SshyWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

SshyWiki:Kahvihuone

2011-01-13T09:25:57Z

Lmaa:

==Kahvihuoneessa voit kysyä wikiin liittyvistä aiheista ja tehdä parannusehdotuksia==

===Uuden sivun tekeminen===

Onko tämä sivusto aivan kuollut? Mitä pihinää yleensä täällä on? Enhän tämä wikinyksi hienoimpia tapoja rakentaa sukutiedosto, sellaiseen eivät ns. tavalliset sukuohjelmat kykene. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|AM]] 21. kesäkuuta 2008 kello 22.11 (EEST)

:Ei varmaankaan aivan kuollut, vaan pikemminkin ei vielä syntynyt. Itse tässä mietiskelen, voisinko käyttää tätä keräämäni aineiston tallentamiseen. Eli että tekisin tässä julkista sukututkimusta lähdeviitteineen. Ujosti kyselen kuulostaako tämä teistä siltä mihin tämä sivusto on tarkoitettu? Onkohan täällä jossain hyvä malli henkilöartikkelin rakenteeksi? Entä lähdeviitteet? Haluaisin listata KAIKKI linkit sukuhistoria.fi:hin, jotka olen henkilöstä löytänyt, jotta päättelyitä voi seurata jälkikäteen. Kuinka ne kannattaisi listata? [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 26. elokuuta 2008 kello 18.01 (EEST)

-: Niin siinä hyviä kysymyksiä?? Mielestäni sellainen julkinen sukututkimus on hyvä idea ja sopii täle foorumille / Wikille oikein hyvin

===Henkilö-malline===

Henkilö-sivuja ei vielä ole, ja varmaan osasyynä on se, ettei ollut henkilö-mallinetta (vai oliko?) Tein nyt kuitenkin tällaisen: [[Malline:Henkilö]].
Kommentointia ja kehittelyä kaivataan.
: Henkilö-mallinetta ei voi käyttää aaltosulkeilla, vaan se toimii pelkkänä löysänä ohjenuorana siitä minkä muotoisia artikkelit voisivat olla. Sen sijaan mallineet
: <pre>{{Hiski|1347484}} ja {{Digiarkisto|7285|316}}
</pre>
: ovat käyttökelpoisia lyhennysmuotoja Hiskin ja Sukuhistorian tietokantoihin ja näyttävät tältä:
: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1347484 ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7285&pnum=316
: [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 28. maaliskuuta 2009 kello 13.58 (EET)

=== Sivujen siirtely ===

Hiekkalaatikko on uudelleenohjattu kummallisesti, mutta en löytänyt mitään keinoa millä uudelleenohjauksen voi perua. Voisiko joku neuvoa? Tai jopa korjata hiekkalaatikon hiekkalaatikoksi.

Samoin jäin ihmettelemään, miten voisin vaihtaa sivun Eric Kijhl nimen siten että se olisi Erik Kihl? Onko Wiki-spesialisteja kuulolla?
: Nämä ongelmat nyt korjattu. Artikkelin nimen voi vaihtaa siirrä-täbistä. Tällöin alkuperäiselle sivulle syntyy uudelleenohjaussivu. Uudelleenohjaussivulle pääsee napsauttamalla "Uudelleenohjattu sivulta ..." -tekstiä, jonka jälkeen voi muokata ("Tänne viittaavat sivut" vasemmalla kohdassa työkalut) niitä sivuja, joilla on linkki sivulle. Uudelleenohjaussivusta voi tehdä oman sivunsa näppäämällä muokkaa, kuten tavallista.
: Artikkelin nimeksi tuli [[Eric Kihl]].
: [[SshyWiki:Hiekkalaatikko]] on nyt taas hiekkalaatikko. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 22.43 (EEST)
:: No, ainoa mikä jäi epäselväksi on miten tyhjäksi jäänyt sivu [[Eric Kijhl]] poistetaan? [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 22.52 (EEST)

::: Vahingossa luodun sivun voi merkitä nyt näin:

:::<pre>
:::{{poistoon|perustelu}}
:::</pre>

::: mutta sivu jää olemaan siihen asti kunnes ylläpito jaksaa jotain tehdä. --[[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 22. kesäkuuta 2010 kello 23.00 (EEST)

=== Barck ===

Jotain kummallista on tapahtunut Barck-artikkeleille:
kts. [[Barck Johan]] eli http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Barck_Johan

Artikkelissa on historia, mutta yksillä tunnuksilla on teksti poistettu viimeisessä revisiossa. En osaa nätisti korjata
tämmöistä, mutta ensiksi pitäisi ainakin käydä keskustelu mistä on kysymys ja päättää miten menetellään.

Samanlainen kohtalo on jokusella muullakin artikkelilla. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 23.10 (EEST)

=== Hakemistojen wikintäminen ===

Olisi näppärää jos rippikirjojen hakemistot olisivat (myös) Wikimuodossa. Tällöin hakemistoihin voisi tehdä korjauksia
Wikikäyttöliittymällä, ja toisaalta hakemisto voisi sisältää myös muita Wikilinkkejä, jolloin taloon ja henkilöön
liittyvät eri dokumenteissa piilevät tiedot voitaisiin liittää yhteen.

Käytännössä tarvittaisiin väline, jolla nykyiset mysql-hakemistot voitaisiin esittää Wikissä.
Jotta ei jouduttaisi kahteen erilaiseen hakemistoon, muutokset Wikissä pitäisi viedä
tietokantaan. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 6. lokakuuta 2009 kello 18.44 (EEST)

== Annotointi ==

Tein tällaisen [[Kokeilut:Annotointi|annotointikokeilun]] ajatuksena, että kuvien päälle kirjoittaminen voisi olla hyvä keino esim. opetusmateriaalin kirjoittamiseen, kysymysten esittämiseen, skannattujen sivujen datasisällön esittämiseen tietokoneessa, tms. Ideoita toivotaan, vaikka taitaa mennä taas itse itsen kommentoimiseksi. -E

==Mallineet==
Olisin kopioinut tänne artikkelin Wikipediasta ([[Munck af Fulkila]]) mutta näköjään täällä eivät viitemallineet toimikaan. Pitäisikö kopioida mallineetkin?--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 20. tammikuuta 2010 kello 23.51 (EET)

: Kopioiminen sieltä on sinänsä kai luvallista mutta onko se kovinkaan tarpeellista? Tässä wikissä on se etu, Wikipediaan verrattuna, että täällä ei tarvitse taistella aiheen yleisen merkittävyyden, NPOVin tai lähteiden merkitsemisen kanssa, vaan voi mellastaa melko vapaasti. Minusta täällä on syytä viitata Wikipediaan silloin kun artikkelia ylläpidetään siellä. Jos artikkelia jostain syystä ei Wikipediaan voitaisi hyväksyä, silloin sen paikka voisi olla täällä. Hakemistosivun tänne voisi tehdä joka tapauksessa. Kopioidessa kannattaa artikkelin ylälaitaan merkitä, että kysymyksessä on Wikipedian duplikaatti, ettei tule epäselvyyksiä.

: Mallineitahan täällä on aika heikosti verrattuna Wikipediaan. En usko että niitä kannattaa massiivisesti kopioida. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 21. tammikuuta 2010 kello 19.00 (EET)

::Kopioin artikkelin tänne juuri siksi, että wikipediassa päädyttiin (ainakin alustavassa) keskustelussa siihen, että sukujohtoja ei pidä Wikipediassa esittää, ja sen takia sukujohdot sittemin poistettiin Wikipedian artikkelista ja korvattiin sanallisilla selostuksilla. Näin kyseessä ei ole duplikaatti Wikipedian nykyisestä vaan eräästä menneestä versiosta, ja kopioin tuon lyhentämättömän version tänne juuri siksi, että täällä Wikipedian artikkelista poistetut sukujohdot ovat helposti saatavilla mikäli se sattuu kotakuta kiinnostamaan.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 23. tammikuuta 2010 kello 01.43 (EET)

::: Asiaa. Tuohon tarkoitukseen tämä palvelin soveltuu loistavasti. Vielä kun saisi nuo mallineet toimimaan ''jossain määrin'' samalla tavalla, ainakin niin että viitteet, lähteet sun muut normaalit voisi siirtää päikseen. Onkohan softa muuten päivittämisen tarpeessa? Olisi mukava jos tuntisi ympäristön ylläpitäjät. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 23. tammikuuta 2010 kello 10.25 (EET)

==Henkilöhakemiston aakkostaminen==

Henkilöhakemisto olisi syytä aakkostaa '''sukunimen''' mukaisesti, ei etunimen. Tämä käytäntö on yleinen painetuissa lähteissä (mikäli henkilöllä sukunimi on) sekä myöskin Wikipediassa. [[Käyttäjä:Lmaa|lmaa]] 13. tammikuuta 2011 kello 11.25 (EET)

SVÄRD

2010-09-13T06:10:02Z

Lmaa:

SVÄRD suku,>Borgå

Taulu 93
XVIII Peder Danske, (*1365/*1380-+1450),(*Borgå),Borgare i Nådendal,Porvari Naantalissa, maanomistaja Raisiossa 1400-l, alussa. Danske-suvun kantaisä Peder Danske ei esiinny toimivana henkilönä keskiaikaisissa lähteissä, mutta on ilmeisesti omistanut Raision Tahvion kylässä Tanskila-nimisen tila, jonka 1540 omisti Margaretha tyttären pojanpoika Olof Mårteninpoika. Hänen perintönsä jaettiin seuraavasti. Margaretha sai Raision Tanskilan ja Ragnhild sai Porvoossa sijainneet maat sekä kukin tyttäristä sai 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta. Katariina on voinut saada myös jonkin tuntemattoman tilan, sillä muuten perintö ei olisi jakaantunut tasan. raghildin kuoltua Margareta sai haltuunsa tämän osat Kuuslahdesta ja Brunilasta.Vanhemmat tuntemattomia. Hän on elänyt 1400-luvun alussa, koska tyttäristä ainakin Katarina on syntynyt ennen vuotta 1410. Omisti Mesrimaskun Kuuslahden, Rymättylän Brunilan ja Raision Tahvion Tanskilan, missä ilmeisesti on asunutkin. Hänen perintönsä näyttää jaetun kolmeen yhtäsuureen osaan. Margareta on saanut Raision Tanskilan ja 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta, Ragnhildille tulivat Porvoossa sijainneet maat sekä kolmannekset Brunilasta ja Kuuslahdesta. Hänen kuolemansa jälkeen viimeksimainitut joutuivat Margaretan haltuun. Katarina on saanut 1/3 kuuslahdesta j Brunilasta sekä jonkin tuntemattoman tilan, sillä muutoin perintö ei olisi tasapainossa.(Tapio Vähäkangas: Peder Dansken jälkeläiset. Genos 1998:3, ss.125-138). (Almalia Forsteini esivanhempia, Jorma Höykinpuro, Genos69(1998), s, 125-138, 158).
Puoliso: Margareta Petersdotter Svärd,(*1380-), Taulusta 92Margareta Pederintytär? (Svärd). Isä Peder Svärd. Margaretan 2. puoliso Erik Jönsinpoika, jäänyt uudelleen leskeksi vuoteen 1420 mennessä. Tuolloin hänen veljensä vaati Erik Jönssinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista. 1,2 (Tapio Vähäkangas).
Vanhemmat taulusta 94 Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, Rälssiisäntä, s. noin 1360, k. 1400 ja N.N. Nilsdotter Högervänd Arm-Suontaka.
Lapset:
1. Ragnhild Pedersdotter Danske, s. 1394
2. Henrik Persson Danske till Dönsby, s. 1398 Porvoo. Tauluun 92.
3. Kadrin Pedersdotter Danske, s. 1410, k. 14.4.1482
4. Margareta Pedersdotter Danske, s. 1420, k. 1490,(&),

Taulu 94 (taulusta 95)
XIX Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, Rälssiisäntä,(rälssitilallinen), s. noin 1360, k. 1400 (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Vuosikirja 44 (1999), Tapio Vähäkangas).
Vanhemmat taulusta 95 Herman Svärd, Asemies, k. 1383 ja N.N. Jakobsdotter Kurki.
Puoliso: N.N. Nilsdotter Högervänd Arm-Suontaka, Taulusta 93Eli 1396-1415. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916).
Vanhemmat taulusta 99 Nils Olofsson Suontaka, Ritari, k. Tyrväntö ja -.
Lapset:
1. Henrik Pedersson Svärd till Harviala i Vanaja, Asemies, valtaneuvos (1418-1435), (*n.1390-), k. 1439,( &13.6.1418,(mainitaan 1418 - 1436) omisti Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä huomattavia rälssitiloja sekä eräpalstoja. Suuren omaisuutensa ansiosta hän kuului aikansa tärkeimpiin rälssimiehiin, ja hänet valittiin Ruotsin laajennettuun valtaneuvostoon),
2. Olof Pedersson Svärd till Hvittbofjärd i Ulvila, Asemies, tuomari pohjanmaalla 1451,(*n.1390-), k. 1460,(väpnare, domhafvande i Norra Finlands lagsaga,&),
3. Margareta Petersdotter Svärd. Tauluun 93.
4. N.N. Petersdotter Svärd

Taulu 95
XX Herman Svärd, (*n.1330-),Asemies, k. 1383. Herman Svärd, kotoisin Liivinmaalta tai Ruotsista. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Biografinen nimikirja. Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta. 1897-83., Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Vuosikirja 44 (1999), Jorma Höykinpuro).( av tysk börd till Finland, Saksalainen/kotoisin Ruotsista, Saksalainen Herman Svärd solmi avioliiton Kurki-suvun jäsenen kanssa, ja heidän jälkeläisensä omistivat huomattavia tiloja varsinkin Satakunnassa. Suvun jäsenet nousivat Suomen rälssin tärkeimpien edustajien joukkoon.),
Puoliso: Vihitty noin 1360 N.N. Jakobsdotter Kurki,( †1370), Taulusta 94 (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916).
Vanhemmat taulusta 96 Jakob Kurki till Koljala i Vanaja, Laamanni 1362-1383, kaupanvahvistaja, k. 1383 ja N.N. Jakobsdotter.
Lapset:
1. Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, s. noin 1360. Tauluun 94.
2. Nils Hermansson Kurcke, Valtaneuvos, ritari, k. 18.5.1428,( 1&,2&,kuninkaan neuvonantaja,kihlakunnan tuomari,tiedot:1400-27,tuomari Uplannissa.Ruotsin valtaneuvos.Hän oli Suomessa huomattava maanomistaja ja esiintyi esimerkiksi rälssitarkastuksessa 1405 Suomen rälssimiesten etujen valvojana,
3. N.N. Hermansdotter Svärd
4. N.N. Hermansdotter Kurki (&n.1360)
------------------

KURKI-SVÄRD
Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki.

TAULU 1

'''Jakob Kurki''', hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso '''N.N. Jakobintytär''', isä laamanni [[Jakob Andrissanpoika]], joka tunnetaan 1331-1347. 2

::Tytär:

::1. N.N. Jakobintytär, taulu 2.

TAULU 2

'''N.N. Jakobintytär''' 1. -Puoliso '''Herman Svärd''', kotoisin ilmeisesti Ruotsista.2

::Lapset:

::1. Peder Svärd, taulu 3.
::2. Nils Kurki. Nils Kurjen sinetti, 3 k, oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filpus Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa 7; osti 1402 Kustavin Löpön 8; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja 9; valtaneuvos 1413 10; mainitaan (?1415) asemies Hartvik Dykerin takuumiehenä 11; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa 21.6.1425 12; kuollut n. 1429. - Puoliso Cecilia Filpuntytär, eli leskenä 1433, Filippus Karlinpojan tytär; meni nunnaksi Pyhän Ruumin kiltaan Tukholmassa 1429 1 ja lahjoitti 1.7.1433 Löpön Kustavista Raision Pyhän Annan luostarille, puolisonsa ja itsensä, samoin kuin heidän vanhempiensa sielujen puolesta 1, 13.
::3. Tytär. Puoliso Nils Skelghe
::4. Tytär. Puoliso N.N. Heidän poikansa oli Jeppe Kurki (kts. lähteet: Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)

TAULU 3

'''Peder Svärd'''; "vanha Peder Svärd" omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Hagassa. 1

::Lapset:

::1. Henrik Svärd. Henrik Svärdin sinetti, 3 k, Vanajan Harvialan herra; asemies 13.6.1418, jolloin antoi vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan 14; hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419 15; teki vauhtokaupan setänsä, ritari Nils (Kurk) Raision Ailosista, kanssa 21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle Vanajan Harvialan, puolet Pirkkalan Kaarelan, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan, Sipoon Hindsbyn ja Kemiön Kaustelan, Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion sekä Paraisten "Träskegården" (Träskby, vielä samana päivänä muutettiin tämä maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen, mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille 12; esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 16 ja sinetöi elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen 17; allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa 18; kuollut n. 1440. - Puoliso Birgitta Klasintytär, vanhemmat Klas Lydekenpoika Djäkn ja Kristina Jönsintytär. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 2).1
::2. Olof Svärd. Olof Svärdin ssinetti, 3 k, asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2, 18; kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20; osti 1427 kuudesosan Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis Horkalilta 21, ja 1437 toisen tilan Hvittisbofjärdistä, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 dalerista, jonka hän käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että hän ja hänen vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa 22; kuollut ennen 1460. - Puoliso Elin Jönsintytär, luultavasti Benkt Lydekenpojan vaimon Valborgin sisar. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 1), jotka antoivat puolet Pennisistä luostarille. 1
::3. Margareta Pederintytär, taulu 4.

TAULU 4

'''Margareta Pederintytär'''.1. - Puoliso '''Peder''' [[DANSKE]]. (Katso Danske suku, taulu 1). - 2 puoliso '''Erik Jönssinpoika''', kuollut ennen 29.6.1420. 1 Margaretan veli Henrik karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista.3, 23

Lähteet:

1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsinki 1906-.
2. Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset (Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 44.)
3. Genos 69 (1998), Tapio Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, s. 125-138.
4. REA 177
5. REA 221
6. DF/FMU 913
7. DF/FMU 1137
8. DF/FMU 1154
9. DF/FMU 1209
10. DF/FMU 1399
11. REA 355
12. DF/FMU 1777
13. DF/FMU 2081
14. DF/FMU 1537
15. DF/FMU 1605
16. REA 400, 453
17. DF/FMU 2137
18. DF/FMU 2310
19. DF/FMU 2347
20. DF/FMU 2364, 2626-27
21. DF/FMU 1854
22. DF/FMU 2879
23. DF/FMU 1633
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

--------------------------------------------------------------------------------------------------
Tommy Pohjanen sukujuuret:

http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=tommypohjanen&lang=fi;m=A;p=tommy;n=pohjanen&siblings=on&notes=on&t=T&v=99&image=on&marriage=on

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com

Jakob Andrissanpoika

2010-09-12T17:10:44Z

Lmaa:

'''Jakob Andrissanpoika''' eli Jaakko Andreaanpoika toimi laamannina Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vanhin kirjallinen merkintä hänestä löytyy tammikuulta 1331, jolloin Jaakko ripusti Kokemäenjoella sinettinsä Klaus Pentinpojan panttikirjeeseen Satakunnan maakunnan ja Turun linnanpäällikön sinettien rinnalle.

Toukokuun 30. päivänä 1344 Jaakko (nyt patronyymillä Maunonpoika), joka sanoo olevansa ”legifer in Finlandia”, ilmoittaa olleensa Ulvilassa todistajana eräässä tiluskaupan vahvistuksessa. Vajaa kolme vuotta myöhemmin 11. maaliskuuta 1347 hän täydentää ja korjaa aikaisempaa ilmoitustaan selittämällä, ettei hän ollut ko asiassa maanluovutuksen todistajana (vidhaerwaroman), vaan ”meidän lakiemme mukaan” toisena maanluovutuksen välimiehenä. Tällä kertaa Jaakko käyttää titteliä ”legifer parcium orientalium iuris finnonici”. Hänen isännimensä on nyt Andreas, joka on ollut hänen sinetissään jo 1344.

Jaakon 1347 käyttämä titteli on suomeksi ”sen Itämaan osan laamanni, joka kuuluu suomalaisen oikeuden piiriin”. Tästä voi päätellä, että ”suomalainen oikeus” käsitettiin vastakohtana ”ruotsalaiselle” tai ”Helsinglandin oikeudelle”. Siten Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimi erityinen laamanni niillä alueilla, missä vielä monissa asioissa noudatettiin suomalaista tapaoikeutta, joka on ollut jonkin verran erilaista alun perin, mutta 1300-luvulla kaiketi jo niin samankaltaista, että sama laamanni on voinut toimia kummassakin. ”Suomalaisen lain” rinnalla oli voimassa maanlain yleistymiseen asti ruotsalaisten uudisasukkaiden oikeus.

Jaakko toimi laamannina murroskautena ennen siirtymistä yksinomaan ruotsalaiseen lainkäyttöön. Tästä voi päätellä hänen olevan suomalainen tai ainakin suomalaisiin tapoihin perehtynyt. Hän omisti Ahvenanmaan Getassa yhden bolin kokoisen tilan, jonka hän vaihtoi piispa Pentin kanssa jolloinkin tämän virkakaudella 1321-38 Ulvilan Sunniemeen ja Toukariin. Tässsä yhteydessä hän myös ilmoitti, että hänen veljensä oli Kokemäen kirkkoherra Stigulf ja tämän veljiä – itse asiassa velipuolia – ahvenanmaalaiset rälssimiehet ja voudit Niilo ja Sigurd, jotka olivat Maunu Byskallen ja Dalkarbyn Margaretan poikia. Veljekset Stigulf ja Jaakko ilmoittivat molemmat olevansa Kokemäeltä (de Kumo). Tämä ilmenee heidän sinetistään. Stigulfin kohdalla ilmoitus on helposti ymmärrettävä, koska hän oli Kokemäen kirkkoherra, ja varsin todennäköisesti Jaakkokin on halunnut sinetillään ilmaista pääasiallisen asuinpaikkansa, josta käsin hän on hoitanut oikeudellisia tehtäviään.

1353 Maunu Jaakonpojan kirje antaa viitteen siitä, että tämän isä Jaakko Andreaanpoika oli jo kuollut.

Jaakon veli Stigulf (Stigolphus Andrisson) oli Kokemäen ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra. Hänestä on maininta 1321 ja 1338. Yhden teorian mukaan Ulvila olisi saanut nimensä hänen mukaansa. Satakunnan keskiaikaisesta papistosta rälssimiehiä oli neljä hänen lisäkseen. Stigulf oli myös kanunki eli kaniikki ja Turun tuomiokapitulin jäsen.
Jakob Andrissanpojan vanhemmat olivat ahvenanmaalaiset Anders av Bolstaholm sekä laajoja maita omistanut Dalkarbyn Margareta.

Jaakon lapsista tunnetaan kaksi. Nimeltä tuntematon tytär oli laamanni [[SVÄRD|Jakob Kurjen]] puoliso. Toinen lapsi on edellä mainittu Maunu Jaakonpoika.

==Lähteet==
Hukkasin ne, etsin.

[[Luokka:Henkilöt]]

Jakob Andrissanpoika

2010-09-10T18:22:23Z

Lmaa:

'''Jakob Andrissanpoika''' eli Jaakko Andreaanpoika toimi laamannina Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vanhin kirjallinen merkintä hänestä löytyy tammikuulta 1331, jolloin Jaakko ripusti Kokemäenjoella sinettinsä Klaus Pentinpojan panttikirjeeseen Satakunnan maakunnan ja Turun linnanpäällikön sinettien rinnalle.

Toukokuun 30. päivänä 1344 Jaakko (nyt patronyymillä Maunonpoika), joka sanoo olevansa ”legifer in Finlandia”, ilmoittaa olleensa Ulvilassa todistajana eräässä tiluskaupan vahvistuksessa. Vajaa kolme vuotta myöhemmin 11. maaliskuuta 1347 hän täydentää ja korjaa aikaisempaa ilmoitustaan selittämällä, ettei hän ollut ko asiassa maanluovutuksen todistajana (vidhaerwaroman), vaan ”meidän lakiemme mukaan” toisena maanluovutuksen välimiehenä. Tällä kertaa Jaakko käyttää titteliä ”legifer parcium orientalium iuris finnonici”. Hänen isännimensä on nyt Andreas, joka on ollut hänen sinetissään jo 1344.

Jaakon 1347 käyttämä titteli on suomeksi ”sen Itämaan osan laamanni, joka kuuluu suomalaisen oikeuden piiriin”. Tästä voi päätellä, että ”suomalainen oikeus” käsitettiin vastakohtana ”ruotsalaiselle” tai ”Helsinglandin oikeudelle”. Siten Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimi erityinen laamanni niillä alueilla, missä vielä monissa asioissa noudatettiin suomalaista tapaoikeutta, joka on ollut jonkin verran erilaista alun perin, mutta 1300-luvulla kaiketi jo niin samankaltaista, että sama laamanni on voinut toimia kummassakin. ”Suomalaisen lain” rinnalla oli voimassa maanlain yleistymiseen asti ruotsalaisten uudisasukkaiden oikeus.

Jaakko toimi laamannina murroskautena ennen siirtymistä yksinomaan ruotsalaiseen lainkäyttöön. Tästä voi päätellä hänen olevan suomalainen tai ainakin suomalaisiin tapoihin perehtynyt. Hän omisti Ahvenanmaan Getassa yhden bolin kokoisen tilan, jonka hän vaihtoi piispa Pentin kanssa jolloinkin tämän virkakaudella 1321-38 Ulvilan Sunniemeen ja Toukariin. Tässsä yhteydessä hän myös ilmoitti, että hänen veljensä oli Kokemäen kirkkoherra Stigulf ja tämän veljiä – itse asiassa velipuolia – ahvenanmaalaiset rälssimiehet ja voudit Niilo ja Sigurd, jotka olivat Maunu Byskallen ja Dalkarbyn Margaretan poikia. Veljekset Stigulf ja Jaakko ilmoittivat molemmat olevansa Kokemäeltä (de Kumo). Tämä ilmenee heidän sinetistään. Stigulfin kohdalla ilmoitus on helposti ymmärrettävä, koska hän oli Kokemäen kirkkoherra, ja varsin todennäköisesti Jaakkokin on halunnut sinetillään ilmaista pääasiallisen asuinpaikkansa, josta käsin hän on hoitanut oikeudellisia tehtäviään.

1353 Maunu Jaakonpojan kirje antaa viitteen siitä, että tämän isä Jaakko Andreaanpoika oli jo kuollut.

Jaakon veli Stigulf (Stigolphus Andrisson) oli Kokemäen ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra. Hänestä on maininta 1321 ja 1338. Yhden teorian mukaan Ulvila olisi saanut nimensä hänen mukaansa. Satakunnan keskiaikaisesta papistosta rälssimiehiä oli neljä hänen lisäkseen. Stigulf oli myös kanunki eli kaniikki ja Turun tuomiokapitulin jäsen.
Jakob Andrissanpojan vanhemmat olivat ahvenanmaalaiset Anders av Bolstaholm sekä laajoja maita omistanut Dalkarbyn Margareta.

Jaakon lapsista tunnetaan kaksi. Nimeltä tuntematon tytär oli laamanni Jakob Kurjen puoliso. Toinen lapsi on edellä mainittu Maunu Jaakonpoika.

==Lähteet==
Hukkasin ne, etsin.

[[Luokka:Henkilöt]]

Jakob Andrissanpoika

2010-09-10T18:21:11Z

Lmaa:

'''Jakob Andrissanpoika''' eli Jaakko Andreaanpoika toimi laamannina Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vanhin kirjallinen merkintä hänestä löytyy tammikuulta 1331, jolloin Jaakko ripusti Kokemäenjoella sinettinsä Klaus Pentinpojan panttikirjeeseen Satakunnan maakunnan ja Turun linnanpäällikön sinettien rinnalle.

Toukokuun 30. päivänä 1344 Jaakko (nyt patronyymillä Maunonpoika), joka sanoo olevansa ”legifer in Finlandia”, ilmoittaa olleensa Ulvilassa todistajana eräässä tiluskaupan vahvistuksessa. Vajaa kolme vuotta myöhemmin 11. maaliskuuta 1347 hän täydentää ja korjaa aikaisempaa ilmoitustaan selittämällä, ettei hän ollut ko asiassa maanluovutuksen todistajana (vidhaerwaroman), vaan ”meidän lakiemme mukaan” toisena maanluovutuksen välimiehenä. Tällä kertaa Jaakko käyttää titteliä ”legifer parcium orientalium iuris finnonici”. Hänen isännimensä on nyt Andreas, joka on ollut hänen sinetissään jo 1344.

Jaakon 1347 käyttämä titteli on suomeksi ”sen Itämaan osan laamanni, joka kuuluu suomalaisen oikeuden piiriin”. Tästä voi päätellä, että ”suomalainen oikeus” käsitettiin vastakohtana ”ruotsalaiselle” tai ”Helsinglandin oikeudelle”. Siten Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimi erityinen laamanni niillä alueilla, missä vielä monissa asioissa noudatettiin suomalaista tapaoikeutta, joka on ollut jonkin verran erilaista alun perin, mutta 1300-luvulla kaiketi jo niin samankaltaista, että sama laamanni on voinut toimia kummassakin. ”Suomalaisen lain” rinnalla oli voimassa maanlain yleistymiseen asti ruotsalaisten uudisasukkaiden oikeus.

Jaakko toimi laamannina murroskautena ennen siirtymistä yksinomaan ruotsalaiseen lainkäyttöön. Tästä voi päätellä hänen olevan suomalainen tai ainakin suomalaisiin tapoihin perehtynyt. Hän omisti Ahvenanmaan Getassa yhden bolin kokoisen tilan, jonka hän vaihtoi piispa Pentin kanssa jolloinkin tämän virkakaudella 1321-38 Ulvilan Sunniemeen ja Toukariin. Tässsä yhteydessä hän myös ilmoitti, että hänen veljensä oli Kokemäen kirkkoherra Stigulf ja tämän veljiä – itse asiassa velipuolia – ahvenanmaalaiset rälssimiehet ja voudit Niilo ja Sigurd, jotka olivat Maunu Byskallen ja Dalkarbyn Margaretan poikia. Veljekset Stigulf ja Jaakko ilmoittivat molemmat olevansa Kokemäeltä (de Kumo). Tämä ilmenee heidän sinetistään. Stigulfin kohdalla ilmoitus on helposti ymmärrettävä, koska hän oli Kokemäen kirkkoherra, ja varsin todennäköisesti Jaakkokin on halunnut sinetillään ilmaista pääasiallisen asuinpaikkansa, josta käsin hän on hoitanut oikeudellisia tehtäviään.

1353 Maunu Jaakonpojan kirje antaa viitteen siitä, että tämän isä Jaakko Andreaanpoika oli jo kuollut.

Jaakon veli Stigulf (Stigolphus Andrisson) oli Kokemäen ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra. Hänestä on maininta 1321 ja 1338. Yhden teorian mukaan Ulvila olisi saanut nimensä hänen mukaansa. Satakunnan keskiaikaisesta papistosta rälssimiehiä oli neljä hänen lisäkseen. Stigulf oli myös kanunki eli kaniikki ja Turun tuomiokapitulin jäsen.
Jakob Andrissanpojan vanhemmat olivat ahvenanmaalaiset Anders av Bolstaholm sekä laajoja maita omistanut Dalkarbyn Margareta.

Jaakon lapsista tunnetaan kaksi. Nimeltä tuntematon tytär oli laamanni Jakob Kurjen puoliso. Toinen lapsi on edellä mainittu Maunu Jaakonpoika.

==Lähteet==
Hukkasin ne, etsin.

{{Luokka:Henkilöt}}

Käyttäjä:Lmaa

2010-09-10T17:23:04Z

Lmaa:

Kaikesta kiinnostunut, joskaan en kaikkeen perehtynet.

SVÄRD

2010-09-10T17:21:02Z

Lmaa: Kannattaisi poistaa alun taulu-merkinnät ja kahdella hakasululla linkittää tiedot niihin.Se parantaisi merkittävästi luettavuutta.

SVÄRD suku,>Borgå

Taulu 93
XVIII Peder Danske, (*1365/*1380-+1450),(*Borgå),Borgare i Nådendal,Porvari Naantalissa, maanomistaja Raisiossa 1400-l, alussa. Danske-suvun kantaisä Peder Danske ei esiinny toimivana henkilönä keskiaikaisissa lähteissä, mutta on ilmeisesti omistanut Raision Tahvion kylässä Tanskila-nimisen tila, jonka 1540 omisti Margaretha tyttären pojanpoika Olof Mårteninpoika. Hänen perintönsä jaettiin seuraavasti. Margaretha sai Raision Tanskilan ja Ragnhild sai Porvoossa sijainneet maat sekä kukin tyttäristä sai 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta. Katariina on voinut saada myös jonkin tuntemattoman tilan, sillä muuten perintö ei olisi jakaantunut tasan. raghildin kuoltua Margareta sai haltuunsa tämän osat Kuuslahdesta ja Brunilasta.Vanhemmat tuntemattomia. Hän on elänyt 1400-luvun alussa, koska tyttäristä ainakin Katarina on syntynyt ennen vuotta 1410. Omisti Mesrimaskun Kuuslahden, Rymättylän Brunilan ja Raision Tahvion Tanskilan, missä ilmeisesti on asunutkin. Hänen perintönsä näyttää jaetun kolmeen yhtäsuureen osaan. Margareta on saanut Raision Tanskilan ja 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta, Ragnhildille tulivat Porvoossa sijainneet maat sekä kolmannekset Brunilasta ja Kuuslahdesta. Hänen kuolemansa jälkeen viimeksimainitut joutuivat Margaretan haltuun. Katarina on saanut 1/3 kuuslahdesta j Brunilasta sekä jonkin tuntemattoman tilan, sillä muutoin perintö ei olisi tasapainossa.(Tapio Vähäkangas: Peder Dansken jälkeläiset. Genos 1998:3, ss.125-138). (Almalia Forsteini esivanhempia, Jorma Höykinpuro, Genos69(1998), s, 125-138, 158).
Puoliso: Margareta Petersdotter Svärd,(*1380-), Taulusta 92Margareta Pederintytär? (Svärd). Isä Peder Svärd. Margaretan 2. puoliso Erik Jönsinpoika, jäänyt uudelleen leskeksi vuoteen 1420 mennessä. Tuolloin hänen veljensä vaati Erik Jönssinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista. 1,2 (Tapio Vähäkangas).
Vanhemmat taulusta 94 Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, Rälssiisäntä, s. noin 1360, k. 1400 ja N.N. Nilsdotter Högervänd Arm-Suontaka.
Lapset:
1. Ragnhild Pedersdotter Danske, s. 1394
2. Henrik Persson Danske till Dönsby, s. 1398 Porvoo. Tauluun 92.
3. Kadrin Pedersdotter Danske, s. 1410, k. 14.4.1482
4. Margareta Pedersdotter Danske, s. 1420, k. 1490,(&),

Taulu 94 (taulusta 95)
XIX Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, Rälssiisäntä,(rälssitilallinen), s. noin 1360, k. 1400 (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Vuosikirja 44 (1999), Tapio Vähäkangas).
Vanhemmat taulusta 95 Herman Svärd, Asemies, k. 1383 ja N.N. Jakobsdotter Kurki.
Puoliso: N.N. Nilsdotter Högervänd Arm-Suontaka, Taulusta 93Eli 1396-1415. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916).
Vanhemmat taulusta 99 Nils Olofsson Suontaka, Ritari, k. Tyrväntö ja -.
Lapset:
1. Henrik Pedersson Svärd till Harviala i Vanaja, Asemies, valtaneuvos (1418-1435), (*n.1390-), k. 1439,( &13.6.1418,(mainitaan 1418 - 1436) omisti Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä huomattavia rälssitiloja sekä eräpalstoja. Suuren omaisuutensa ansiosta hän kuului aikansa tärkeimpiin rälssimiehiin, ja hänet valittiin Ruotsin laajennettuun valtaneuvostoon),
2. Olof Pedersson Svärd till Hvittbofjärd i Ulvila, Asemies, tuomari pohjanmaalla 1451,(*n.1390-), k. 1460,(väpnare, domhafvande i Norra Finlands lagsaga,&),
3. Margareta Petersdotter Svärd. Tauluun 93.
4. N.N. Petersdotter Svärd

Taulu 95
XX Herman Svärd, (*n.1330-),Asemies, k. 1383. Herman Svärd, kotoisin Liivinmaalta tai Ruotsista. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Biografinen nimikirja. Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta. 1897-83., Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Vuosikirja 44 (1999), Jorma Höykinpuro).( av tysk börd till Finland, Saksalainen/kotoisin Ruotsista, Saksalainen Herman Svärd solmi avioliiton Kurki-suvun jäsenen kanssa, ja heidän jälkeläisensä omistivat huomattavia tiloja varsinkin Satakunnassa. Suvun jäsenet nousivat Suomen rälssin tärkeimpien edustajien joukkoon.),
Puoliso: Vihitty noin 1360 N.N. Jakobsdotter Kurki,( †1370), Taulusta 94 (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916).
Vanhemmat taulusta 96 Jakob Kurki till Koljala i Vanaja, Laamanni 1362-1383, kaupanvahvistaja, k. 1383 ja N.N. Jakobsdotter.
Lapset:
1. Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, s. noin 1360. Tauluun 94.
2. Nils Hermansson Kurcke, Valtaneuvos, ritari, k. 18.5.1428,( 1&,2&,kuninkaan neuvonantaja,kihlakunnan tuomari,tiedot:1400-27,tuomari Uplannissa.Ruotsin valtaneuvos.Hän oli Suomessa huomattava maanomistaja ja esiintyi esimerkiksi rälssitarkastuksessa 1405 Suomen rälssimiesten etujen valvojana,
3. N.N. Hermansdotter Svärd
4. N.N. Hermansdotter Kurki (&n.1360)
------------------

KURKI-SVÄRD
Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki.

TAULU 1

Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni [[Jakob Andrissanpoika]], joka tunnetaan 1331-1347. 2

Tytär:

::1. Tytär Jakobintytär, taulu 2.

TAULU 2

Tytär Jakobintytär 1. -Puoliso Herman Svärd, kotoisin ilmeisesti Ruotsista.2

Lapset:

::1. Peder Svärd, taulu 3.
::2. Nils Kurki. Nils Kurjen sinetti, 3 k, oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filpus Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa 7; osti 1402 Kustavin Löpön 8; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja 9; valtaneuvos 1413 10; mainitaan (?1415) asemies Hartvik Dykerin takuumiehenä 11; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa 21.6.1425 12; kuollut n. 1429. - Puoliso Cecilia Filpuntytär, eli leskenä 1433, Filippus Karlinpojan tytär; meni nunnaksi Pyhän Ruumin kiltaan Tukholmassa 1429 1 ja lahjoitti 1.7.1433 Löpön Kustavista Raision Pyhän Annan luostarille, puolisonsa ja itsensä, samoin kuin heidän vanhempiensa sielujen puolesta 1, 13.
::3. Tytär. Puoliso Nils Skelghe
::4. Tytär. Puoliso N.N. Heidän poikansa oli Jeppe Kurki (kts. lähteet: Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)

TAULU 3

Peder Svärd; "vanha Peder Svärd" omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Hagassa. 1

Lapset:

::1. Henrik Svärd. Henrik Svärdin sinetti, 3 k, Vanajan Harvialan herra; asemies 13.6.1418, jolloin antoi vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan 14; hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419 15; teki vauhtokaupan setänsä, ritari Nils (Kurk) Raision Ailosista, kanssa 21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle Vanajan Harvialan, puolet Pirkkalan Kaarelan, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan, Sipoon Hindsbyn ja Kemiön Kaustelan, Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion sekä Paraisten "Träskegården" (Träskby, vielä samana päivänä muutettiin tämä maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen, mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille 12; esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 16 ja sinetöi elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen 17; allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa 18; kuollut n. 1440. - Puoliso Birgitta Klasintytär, vanhemmat Klas Lydekenpoika Djäkn ja Kristina Jönsintytär. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 2).1
::2. Olof Svärd. Olof Svärdin ssinetti, 3 k, asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2, 18; kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20; osti 1427 kuudesosan Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis Horkalilta 21, ja 1437 toisen tilan Hvittisbofjärdistä, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 dalerista, jonka hän käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että hän ja hänen vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa 22; kuollut ennen 1460. - Puoliso Elin Jönsintytär, luultavasti Benkt Lydekenpojan vaimon Valborgin sisar. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 1), jotka antoivat puolet Pennisistä luostarille. 1
::3. Margareta Pederintytär, taulu 4.

TAULU 4

Margareta Pederintytär.1. - Puoliso Peder Danske. (Katso Danske suku, taulu 1). - 2 puoliso Erik Jönssinpoika, kuollut ennen 29.6.1420. 1 Margaretan veli Henrik karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista.3, 23

Lähteet:

1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsinki 1906-.
2. Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset (Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 44.)
3. Genos 69 (1998), Tapio Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, s. 125-138.
4. REA 177
5. REA 221
6. DF/FMU 913
7. DF/FMU 1137
8. DF/FMU 1154
9. DF/FMU 1209
10. DF/FMU 1399
11. REA 355
12. DF/FMU 1777
13. DF/FMU 2081
14. DF/FMU 1537
15. DF/FMU 1605
16. REA 400, 453
17. DF/FMU 2137
18. DF/FMU 2310
19. DF/FMU 2347
20. DF/FMU 2364, 2626-27
21. DF/FMU 1854
22. DF/FMU 2879
23. DF/FMU 1633
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

--------------------------------------------------------------------------------------------------
Tommy Pohjanen sukujuuret:

http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=tommypohjanen&lang=fi;m=A;p=tommy;n=pohjanen&siblings=on&notes=on&t=T&v=99&image=on&marriage=on

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com

Jakob Andrissanpoika

2010-09-10T17:03:31Z

Lmaa:

'''Jakob Andrissanpoika''' eli Jaakko Andreaanpoika toimi laamannina Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vanhin kirjallinen merkintä hänestä löytyy tammikuulta 1331, jolloin Jaakko ripusti Kokemäenjoella sinettinsä Klaus Pentinpojan panttikirjeeseen Satakunnan maakunnan ja Turun linnanpäällikön sinettien rinnalle.

Toukokuun 30. päivänä 1344 Jaakko (nyt patronyymillä Maunonpoika), joka sanoo olevansa ”legifer in Finlandia”, ilmoittaa olleensa Ulvilassa todistajana eräässä tiluskaupan vahvistuksessa. Vajaa kolme vuotta myöhemmin 11. maaliskuuta 1347 hän täydentää ja korjaa aikaisempaa ilmoitustaan selittämällä, ettei hän ollut ko asiassa maanluovutuksen todistajana (vidhaerwaroman), vaan ”meidän lakiemme mukaan” toisena maanluovutuksen välimiehenä. Tällä kertaa Jaakko käyttää titteliä ”legifer parcium orientalium iuris finnonici”. Hänen isännimensä on nyt Andreas, joka on ollut hänen sinetissään jo 1344.

Jaakon 1347 käyttämä titteli on suomeksi ”sen Itämaan osan laamanni, joka kuuluu suomalaisen oikeuden piiriin”. Tästä voi päätellä, että ”suomalainen oikeus” käsitettiin vastakohtana ”ruotsalaiselle” tai ”Helsinglandin oikeudelle”. Siten Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimi erityinen laamanni niillä alueilla, missä vielä monissa asioissa noudatettiin suomalaista tapaoikeutta, joka on ollut jonkin verran erilaista alun perin, mutta 1300-luvulla kaiketi jo niin samankaltaista, että sama laamanni on voinut toimia kummassakin. ”Suomalaisen lain” rinnalla oli voimassa maanlain yleistymiseen asti ruotsalaisten uudisasukkaiden oikeus.

Jaakko toimi laamannina murroskautena ennen siirtymistä yksinomaan ruotsalaiseen lainkäyttöön. Tästä voi päätellä hänen olevan suomalainen tai ainakin suomalaisiin tapoihin perehtynyt. Hän omisti Ahvenanmaan Getassa yhden bolin kokoisen tilan, jonka hän vaihtoi piispa Pentin kanssa jolloinkin tämän virkakaudella 1321-38 Ulvilan Sunniemeen ja Toukariin. Tässsä yhteydessä hän myös ilmoitti, että hänen veljensä oli Kokemäen kirkkoherra Stigulf ja tämän veljiä – itse asiassa velipuolia – ahvenanmaalaiset rälssimiehet ja voudit Niilo ja Sigurd, jotka olivat Maunu Byskallen ja Dalkarbyn Margaretan poikia. Veljekset Stigulf ja Jaakko ilmoittivat molemmat olevansa Kokemäeltä (de Kumo). Tämä ilmenee heidän sinetistään. Stigulfin kohdalla ilmoitus on helposti ymmärrettävä, koska hän oli Kokemäen kirkkoherra, ja varsin todennäköisesti Jaakkokin on halunnut sinetillään ilmaista pääasiallisen asuinpaikkansa, josta käsin hän on hoitanut oikeudellisia tehtäviään.

1353 Maunu Jaakonpojan kirje antaa viitteen siitä, että tämän isä Jaakko Andreaanpoika oli jo kuollut.

Jaakon veli Stigulf (Stigolphus Andrisson) oli Kokemäen ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra. Hänestä on maininta 1321 ja 1338. Yhden teorian mukaan Ulvila olisi saanut nimensä hänen mukaansa. Satakunnan keskiaikaisesta papistosta rälssimiehiä oli neljä hänen lisäkseen. Stigulf oli myös kanunki eli kaniikki ja Turun tuomiokapitulin jäsen.
Jakob Andrissanpojan vanhemmat olivat ahvenanmaalaiset Anders av Bolstaholm sekä laajoja maita omistanut Dalkarbyn Margareta.

Jaakon lapsista tunnetaan kaksi. Nimeltä tuntematon tytär oli laamanni Jakob Kurjen puoliso. Toinen lapsi on edellä mainittu Maunu Jaakonpoika.

(ANDRISSASSON)

2010-09-10T16:57:03Z

Lmaa:

(ANDRISSASSON) suku,Ulvila

Taulu 96
XXI Jakob Kurki till Koljala i Vanaja, Laamanni 1362-1383, kaupanvahvistaja, k. 1383. Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä ; omisti myös Vanajan Koljalan. (Vuosikirja 44 (1999), Jorma Höykinpuro).(,underlagman,Jacob Kurkis sätesgård var i Niemenpää i Vånå,lagman i Finland,underlagsman,laamanni 1362-83,kaupanvahvistaja,Satakunnan alilaamanni.Hänellä oli perittyä maaomaisuuttaVanajalla.deputy lawspeaker Jakob Kurki whose seat was the manor of Niemenpää in southern Tavastia..the first documented Kurki,)
Puoliso: N.N. Jakobsdotter, Taulusta 95 (Tapio Vähäkangas).
Vanhemmat taulusta 97 Jakob Andrisson, Laamanni ja -.
Lapset:
1. N.N. Jakobsdotter Kurki. Tauluun 95.

Taulu 97 (taulusta 98)
XXII [[Jakob Andrissanpoika]] (Andrissasson), Laamanni. Jaakko Andrissanpoika laamanni, 1331-1347, Ulvilan Sunniemi. (Jorma Höykinpuro).
Lapset:
1. N.N. Jakobsdotter. Tauluun 96.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Tommy Pohjanen sukujuuret:

http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=tommypohjanen&lang=fi;m=A;p=tommy;n=pohjanen&siblings=on&notes=on&t=T&v=99&image=on&marriage=on

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com

(ANDRISSASSON)

2010-09-10T16:56:46Z

Lmaa:

(ANDRISSASSON) suku,Ulvila

Taulu 96
XXI Jakob Kurki till Koljala i Vanaja, Laamanni 1362-1383, kaupanvahvistaja, k. 1383. Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä ; omisti myös Vanajan Koljalan. (Vuosikirja 44 (1999), Jorma Höykinpuro).(,underlagman,Jacob Kurkis sätesgård var i Niemenpää i Vånå,lagman i Finland,underlagsman,laamanni 1362-83,kaupanvahvistaja,Satakunnan alilaamanni.Hänellä oli perittyä maaomaisuuttaVanajalla.deputy lawspeaker Jakob Kurki whose seat was the manor of Niemenpää in southern Tavastia..the first documented Kurki,)
Puoliso: N.N. Jakobsdotter, Taulusta 95 (Tapio Vähäkangas).
Vanhemmat taulusta 97 Jakob Andrisson, Laamanni ja -.
Lapset:
1. N.N. Jakobsdotter Kurki. Tauluun 95.

Taulu 97 (taulusta 98)
XXII [[Jakob Andrissanpoika]](Andrissasson), Laamanni. Jaakko Andrissanpoika laamanni, 1331-1347, Ulvilan Sunniemi. (Jorma Höykinpuro).
Lapset:
1. N.N. Jakobsdotter. Tauluun 96.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Tommy Pohjanen sukujuuret:

http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=tommypohjanen&lang=fi;m=A;p=tommy;n=pohjanen&siblings=on&notes=on&t=T&v=99&image=on&marriage=on

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com