ymmärrysapua sotilaan redut-tietoihin

[Kaisa Nurhonen]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 1&pnum=178
Christer Nurhosen ja hänen vaimonsa kohtaloa olen pyöritellyt. Olenko ymmärtänyt oikein, että Christer on yllä olevan Kurvisen ja Nuutilaisen vävy, joka on ottanut hoitaakseen talon ja sanoutunut irti armeijasta, jossa palveli Mård-nimisenä ja meni kuitenkin takaisin ja kuoli myöhemmin sotaretkellä noin 1809. Jos edellä oleva pitää paikkansa, tässä oleva äiti Anna Haajainen on Christer Nurhosen äiti. Sitä en vielä tiedä, kuka oli Christerin isä. Tämä sukuhaara jäi asumaan Ristiinaan, vaikka kurvasi välillä Mikkeliin.

[EevaH]

Eihän nää sun kysymykset ihan tästä selviä. Ilmeisesti Christer on vävy, vaikkei siitä tuossa suoraan sanota, sensijaan sanotaan, että hän on reserviläinen ja muuttanut Mikkeliin. Kyllähän reservit kutsuttiin lähes kaikki palvelukseen Suomen sodan alettua, mutta kun Christer on ollut jo aika iäkäs, voi olla, että hänet on raakattu katselmuksessa. Militariatietoja tähän tarvittaisiin, oletko niitä pyöritellyt?

Onkohan Christerin leski mennyt naimisiin? Siinä tapauksessa pitäisi perukirja löytyä kirkonarkistosta. Tai jos hän on hakenut sotaeläkettä itselleen (ja lapsilleen) pitäisi tästäkin löytyä jälkiä kirkonarkistosta, pappi joutui kirjoittamaan eläkkeenhakijoille todistuksen. Pitäjänkokouksen pöytäkirjoissa on myös usein käsitelty sotaleskien ja -orpojen oloja. Nämä lähteet siis saattaisivat selvittää Christerin mahdollista kaatumista ja jälkeenjääneitä. Ristiinan kirkonarkistoa en tunne, mutta ainakin Mikkelin kirkonarkistossa on pitäjäläisistä tällaisia tietoja.

[Kaisa Nurhonen]

Oikein mielenkiintoinen tuo sotaeläkkeen hakemisen polku. Kun kerran olet sitä mieltä, että on vävynä, se selvittää yhden pulman. Kiitos osviitasta.

[Kaisa Nurhonen]

Katselin tarkemmin vihjeestäsi sotilastorppien vuokrausta käräjäoikeuksien päätöksistä ja ajattelin, että sellainenkin red ut-sanan tulkinta voisi olla mahdollinen, että torppa selvitettiin, koska perhe muutti Ristiinasta Mikkeliin. Juuri tämä päätös ei ole vielä löytynyt, mutta sotilastorpan säilymistä käsiteltiin käräjäoikeudessa ainakin, kun puoliso oli kuollut ja naispuolinen leski jäi torppaan asumaan.

[TerhiA]

Kaisa hei;
jos tuolla redutilla tarkoitat sanaa, joka näkyy siinä ekaksi laittamassasi linkissä Kristerin kohdalla, niin se sana on rediit . Ei siis "redut".

/_TerhiA_\

[EevaH]

Terhi, mikä sanan merkitys on tässä? Noin olisin sen itsekin tulkinnut, vaikka pystyviiva sanan keskellä häiritsi.

Kaisa, sotilastorppa-asioita käsiteltiin kyllä käräjilläkin riita-asioina, mutta varsinaisesti torppajutut kuuluivat lääninhallinnolle, ja esim. hakemukset torppien siirrosta tai sotilaan määräämisestä muuttamaan torppaansa, löytyvät lääninkanslian diaareista. Näitä ei valitettavasti ole digitoitu, vaikka se olisi ollut enemmän tarpeen, kuin kirkonkanslian viime vuosisadan tekniikalla pilattujen filmien digitointi taas kertaalleen. Militariatiedot ovat SSHYn digiarkiston osastossa Sotilasasiakirjat, siellä on pääkatselmukset vuoteen 1798 ja palkkausluettelot vuoteen 1807, sieltä voisit yrittää pyydystää Christeriä.