SshyWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

http://digiarkisto.org/wiki/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=JKL SshyWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi] 2026-04-06T01:27:38Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.31.1 http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Noormarkku&diff=8666 Noormarkku 2009-08-16T18:24:16Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * [[Finbyy]]<br /> * Harjakangas<br /> * Kahaluoto<br /> * Kairila<br /> * Lassila<br /> * [[Noormakku]]<br /> * Rudanmaa<br /> * [[Söörmarkku]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Noormarkun pitäjän vaiheita: Jussi Puumala: Pori, 1933<br /> ::&ndash; kirjaan on julkaistu henkilö- ja talohakemisto: http://vaskivakka.net/tietovakka/teoshakemistot/noormarkku.htm<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; Aiheena on erityisesti lähialueilla vaikuttanut 1800-luvun loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin edesottamuksia. Emil Teodor Gestrin toimi vuosina 1858-1867 Ahlaisten, Noormarkun ja Pomarkun yhteisessä apukappalaisen virassa, johon oli liitetty myös kansakoulunopettajan tehtävät. <br /> ::&ndash; mm. muutamia maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> :* Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa: L. I. Kaukamaa: Pori, 1933<br /> ::&ndash; Tarkka kuvaus paikoitellen kellonaikoineen valkoisten puolen toimista kapina-ajalta, useita valkoisia mainittu nimiltä<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Pomarkku&diff=8665 Pomarkku 2009-08-16T18:14:09Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * Harhala<br /> * Honkakoski<br /> * Kiilholma<br /> * Kivijärvi<br /> * Laitila<br /> * Längelmäki<br /> * Pomarkku<br /> * Tuunajärvi<br /> * Uusikylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Piikaflikkoja ja plankkukuormia: Tiina Lintunen: Jyväskylä 2001: ISBN 952-91-4139-4<br /> ::&ndash; Pomarkun kotiseutukirja<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; Aiheena on erityisesti Pomarkussakin vaikuttanut 1800-luvun loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin edesottamuksia. Emil Teodor Gestrin toimi vuosina 1858-1867 Ahlaisten, Noormarkun ja Pomarkun yhteisessä apukappalaisen virassa, johon oli liitetty myös kansakoulunopettajan tehtävät. <br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> :* Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa: L. I. Kaukamaa: Pori, 1933<br /> ::&ndash; Tarkka kuvaus paikoitellen kellonaikoineen valkoisten puolen toimista kapina-ajalta, useita valkoisia mainittu nimiltä<br /> ::&ndash; Pomarkku mainittu mm. sivuilla 25, 82-83, 98, 108, 112, 178, 363, 387, 395 ja 467<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8664 Lavia 2009-08-16T18:06:35Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :* Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin. <br /> <br /> :* Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta). <br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*Vapaussodassa 1918 ajanjakson 1900-1909 rippikirja revittiin pahoin. Lähde: Osmo Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932)<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823).<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua Laviaa koskien. Aiheena on erityisesti Laviassakin vaikuttanut 1800-loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin myrskyisästä valinnasta Lavian ensimmäiseksi kirkkoherraksi<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> :* Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa: L. I. Kaukamaa: Pori, 1933<br /> ::&ndash; Lavian taisteluista mm. sivuilla 372-375 (tammi-helmikuun vaihteessa 1918) ja sivulla 379 (2. maaliskuuta 1918) sekä suunnittelukokous sivuilla 385-386 (10. huhtikuuta 1918)<br /> ::&ndash; Tarkka kuvaus valkoisten puolen toimista kapina-ajalta, useita valkoisia mainittu nimiltä<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ahlainen&diff=8663 Ahlainen 2009-08-16T18:00:40Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> <br /> * [[Alakylä (Nederby)]]<br /> * Anttoora<br /> * Bastuskeri<br /> * [[Kellahti (Källfjerd)]]<br /> * Lampaluoto<br /> * Lamppi<br /> * Pirttijärvi<br /> * Pohjajoki<br /> * Rankkuu<br /> * Tyltty<br /> * [[Ylikylä (Överby)]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Ahlaisten historia: Ulla Heino: Porin kaupunki, 1979: ISBN 951-99220-1-6<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; Aiheena on erityisesti Ahlaisissakin vaikuttanut 1800-luvun loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin edesottamuksia. Emil Teodor Gestrin toimi vuosina 1858-1867 Ahlaisten, Noormarkun ja Pomarkun yhteisessä apukappalaisen virassa, johon oli liitetty myös kansakoulunopettajan tehtävät. <br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> :* Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa: L. I. Kaukamaa: Pori, 1933<br /> ::&ndash; Tarkka kuvaus paikoitellen jopa kellonaikoineen valkoisten puolen toimista kapina-ajalta, useita valkoisia mainittu nimiltä<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :* Isac Johaninpoika Santdlandin suku: Virpi Hietala, Viljo Raitiola: Kokemäki 1995 <br /> ::&ndash; Satakuntalaisia perheitä 1700-luvulta tähän päivään, <br /> ::&ndash; pääosin ahlaislaisia<br /> :* Nestor Setälän (Kallelan) esi-isiä ja jälkeläisiä: Merja Mäkelä: Pori 1998: ISBN 952-91-0589-4 <br /> ::&ndash; Sukua Ahlaisten Lampista 1750-luvulta tähän päivään asti<br /> :* Rakuuna Fredric Tranberg sankari Suomen sodassa 1808&ndash;1809: Viljo Raitiola: Saarijärvi 2000<br /> ::&ndash; Sukua 1700-luvulta tähän päivään, sukututkimus ruotusotamies Eric Ericinpoika Roosin jäkeläisistä<br /> ::(Raitiolan kotisivuilta löytyy kirjan tauluun 1. korjauksia http://personal.inet.fi/koti/viljo.raitiola/Tranberg/lista.htm, lisäksi lapsia on muitakin kuin Fredric)<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> <br /> <br /> <br /> ----<br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ahlainen&diff=8662 Ahlainen 2009-08-16T17:51:28Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> <br /> * [[Alakylä (Nederby)]]<br /> * Anttoora<br /> * Bastuskeri<br /> * [[Kellahti (Källfjerd)]]<br /> * Lampaluoto<br /> * Lamppi<br /> * Pirttijärvi<br /> * Pohjajoki<br /> * Rankkuu<br /> * Tyltty<br /> * [[Ylikylä (Överby)]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Ahlaisten historia: Ulla Heino: Porin kaupunki, 1979: ISBN 951-99220-1-6<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :* Isac Johaninpoika Santdlandin suku: Virpi Hietala, Viljo Raitiola: Kokemäki 1995 <br /> ::&ndash; Satakuntalaisia perheitä 1700-luvulta tähän päivään, <br /> ::&ndash; pääosin ahlaislaisia<br /> :* Nestor Setälän (Kallelan) esi-isiä ja jälkeläisiä: Merja Mäkelä: Pori 1998: ISBN 952-91-0589-4 <br /> ::&ndash; Sukua Ahlaisten Lampista 1750-luvulta tähän päivään asti<br /> :* Rakuuna Fredric Tranberg sankari Suomen sodassa 1808&ndash;1809: Viljo Raitiola: Saarijärvi 2000<br /> ::&ndash; Sukua 1700-luvulta tähän päivään, sukututkimus ruotusotamies Eric Ericinpoika Roosin jäkeläisistä<br /> ::(Raitiolan kotisivuilta löytyy kirjan tauluun 1. korjauksia http://personal.inet.fi/koti/viljo.raitiola/Tranberg/lista.htm, lisäksi lapsia on muitakin kuin Fredric)<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> <br /> <br /> <br /> ----<br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8661 Lavia 2009-08-16T17:22:39Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :* Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin. <br /> <br /> :* Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta). <br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*Vapaussodassa 1918 ajanjakson 1900-1909 rippikirja revittiin pahoin. Lähde: Osmo Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932)<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823).<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua Laviaa koskien. Aiheena on erityisesti Laviassakin vaikuttanut 1800-loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin myrskyisästä valinnasta Lavian ensimmäiseksi kirkkoherraksi<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> :* Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa: L. I. Kaukamaa: Pori, 1933<br /> ::&ndash; Lavian taisteluista mm. sivuilla 372-375 (tammi-helmikuun vaihteessa 1918) ja s. 379 (2. maaliskuuta 1918) sekä suunnittelukokous s. 385-386 (10. huhtikuuta 1918)<br /> ::&ndash; Tarkka kuvaus valkoisten puolen toimista kapina-ajalta, useita valkoisia mainittu nimiltä<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8660 Lavia 2009-08-16T17:21:48Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :* Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin. <br /> <br /> :* Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta). <br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*Vapaussodassa 1918 ajanjakson 1900-1909 rippikirja revittiin pahoin. Lähde: Osmo Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932)<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823).<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua Laviaa koskien. Aiheena on erityisesti Laviassakin vaikuttanut 1800-loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin myrskyisästä valinnasta Lavian ensimmäiseksi kirkkoherraksi<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> :* Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa: L. I. Kaukamaa: Pori, 1933<br /> ::&ndash; Lavian taisteluista mm. sivuilla 372-375 (tammi-helmikuun vaihteessa 1918), s. 379 (2. maaliskuuta 1918) ja suunnittelukokous s. 385-386 (10. huhtikuuta 1918)<br /> ::&ndash; Tarkka kuvaus valkoisten puolen toimista kapina-ajalta, useita valkoisia mainittu nimiltä<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8659 Lavia 2009-08-16T16:31:26Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :* Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin. <br /> <br /> :* Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta). <br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*Vapaussodassa 1918 ajanjakson 1900-1909 rippikirja revittiin pahoin. Lähde: Osmo Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932)<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823).<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua Laviaa koskien. Aiheena on erityisesti Laviassakin vaikuttanut 1800-loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin myrskyisästä valinnasta Lavian ensimmäiseksi kirkkoherraksi<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8658 Lavia 2009-08-16T16:25:55Z

<p>JKL: /* Historiaa */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :* Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin. <br /> <br /> :* Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta). <br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*Vapaussodassa 1918 ajanjakson 1900-1909 rippikirja revittiin pahoin. Lähde: Osmo Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932)<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823).<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua erityisesti Laviassakin vaikuttaneesta 1800-loppupuolen herännäisyysliikkestä ja pyhä-liikkeen johtajan Lavian seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Gestrinin myrskyisästä valinnasta virkaansa<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8657 Lavia 2009-08-16T15:45:40Z

<p>JKL: /* Tietoja kirkonarkistosta */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :* Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin. <br /> <br /> :* Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta). <br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*Vapaussodassa 1918 ajanjakson 1900-1909 rippikirja revittiin pahoin. Lähde: Osmo Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932)<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823).<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua erityisesti Laviassakin vaikuttaneesta 1800-loppupuolen herännäisyysliikkestä ja pyhä-liikkeen johtajan Lavian seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Gestrinin myrskyisästä valinnasta virkaansa<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8656 Lavia 2009-08-16T15:31:18Z

<p>JKL: /* Historiaa */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823).<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua erityisesti Laviassakin vaikuttaneesta 1800-loppupuolen herännäisyysliikkestä ja pyhä-liikkeen johtajan Lavian seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Gestrinin myrskyisästä valinnasta virkaansa<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8655 Lavia 2009-08-16T14:53:01Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua erityisesti Laviassakin vaikuttaneesta 1800-loppupuolen herännäisyysliikkestä ja pyhä-liikkeen johtajan Lavian seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Gestrinin myrskyisästä valinnasta virkaansa<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8653 Lavia 2009-08-16T14:35:30Z

<p>JKL: /* Historiaa */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua erityisesti Laviassakin vaikuttaneesta 1800-loppupuolen herännäisyysliikkestä ja Lavian seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Gestrinin myrskyisästä valinnasta virkaansa<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8651 Lavia 2009-08-16T14:27:31Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin asuttaminenkin on alkunut jo jonkin aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&ndash; sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua erityisesti Laviassakin vaikuttaneesta 1800-loppupuolen herännäisyysliikkestä ja Lavian seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Gestrinin myrskyisästä valinnasta virkaansa<br /> ::&ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8642 Lavia 2009-08-16T14:09:35Z

<p>JKL: </p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin asuttaminenkin on alkunut jo jonkin aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8629 Lavia 2009-08-16T13:15:38Z

<p>JKL: /* Isäntäluettelot */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin asuttaminenkin on alkunut jo jonkin aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka, Soro ja Tuomisaari-Tuomisto.<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> :* Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964<br /> ::&ndash; Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti<br /> ::&ndash; taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8628 Lavia 2009-08-16T12:45:14Z

<p>JKL: /* Historiaa */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin asuttaminenkin on alkunut jo jonkin aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka, Soro ja Tuomisaari-Tuomisto.<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8627 Lavia 2009-08-16T12:30:34Z

<p>JKL: /* Historiaa */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan (eli Karkun) suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa. <br /> <br /> Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta karkkulaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin asuttaminenkin on alkunut jo jonkin aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Anttila ...<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8626 Lavia 2009-08-16T12:02:24Z

<p>JKL: /* Isäntäluettelot */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> :* [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> ::&ndash; Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita<br /> :* Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja<br /> ::&ndash; tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain<br /> ::&ndash; osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto<br /> ::&ndash; osa II: Roikka, Hesso, Pekkala<br /> ::&ndash; osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo<br /> ::&ndash; osa IV: Putto, Alaputto<br /> ::&ndash; osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola<br /> ::&ndash; osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa<br /> ::&ndash; osa VII: Kyttä<br /> ::&ndash; osa VIII: Huida<br /> ::&ndash; osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja <br /> ::&ndash; osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi<br /> ::&ndash; osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä<br /> ::&ndash; osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen, <br /> ::&ndash; osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto<br /> ::&ndash; osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski, <br /> ::&ndash; osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki<br /> ::&ndash; osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi <br /> ::&ndash; osa XVII: Karhula<br /> ::&ndash; osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Lavia&diff=8625 Lavia 2009-08-16T09:25:51Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> *2090 (31.12.2008)<br /> <br /> == Kylät ==<br /> *Laviankylä<br /> *Riuttala<br /> *Saarijärvi<br /> *Mustajoki<br /> *Kalliala<br /> *Riiho<br /> *Peräkylä<br /> *Aluskylä<br /> *Niemenkylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> [http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967 <br /> ::&ndash; matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto<br /> :* Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971 <br /> ::&ndash; sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Pomarkku&diff=8624 Pomarkku 2009-08-16T09:04:47Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * Harhala<br /> * Honkakoski<br /> * Kiilholma<br /> * Kivijärvi<br /> * Laitila<br /> * Längelmäki<br /> * Pomarkku<br /> * Tuunajärvi<br /> * Uusikylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Piikaflikkoja ja plankkukuormia: Tiina Lintunen: Jyväskylä 2001: ISBN 952-91-4139-4<br /> ::&ndash; Pomarkun kotiseutukirja<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Pomarkku&diff=8623 Pomarkku 2009-08-16T09:03:32Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * Harhala<br /> * Honkakoski<br /> * Kiilholma<br /> * Kivijärvi<br /> * Laitila<br /> * Längelmäki<br /> * Pomarkku<br /> * Tuunajärvi<br /> * Uusikylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Piikaflikkoja ja plankkukuormia: Tiina Lintunen: Jyväskylä 2001: ISBN 952-91-4139-4<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==</div>

JKL http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ahlainen&diff=8622 Ahlainen 2009-08-16T08:57:44Z

<p>JKL: /* Kirjallisuus */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> <br /> * [[Alakylä (Nederby)]]<br /> * Anttoora<br /> * Bastuskeri<br /> * [[Kellahti (Källfjerd)]]<br /> * Lampaluoto<br /> * Lamppi<br /> * Pirttijärvi<br /> * Pohjajoki<br /> * Rankkuu<br /> * Tyltty<br /> * [[Ylikylä (Överby)]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Ahlaisten historia: Ulla Heino: Porin kaupunki, 1979: ISBN 951-99220-1-6<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :* Isac Johaninpoika Santdlandin suku: Virpi Hietala, Viljo Raitiola: Kokemäki 1995 <br /> ::&ndash; Satakuntalaisia perheitä 1700-luvulta tähän päivään, pääosin Ahlaislaisia<br /> :* Nestor Setälän (Kallelan) esi-isiä ja jälkeläisiä: Merja Mäkelä: Pori 1998: ISBN 952-91-0589-4 <br /> ::&ndash; Sukua Ahlaisten Lampista 1750-luvulta tähän päivään asti<br /> :* Rakuuna Fredric Tranberg sankari Suomen sodassa 1808&ndash;1809: Viljo Raitiola: Saarijärvi 2000<br /> ::&ndash; Sukua 1700-luvulta tähän päivään, sukututkimus ruotusotamies Eric Ericinpoika Roosin jäkeläisistä<br /> ::(Raitiolan kotisivuilta löytyy kirjan taulu 1. korjauksia http://personal.inet.fi/koti/viljo.raitiola/Tranberg/lista.htm)<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> <br /> <br /> <br /> ----<br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

JKL