Viesti
Kirjoittaja EevaH » 18.12.2009 00:43
Kun ei kukaan ole vastannut paremmin hyvään kysymykseesi, niin yritänpä vähän etsiä evästystä, vaikken pitäjää tunnekaan. Ensinnäkin täytyy olla selvillä siitä, etteivät henkikirjat - eivätkä muutkaan läänintilien asiakirjat ole rippikirjojen jatke taaksepäin, vaan ihan erillinen asiakirjasarja, jolla on oma logiikkansa ja omat pelisääntönsä. Joku sukututkimuksen grand old man - olisiko ollut Voipio, antoikin joskus kuolemattoman lausuntonsa: Sukututkimus alkaa siitä, mihin kirkonkirjat loppuvat.
Netistä löytyy paljon osviittaa läänintilien taklaamiseen, mutta koska nimenomaan kyläjako, ja sitä aiemmin kymmen- ja neljänneskuntajako olivat pitäjäkohtaisia juttuja (ja erikseen vielä hallinto- ja kirkkopitäjäkohtaisia, niinkuin Maija edellä sanoi), ovat parhaat lähteet 1) pitäjänhistoria ja 2) kyseistä pitäjää tutkineet kollegat. Jollei näitä ole käytettävissä, ei auta kuin kääriä hihat ja alkaa itse selvittää asiaa. Kannattaa esim. katsoa, onko maakirjojen ja henkikirjojen aluejaoissa eroja (isännissä usein on silloinkin, kun on kyse samasta tilasta, henkikirjassa mainitut ihmiset olivat elossa, maakirjoissa saattoi kummitella kymmeniä vuosia sitten kuolleita miehiä). Jos kirkkopitäjien raja halkaisee hallintopitäjää, antaa se osviittaa tilojen sijainnista. Kylien nimet tulivat ainakin omille tutkimusalueilleni varsin myöhään, sitä ennen ja paljolti vielä sen jälkeenkin oli talot hallinnollisesti sijoitettu neljännes- ja kymmenkuntiin, joista neljänneskuntien rajat olivat suht. vakiintuneet, sen sijaan tilat saattoivat hyppiä kymmenkunnasta toiseen kirjurin mielihalujen mukaan. Kyläjakokin saattoi elää omaa elämäänsä kymmeniä vuosia.
Eli katso ensin löytyisikö pitäjänhistoriaa ja mitä se osaa kertoa talojen ja kylien sijainnista. Jos kirkonkirjoja on käytettävissä ajalta ennen kyläjaon vakiintumista henkikirjoissa, etsi samat perheet molemmista samalta ajalta ja huomioi, mihin kyliin nämä talot on henkikirjoissa sijoitettu. Jatka tällä tavoin taaksepäin. Muutama ankkuripiste on käytettävissä ainakin Savosta, isojaon jakokunta käsittää samat talot kuin vuoden 1664 verollepanon jakokunta, joka taas käsittää periaatteessa samat anekit kuin vuoden 1561 verollepano. Niinkuin sanoin en tunne tutkimusaluettasi, mutta vastaavia apukeinoja sielläkin lienee käytettävissä.
Osaisikohan joku valaista paremmin tilannetta Vanhan Suomen tai yleensä Karjalan osalta?