Paikkakunta Pohlen

[antti_laurinpoika]

Etsin tietoa eräästä Gustav Adolfista. Tosin lähtötietoni ovat tämän Kustaan kohdalla ovat olemattomat. Pomarkusta on muuttanut 11.7.1832 Gustav Stenholm vaimonsa ja kahden lapsen kanssa paikkakunnalle Pohlen. Millään en osaa ajatella mikä tämä Pohlen paikkakunta on, suoraansanottun olen ihan H Moilanen. Tosin löydän tuon heidän lapsen Gustav Adolfin synt. 21.6.1839 Pomarkun tiedoissa. Ilmeisesti on ollut jokin visiitti, mutta missä?

[JaskaS]

Joku toinenkin muuttaa s.v. Pomarkusta samaan kohteeseen.
Vanhassa ruotsissa harrastettiin ylimääräisiä h-kirjaimia, josta syystä ehdotukseni on Polen.
Varsin eksoottiselta muuttokohteelta Puola tosin kuullostaa
Toisaalta olihan Puolan itäinen osa saman tsaarin alaisuudessa tuolloin.

Jaska

[Anii]

Hiskistä löytyy Virolais-lättiläinen sotilassrk ja siellä kylä Pohlen.

[JaskaS]

Hiskistä löytyy Virolais-lättiläinen sotilassrk ja siellä kylä Pohlen.

Jotenkin vaikuttaisi viittaavan Puolaan tämäkin, tuon srk:n vihityissä esiintyy myös Polen, Warshau ja monia paikkoja Baltiassa (Ehstland, Livland, Lettland).

Jaska

[Anii]

Arkistolaitoksen sivuilta:

Krimin sodan aikana perustettiin myös virolais-lättiläinen sotilasseurakunta, joka oli tarkoitettu Suomeen sijoitetuille Venäjän armeijan luterilaisille sotilaille. Seurakunta toimi 1800-luvun loppuun asti.

Tuossa ei mainittu, missä seurakunta maantieteellisesti sijaitsi.

[antti_laurinpoika]

Kiitokset teille kaikille vastauksista. Jotenkin vaan tuntuu nuo sotilaspaikkakunnat vierailta, vaikka viitteitä siihen suuntaan onkin. Aivan kuten JaskaS huomasi, että toinenkin muutti (Isak Harjan perhe kolmen lapsen kanssa) Pohleniin. Jos olisivat yksinään, niin ehkäpä mahdollistakin, mutta perheineen. Miksi perheet mukana? Itse asiassa näyttäisi, että tuo Kustaan ja vaimonsa Marian perhe olisi pysynyt Pomarkussa tai lähistöllä, sillä heidät vihittiin 2.4.1828, ja perhe on lisääntynyt tasaisesti: v1829 syntyi Maria, Johannes v. 1830, Anna v. 1833, Juliana 1837 ja Gustaf Adolph 1839. Kaikki Pomarkussa. Muutto Pohleniin oli vuonna 1832? Ja toinenkin muutto lähes samanaikaisesti paikkakunnalta samaan paikkaan.

Vuodelta 1859 on sisäänmuuttotieto Noormarkusta (naapuripitäjä) että tuo nuorin Gustav Adolph Stenholm, Tommilammin renki Noormarkun kylästä, olisi 14.11.1859 muuttanut Pomarkun Kivijärvelle. Mainintana on hyvämaineinen. Muuttoliikettä näiden kahden markun (Pomarkku ja Noormarkku) tuntuu yleisestikin olevan melkolailla.

Mutta kyllä tuo Pohlen edelleen on mystiö. Olen mielikuvitukssani yrittänyt vääntää sitä joka suuntaan, niin Puolaan, Paavolaan (påhl), kuin pohjoiseenkin (polcirceln napapiiri, polen, napa), mutta mikään ei tunnu sopivalta. Puolleikillisesti eipä tuo Puolakaan mahdoton porilaisittain olisi, sillä onhan Porilaisten marssissakin kohta: mi Puolan, Lützin Leipzikin...

[antti_laurinpoika]

Aikaisemmassa viestissäni laitoin Kustaan puolisoksi virheellisesti Marian, pitää tietysti olla Caisa Lisa Matsdr.
Ensimmäinen lapsi on Maria. Vihkitiedoista päätellen tuo Kustaa, vihitty 2.4.1828 olisi Pomarkun Laurin renki Kustaa Jaakonpka Stenholm, (synt. 23.4.1800 Noormarkku?), Kaisan s, 4.7 1798 Kankaanpää?.
Mutta edelleen tuo Pohlen paikkakuntana olisi mielenkiintoinen selvittää. Kaikki vinkit tervetulleita.

[TerhiA]

Ihan näin sivustakäsin ja tietämättömänä kysyn, mistä kummasta te näette tuon ajan Pomarkun muuttaneita?
SSHY:n Pomarkku kun näyttää vasta paljon myöhempiä tietoja.
/_TerhiA_\

[antti_laurinpoika]

Terhille kysymykseen, mistä tiedot. No, lähtötiedot löydän Hiskin puolelta, ja Pomarkun Hiskin tiedoissa löytyy pois- ja sisäänmuuttaneita. Laitapa vaikka hakusanaksi kohtaan minne muuttanut: Pohlen, niin saat saat nämä vastauksena nämä kaksi muuttanutta perhettä.
Kiitos, että noita uusia Noormarkun tietoja on tullut SSHY:n sivuille, ovat meikäläiselle todella tarpeelliset monessakin suhteessa.

Vielä tuohon Pohleniin, niin kiitos tuosta virolais-lättiläisestä tiedosta, sen googlettamalla löysin mielenkiintoisen Genos-linkin; Genos 3(1932) s.85-120 (nettiversio), jossa kirjoitus "Tietoa erikoilaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista.." Ihan sen perusteella tuli mieleen, että voisiko tuo Pohlen olla mukana. En kylläkään löytänyt, mutta ihan poissuljettu ei ole, että voisiko tämä Pohlen olla joku rukoushuone tai vastaava yhdyskunta. Noita seurakuntia kun näyttänyt olevan vaikka mitä. On vankila-, hospitaali-, rukoushuone-, sotilas- ja tehdasseurakuntaa. Todella mielenkiintoista, joskin täydellistä "hakuammuntaa". Mitä tuohon uskonnollisuuteen tulee, niin Pomarkussa oli voimakas herännäisyysliike, mutta vasta 1870-luvulla.

[TerhiA]

Terhille kysymykseen, mistä tiedot. No, lähtötiedot löydän Hiskin puolelta, ja Pomarkun Hiskin tiedoissa löytyy pois- ja sisäänmuuttaneita.

Ahaaaa - HisKistä olikin kyse. Eipä mulle tullut mieleenkään ruveta HisKistä katsomaan tällaista lukuasiaa. Alkuperäisnäkymää vain haeskelin enkä löytänyt.
/_TerhiA_\

[Anii]

Mahtaiskohan tuossa myynnissä olevassa kirjassa olla jotain kiinnostavaa.

http://www.menec.fi/kirjalista.php?i=r

Russische National-Trachten. Russen, Russische Pohlen und Finnen

[antti_laurinpoika]

Eipä taida olematon saksantaitoni selvittämään tuota kirjaa tai oikeammin saamaan mitään irti siitä. Sinänsä tuo listasi sisälsi muutamia sellaisia teoksia, jotka todella kiinnostavat. Mutta vielä tuohon Pohleniin, niin pyörittelen asiaa ympäriinsä. Joku paikkakunta se sittenkin on, mutta mikä. Vaikka tuolla aiemmin epäilin sotilaspaikkakuntia, niin toisaalta viitteet siihen suuntaan ovat kasvaneet. Kovin tunnettu se ei liene, mutta jotain tietoa siitä on ollut, kun pappikin osaa laittaa muuttoilmoitukseen paikan. Lisäksi tuolta Hiskin puolelta löytyy muutama Pohlenista poismuuttanut. Oolannin sotakin käytiin vasta 1850-luvulla, siihenkään se ei voi liittyä. Ihan täydellistä hakuammuntaa edelleen. Jotenkin pitäisi tutkia noita tarkk'ampujien listoja, josko sieltä jotain valaisevaa. Mielenkiintoista, mutta perin työlästä. Kaikkeen sitä törmääkin

[Maija]

Kaikenlaista hauskaa ja mielenkiintoista tulee vastaan, kun lähtee jotakin kummallista yksityiskohtaa selvittelemään. Eivätkä ne retket mitään hukkareisuja ole, koska uutta oppia tulee ihan solkenaan. Kannattaisiko kuitenkin jossakin vaiheessa tarkistaa myös alkuperäislähteestä, voiko nimen lukea jollakin muullakin tavalla? Joskus Hiskissä on systemaattisia lukuvirheitä esim. erikoisissa sukunimissä, koska usein sama ihminen on tehnyt enemmänkin jotakin paikkakuntaa.

[antti_laurinpoika]

Oikeassa Maija olet. Sitähän se on, että aina tulee jotain opittavaa ja paljonkin, ja mielenkiinto säilyy, ja moni asia saattaa loksahtaa kohdalleen. Tämän Pohlen-asian jätän nyt "joululomalle", kunnes saan jotain parempaa tietoa. Nyt ihan mielenkiinnosta selailen joulunaikana esivanhempiani, joiden juuret ovat Noormarkussa, kun tuota Noormarkkua tuli tutkittavaksi. Suurkiitokset asian hyväksi tehneille!
Hyvät joulun odotukset kaikille!

[ESe]

Myös Laviasta on muuttanut useita perheitä "till Polen" kesällä 1832. Kaikki palasivat takaisin muutaman kuukauden kuluttua.