen ...
han Eronen fr. Palo N:1 och skrädd. Henrik Wäänäin fr. Kyrkobyn.

Ihmisten ja paikkojen nimet osaat varmaan arvata paremmin - arvailuahan tämän tasoisen tekstin selvennys aina on. Ekalla rivillä tavanomaiset merkinnät au-lapsesta ja ripityksestä. Sen jälkeen:

... asettaa kuulutuksiin renki Juho Hirvosen kanssa (Kesseljärveltä?), mutta renki Juho Hyvärinen (paikka) esti kuulutusten ottamisen väittäen olevansa kihloissa tämän ... jota vastoin Hirvonen ja Maria Pesonen väittivät olevansa kihloissa ja jälkimmäinen kiisti kihlauksen Hyvärisen kanssa.

Ja molemmissa jutuissa tietenkin todistajat.

Silloin tällöin näitä näkee rippikirjoissa, yleensä on kieltäjänä joko sulhasen au-lapsen äiti tai toinen osapuoli, joka muuten katsoo naimalupauksen rikotuksi. Kihlautuminenhan oli sitova sopimus, joka piti purkaa tuomiokapitulissa, ja usein käräjillä setvitäänkin, oliko kihlaus todella tapahtunut. Kihlalahjat näyttävät olleen tässä merkitsevä todiste.

Kovin paljonhan tästä yhdestä merkinnästä ei voi lukea, mutta Marian persoonasta saat varmaan kuvaa, kun kokoat hänestä tehdyt merkinnät yhteen ja seuraat hänen elämäntarinaansa. Tiina Miettisen blogissa oli joku aika sitten upea esimerkki siitä, mitä niukoista rippikirjamerkinnöistä voi irrotella, sorry, ei ole linkkiä, ehkä jollakin muulla on tai löydät hakemalla.

Lycka till!

[kettunen1]

Tuhannet kiitokset! Mitä olisikaan sukututkimus ilman auttavaisia, osaamattoman hädän ymmärtäviä ja taitavia alan tuntijoita! Kiitos myö blogivinkistä, yritän löytää ja ryhdyn kokoamaan omaa Marian tarinaani. Suusanallinen tieto on, että Maria antoi (tai joutui antamaan) au-lapsensa huutolaiseksi, mutta kirkonkirjoista tätä tietoa ei löydy (tai en osaa hakea/tulkita). Tiedossa on, että Juho -poika on ollut huutolaisena kirkonkylän pappilassa, mutta ilman kirkon merkintöjä. Liekö tämä ollut tavallista huutolaislasten kohdalla?

[EevaH]

Yksi hyvä lähde Marian pojan vaiheisiin kyllä olisi, mutta ei ehkä netissä. Näiden pitäjän huollettavien (huutolaisten, ruotuvaivaisten, kasvattilapsien, jne...) asioita setvittiin pitäjänkokouksissa ja siellä on varmasti päätetty pojankin ylläpidosta. Tuohon aikaan saattoi pitäjässä olla jo vaivaishoitolautakunta, kannattaa katsoa, onko sellaisen pöytäkirjaa arkistossa. Aika satunnaisesti on näitä huostaanotettuja merkitty muihin kirkonkirjoihin. Kävin kerran koko 1000-sivuisen lastenkirjan turhaan läpi, kunnes löysin vaivaishuollon pöytäkirjasta merkinnän, kenelle hänen elatuksestaan oli maksettu viljakappoja ja sitten vähän aiemmasta pitäjänkokouksesta päätöksen ottaa "turvaton au-lapsi" pitäjän huollettavaksi, koska hänen äitinsä on kuollut Viipurissa. Rippi- ja lastenkirjoista ei näistä asioista olisi löytynyt mitään tietoja, ei edes äidin henkilöllisyyttä, mutta Viipurista löytyi äidin kuolinmerkintäkin.

[kettunen1]

Suuret kiitokset vielä tästäkin tieodsta!